Ero sivun ”Suomen tiedustelulainsäädäntö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu kuva, joka ei auta vaan vaikeuttaa ymmärtämistä, lisätty neutraaliusmalline |
Ras (keskustelu | muokkaukset) Kumottu muokkaus 17231388, jonka teki 178.55.96.248 (keskustelu) Merkkaukset: rv Kumoaminen |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Suomen tietoliikennetiedustelu.svg|400px|pienoiskuva|Tiedustelulainsäädäntöhankkeeseen sisältyvän tietoliikennetiedustelun toimintaperiaate.<ref>Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi, sivu 248.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.is.fi/digitoday/art-2000005176676.html | Nimeke = Näin Suomi tiedustelisi verkossa | Tekijä = Kärkkäinen, Henrik | Julkaisu = Ilta-Sanomat digitoday | Ajankohta = 19.4.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>]]
'''Suomen tiedustelulainsäädäntö''' koostuu [[Säädös|säädöksistä]], jotka koskevat suomalaisten [[Viranomainen|turvallisuusviranomaisten]] harjoittamaa [[tiedustelu]]toimintaa. Tiedustelutoiminnan tarkoitus on torjua suomalaisiin kohdistuvia uhkia Suomessa sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla.
▲'''Suomen tiedustelulainsäädäntö''' koostuu [[Säädös|säädöksistä]], jotka koskevat suomalaisten [[Viranomainen|turvallisuusviranomaisten]] harjoittamaa [[tiedustelu]]toimintaa. Tiedustelutoiminnan tarkoitus on torjua suomalaisiin kohdistuvia uhkia Suomessa sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla.{{Kenen mukaan}} Etenkin [[sotilastiedustelu]]n osalta voimassa olevaa lainsäädäntöä on niukasti. [[Sotilastiedustelu]] nousee esille vuonna 2000 säädetyn [[Aluevalvontalaki|aluevalvontalain]] yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.edilex.fi/he/20000038 | Nimeke = Hallituksen esitys Eduskunnalle aluevalvontalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi | Tekijä = | Selite = HE 38/2000 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Edilex | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000755 | Nimeke = Aluevalvontalaki | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.8.2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref> Yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä ei Suomessa toistaiseksi ole.<ref name="hal" /> [[Suomen Asianajajaliitto|Asianajajaliitto]] on nähnyt tilanteen [[oikeusvaltio]]periaatteen kannalta epätyydyttävänä ja pitää tiedustelulainsäädännön säätämistä [[Oikeusvarmuus|oikeusvarmuuden]] puolesta kannatettavana.<ref name="advo">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/2015/lausunto_mietinnosta_suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.8818.news | Nimeke = Lausunto mietinnöstä "Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja" | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.4.2015 | Julkaisija = Asianajajaliitto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Tiedustelussa lähtökohtana ei ole esimerkiksi rikosepäily vaan kansallinen turvallisuus. Yleinen näkemys on, että tiedustelun pitää olla tarpeellista, kohdennettua, perusteltua, valvottua ja riippumattoman lupaharkinnan alaista. Suurin mielenkiinto kohdistuu [[tietoliikennetiedustelu]]un. Sen ja tietoliikenteen valvonnan välillä vallitsee jännite. Tulkintakysymys riittävästä kohdennuksesta on keskeinen peruste, jolla eroa näiden välille tehdään. [[Verkkovalvonta]] voi olla tietyin edellytyksin oikeutettua ja perusteltua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sananvapauteen.fi/artikkeli/2327 | Nimeke = Tiedustelulainsäädäntö ja kiista massavalvonnasta | Tekijä = Karhula, Päivikki | Julkaisu = Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sananvapauden ja sensuurin historia | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref><ref name="am">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.amnesty.fi/vapautta-vai-vahtimista/ | Nimeke = Vapautta vai vahtimista? | Tekijä = Ervasti, Anu-Elina | Julkaisu = | Ajankohta = 7.8.2015 | Julkaisija = Amnesty | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu tuottaa tilannekuvaa [[Suomen valtioneuvosto|valtionjohdon]] päätöksenteon tueksi. Sen olisi kyettävä ennakoimaan vakavat turvallisuusuhkat, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan käydä. [[Puolustusministeri]] [[Jussi Niinistö]]n mukaan sotilastiedustelu on puolustusvalmiuden keskeinen osa.