Ero sivun ”Vesihämähäkki” versioiden välillä

1 456 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p (Käyttäjän 143.51.113.70 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jylöstalo tekemään versioon.)
Merkkaukset: Palautettu takaisinpäin rv
{{lupaava}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Vesihämähäkki
| status =
| iucn =
| kuva = Argyroneta_aquatica_Paar.jpg
| kuvateksti = Vasemmalla naaras ja oikealla koiras
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Leukakoukulliset]] ''Chelicerata''
| luokka = [[Hämähäkkieläimet]] ''Arachnida''
| lahko = [[Hämähäkit]] ''Araneae''
| alalahko = [[Aitohämähäkit]] ''Opisthothelae''
| osalahko = ''[[Araneomorphae]]''
| yläheimo = ''[[Dictynoidea]]''
| heimo = ''[[Cybaeidae]]''
| suku = '''''Argyroneta'''''
| suku_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1804
| laji = ''aquatica''
| kaksiosainen = Argyroneta aquatica
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl Alexander Clerck|Clerck]], 1757)
| wikispecies = Argyroneta aquatica
| commonscat = Argyroneta aquatica
}}
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen [[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.<ref>{{Kirjaviite | TekijäNimeke = MattiKoulun Leinonenbiologia, Raunosisävedet Mattila,| TeuvoJulkaisija Nyberg,= Olavi VestelinOtava | NimekeVuosi = Koulun1994 biologia| Tekijä = Leinonen, sisävedetMatti et al. | JulkaisijaLuku = Otava | VuosiSivu = 199423 |Sivut Julkaisupaikka = 23Helsinki | TunnisteIsbn = ISBN 951-1-12938-4}}</ref>
[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|thumb|Vesihämähäkki]]
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen [[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Matti Leinonen, Rauno Mattila, Teuvo Nyberg, Olavi Vestelin | Nimeke = Koulun biologia, sisävedet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1994 |Sivut = 23| Tunniste = ISBN 951-1-12938-4}}</ref>
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttiä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla 20&nbsp;mm pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.<ref name="RO">Michael J. Roberts, "Spiders of Britain and North Europe", Collins 1996, ISBN 978-0-00-219981-0 s. 238&ndash;239</ref><ref name="EU">[http://www.arages.de/sdj/