<ref name="pumi" /> Puolustusvoimilla on oikeus nykyisellään [[radiotiedustelu]]un, jolla ei ole ulkoista valvojaa.<ref name="sanom">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000635351.html | Nimeke = Armeijan elektronista tiedustelua ei valvota ulkopuolelta - "Aihetta olisi tarkempaan sääntelyyn" | Tekijä = | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 1.7.2013 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref> [[Hallinto-oikeus|Hallinto-oikeuden]] professori [[Heikki Kulla]] totesi 2013 tältä osin olevan aihetta uudistaa tiedustelutoimintaa koskevia sääntöjä.<ref name="sanom" />
Tutkimus [[Suomen rajavartiolaitos|rajavartiolaitoksen]] toimivaltuuksista ja perusoikeussuojasta arvioi, että toimivaltuudet pyritään pitämään mahdollisimman pitkään sellaisina, kuin ne ovat normaalioloissa. Tiettyjä oikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa edes poikkeustilanteessa, poislukien kaikista vakavimmat [[kriisi]]t.<ref name="raja">{{Verkkoviite | Osoite = http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98001/gradu07265.pdf;sequence=1 | Nimeke = Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet ja perusoikeussuoja erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa | Tekijä = Hassinen, Tuomas | Tiedostomuoto = pdf | Selite = pro gradu | Julkaisu = | Ajankohta = 2015 | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
==Tiedustelulainsäädäntöhanke==
Esimerkiksi [[kotietsintä]]ä voidaan nykyisellään käyttää vain rikosten selvittämiseksi. Maaliskuussa 2015 tehty muistio poliisilain tiedonhankintakeinojen riittävyydestä vakavimpien rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa ehdotti salaista kotietsintää. Se olisi kuulunut [[Poliisilaki|poliisilain]] salaisiin tiedonhankintakeinoihin mahdollistaen kotietsinnän tekemisen rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi kohteen tietämättä.<ref name="prog">{{Verkkoviite | Osoite = https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62307/Ahonen.Juha.pdf?sequence=2 | Nimeke = Salainen kotietsintä, kotirauha ja yksityisyyden suoja | Tekijä = Ahonen, Juha | Tiedostomuoto = pdf | Selite = pro gradu | Julkaisu = | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = Lapin yliopisto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rikostoimittajan-kommentti-mita-tiedustelulain-jalkeen-ministerion-paperi-paljastaa-suunnitelmia/6409598 | Nimeke = Rikostoimittajan kommentti: Mitä tiedustelulain jälkeen? Ministeriön paperi paljastaa suunnitelmia | Tekijä = Sipilä, Jarkko | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 29.4.2017 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref> Tiedustelulainsäädäntöhankkeen osalta ollaan pitäytymässä paikkatiedustelussa, jonka puitteissa ei saisi hankkia sellaista tietoa kuin pakkokeinolaissa määritellyssä kotietsinnässä. Mikäli näin kävisi, tiedustelu olisi välittömästi lopetettava tältä osin ja saatu tieto hävitettävä.<ref name="lakiluo" /> Tietoliikennetiedustelun osalta tavoitteet ovat täsmentyneet hankkeen kuluessa. On tiedostettu esimerkiksi ettei [[takaovi]]a ja [[Julkisen avaimen salaus|salausavaimien]] luovutusta voi vaatia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002853038.html | Nimeke = Takaportit pois tiedustelulaista | Tekijä = Huhtanen, Jarmo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.9.2015 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref> Hankkeen alkumetreillä suomalaisyritys [[SSH]] väläytti jopa valmiutta siirtää pääkonttorinsa pois Suomesta, ja [[F-Secure]] kieltäytyi toimittamasta takaovia tiedustelun helpottamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/art-2000002712584.html | Nimeke = Verkkotiedustelulaki nosti tietoturvayhtiöt varpailleen | Tekijä = Halminen, Laura | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Rivi 19 ⟶ 18:
Tiedustelulainsäädännön ajankohtaisuuteen vaikuttaa turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset.<ref name="nen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704192200104806_uu.shtml | Nimeke = Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä - ministeriö torjuu huolia: "Kyse ei massavalvonnasta" | Tekijä = Waris, Olli | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 19.4.2017 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref> Keskusteluissa nousee esille, että verrokkimaissa on olemassa tiedustelulainsäädäntöä.<ref name="toll">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/luoko-tiedustelulaki-suomelle-agentteja-toimivaltuuksia-ei-toistaiseksi-ole/6116252 | Nimeke = Tiedustelulainsäädäntöä ei vielä ole: "Vaarallinen tilanne" – muutos voi luoda Suomelle agentteja | Tekijä = | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 13.10.2016 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref> Suomen väitetään olevan tietoliikennetiedustelun osalta 15 vuotta myöhässä.<ref name="keski">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/kotimaa/Kanerva-Brysselin-iskut-osoittavat-tiedustelulain-muutoksen-tarpeellisuuden/748570 | Nimeke = Kanerva: Brysselin iskut osoittavat tiedustelulain muutoksen tarpeellisuuden | Tekijä = Rauhala, Teemu | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 23.3.2016 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref> Tämän on todettu aiheuttavan riippuvuuden muista länsimaisista tiedusteluorganisaatioista.<ref name="toll" /><ref name="pel">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8343418 | Nimeke = Supon Pelttari: "Tiedustelulainsäädäntö pahasti myöhässä" | Tekijä = | Julkaisu = Yle uutiset | Ajankohta = 30.9.2015 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref>
===
[[Turvallisuuskomitea]]n 2013 julkaisu ''Suomen kyberturvallisuusstrategia'' käynnisti tiedustelulainsäädäntöhankkeen. Tiedonhankintalakityöryhmä julkaisi 2015 mietinnön ''Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja''.
Tästä valmistelua jatkettiin kolmessa työryhmässä. [[Sisäministeriö]]n työryhmä valmisteli siviilitiedustelua, [[Puolustusministeriö]]n sotilastiedustelua ja [[Oikeusministeriö]]n tiedustelutoiminnan valvontaa koskevat osat. Lain esityöt olivat keväällä 2017 lausuntokierroksella, josta niiden odotettiin siirtyvän syksyksi [[eduskunta]]an.<ref name="is" /> Tiedustelulainsäädäntöhankkeeseen liittyy olennaisesti [[Perustuslaki|perustuslaillinen]] pohdinta, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia aikatauluun ja lain lopulliseen sisältöön. 5. toukokuuta 2017 Sisäministeriö asetti parlamentaarisen seurantaryhmän tiedustelulainsäädännön jatkovalmistelua sekä perustuslakisääntelyn tarkistamisen parlamentaarista valmistelua varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/parlamentaarinen-seurantaryhma-tiedustelulainsaadannon-valmistelulle-ja-perustuslain-tarkistamiselle | Nimeke = Parlamentaarinen seurantaryhmä tiedustelulainsäädännön valmistelulle ja perustuslain tarkistamiselle | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.5.2017 | Julkaisija = Sisäministeriö | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Rivi 34:
Sotilastiedustelulainsäädännöllä haetaan pelisääntöjä valtioiden rajat ylittävälle [[tietoliikennetiedustelu]]lle. Toimijoiksi ehdotetaan [[Puolustusvoimien tiedustelulaitos]]ta (tiedusteluviranomainen), [[Suomen Erillisverkot|Suomen Erillisverkkoja]] (kytkentäviranomainen) ja [[Helsingin käräjäoikeus|Helsingin käräjäoikeutta]] (lupaviranomainen).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005176117.html | Nimeke = ”Pakettien sieppaamista” ja käsin avaamista: Tätä tietoliikennetiedustelu tarkoittaisi | Tekijä = Halminen, Laura & Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.4.2017 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref><ref name="ohra" /> Operaattoreille tai tiedonsiirtäjille asetettaisiin avustamisvelvollisuus. Käytännössä olisi osoitettava liityntäpisteet viranomaiselle tietoliikennetiedustelun tekemiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://areena.yle.fi/1-4118378 | Nimeke = Mietintö uudesta tiedustelulainsäädännöstä luovutettiin | Tekijä = | Selite = uutisvideo, kohta 1:14:25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.4.2017 | Julkaisupaikka = Yle areena | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref> Tietoliikennetiedusteluun sovelletaan [[viimesijaisuus]]harkintaa. Sen on esitetty tarkoittavan, että olisi oltava muista lähteistä muodostuva kuva vakavasta uhkasta kansalliselle turvallisuudelle, josta hankittaisiin kohdennetulla tietoliikennetiedustelulla lisää tietoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kasvi.org/?p=773 | Nimeke = Takinkääntöjä ja -kääntäjiä | Tekijä = Kasvi, Jyrki | Julkaisu = Kasvi.org | Ajankohta = 2.5.2017 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref>
Ennen hankkeen jakautumista työryhmiin ajatuksena oli, että [[Metatieto|tunnistetiedot]] olisi seulonut Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Puolustusvoimat esitti kohdentamista siten, että joka kerta pitäisi hakea lupa, jossa määriteltäisiin, mistä tietoliikennekuiduista ja millä kriteereillä kohdetta saisi etsiä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei lämmennyt ajatukselle. 6. lokakuuta 2015 [[Euroopan unionin tuomioistuin]] (ECJ) linjasi [[Euroopan komissio|komission]] päätöksen Yhdysvaltojen ns. Safe Harbor -järjestelystä pätemättömäksi. Yritykset eivät saisi enää siirtää eurooppalaisten käyttäjien tietoja amerikkalaisille palvelimille. Tämän LVM:n johtaja [[Olli-Pekka Rantala]] tulkitsi vahvistavan näkemystä, ettei Suomessakaan tulisi antaa viranomaisille suoraa pääsyä tietoon. [[Electronic Frontier Finland|EFFI]] esitti kompromissiksi keväällä 2015, että operaattorit voisivat seuloa tiedot. Mallin arveltiin helpottavan erityisesti sotilastiedustelulain säätämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö piti tiedustelua kunnolla kohdennettuna vasta, kun viranomaiset saavat operaattorilta valmiiksi seulotut tiedot.<ref name="minna">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/820999/Tiedustelulain+kipukohtaan+tarjolla+kompromissi | Nimeke = Tiedustelulain kipukohtaan tarjolla kompromissi | Tekijä = Holopainen, Minna | Julkaisu = STT | Julkaisupaikka = Turun Sanomat | Ajankohta = 11.10.2015 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/10/21/safe-harbor-jarjestely-patematon-tietosuojavaltuutettu-julkaisi-ohjeistusta-yrityksille/ | Nimeke = Safe Harbor -järjestely pätemätön – tietosuojavaltuutettu julkaisi ohjeistusta yrityksille | Tekijä = Harjunheimo, Niina | Ajankohta = 21.10.2015 | Julkaisija = Elinkeinoelämän keskusliitto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Supon päällikkö [[Antti Pelttari]] korostaa tietoliikennetiedustelussa olevan kyse terrorismin ja valtioiden harjoittaman verkkovakoilun torjunnasta.<ref name="pel" /> [[Puolustusvoimat]] saisi kerätä tietoa vieraiden valtioiden [[Armeija|asevoimista]]. Suojelupoliisi voisi seurata terroristien tietoliikennettä sekä toimia verkossa [[Peitetoiminta|peitehenkilönä]].<ref name="keski" />
Rivi 43:
===Lupamenettely===
Luvat olisivat määräaikaisia. [[Oikeustiede|Oikeustieteen]] professori [[Juha
Valmistelun aikaisissa tutkimuksissa todetaan tarve lisätutkimustietoon eri tiedonhankintakeinojen tehokkuudesta, jotta voidaan paremmin arvioida eri keinojen [[Oikeasuhtaisuus|oikeasuhtaisuutta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103819/metsaranta_tuomas_vaitoskirja_2015.pdf?sequence=2 | Nimeke = Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja | Tekijä = Metsäranta, Tuomas | Tiedostomuoto = pdf | Selite = väitöskirja | Julkaisu = | Ajankohta = 2015 | Julkaisija = Turun yliopisto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
===Valvonta===
Tiedustelua aiotaan valvoa sekä [[Parlamentaarinen päätöksentekotapa|parlamentaarisesti]] että viranomaisvoimin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tiedustelulait_uusi_valiokunta-64334 | Nimeke = Eduskuntaan tulee tiedusteluvaliokunta – näin Suomen tiedustelijoita vahditaan uudessa laissa | Tekijä = Summanen, Kasperi | Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 18.4.2017 | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref> Ensin mainittu tarkoittaisi tiedustelu[[valiokunta]]a ja jälkimmäinen erillistä ja riippumatonta
Yksityishenkilöille esitetään oikeutta [[kantelu]]un ja [[tutkintapyyntö]]ön menettelyn lainvoimaisuudesta.<ref name="yles" /> Lakiluonnoksen mukaan Supon on ilmoitettava kohteelle tiedustelusta viipymättä kun tiedustelun tarkoitus on saavutettu. Ilmoittamista voitaisiin viivästyttää tai luopua siitä tietyin edellytyksin. Kohteella ei ole suoraa tarkastusoikeutta tiedustelurekisteriin. Tiedusteluvaltuutettu voi tarkistaa sen pyynnön perusteella.<ref name="nen" />
Rivi 57:
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perustuslakia muutettavaksi siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Kyse olisi toiminnasta, johon ei ole mahdollista kohdistaa ennalta konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä, tai jota ei ole säädetty rangaistavaksi. Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavalla toiminnalla tarkoitettaisiin valtiojärjestystä tai yhteiskunnan perustoimintoja uhkaavaa toimintaa, kuten terrorismia, väkivaltaista radikalisoitumista tai ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaa. Viestin suojaa voitaisiin rajoittaa myös, jos se olisi välttämätöntä "tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta". Sotilaallisella toiminnalla tarkoitettaisiin sekä valtiollista että ei-valtiollista toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/10/tyoryhmaehdottaamuutostaperustuslainluottamuksellisenviestinsuojaakoskevaansaannokseen.html | Nimeke = Työryhmä ehdottaa muutosta perustuslain luottamuksellisen viestin suojaa koskevaan säännökseen | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.10.2016 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Sotilastiedustelulakia työryhmässä valmistelleen [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriön]] lainsäädäntöjohtaja [[Hanna
===Keskustelu===
[[Tietosuojavaltuutettu]] [[Reijo Aarnio]] ja [[Valtiosääntöoikeus|valtiosääntöoikeuden]] professori [[Tuomas Ojanen]] totesivat työryhmien ottaneen huomioon keskeiset oikeudelliset kysymykset. Massavalvonnasta oli edetty pitkälle, mutta monia eri näkökohtia jouduttaisiin vielä jatkovalmistelussa sovittelemaan. EU-oikeuden näkökulmasta katsotiin, että luottamuksellisen viestinnän salaisuuteen puuttumisen on oltava riittävän kohdennettua ja rajattua – massavalvontaa ei sallittaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9572396 | Nimeke = Professori ja tietosuojavaltuutettu eivät lyttää tiedustelulakiesityksiä – "Ihan kohtuullinen pelinavaus" | Tekijä = Rautio, Marjatta | Julkaisu = Yle uutiset | Ajankohta = 19.4.2017 | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref> Tietosuojavaltuutetun lausunnossa kiinnitetään huomiota muun muassa tietoliikennetiedustelun yleisiin edellytyksiin, tarvittavaan julkisuuteen tuloksellisuusodotusten arvioimiseksi sekä tiedustelun kohteen tiedonsaantioikeuteen. Aarnio arvioi oletusten oikeellisuuden selviävän vasta käyttökokemuksien kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005241441.html | Nimeke = Myös Suomen sisäistä viestintää päätymässä Supolle – tietosuojavaltuutettu arvostelee tiedustelulain yksityiskohtia | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 5.6.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2017 }}</ref>
Valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori [[Martin Scheinin]] on ollut valmistelua kohtaan kriittinen. Hän on nostanut esille näkökulman aiempien kansainvälisten päätösten vaikutuksista.<ref name="hal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005177146.html | Nimeke = Tiedustelulain luonnoksessa on asiantuntijoiden mukaan korjattavaa – ”Vaikka kuinka monta kertaa hoetaan, ettei kyse ole massavalvonnasta, niin sitä se on” | Tekijä = Halminen, Laura & Kempas, Karla | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.4.2017 | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref> Scheininin mielestä ehdotettu peruslakimuutos johtaisi massavalvontaan ja hän ehdottaa sen sijaan rajoitetumpia ja määräaikaisia poikkeuslakeja.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10066649 Uusia tiedustelulakeja voisi kokeilla ensin poikkeuslailla, ehdottaa professori Martin Scheinin – “Nyt viranomaiset ovat saamassa liian suuret oikeudet”] Yle, 2018</ref>
| |||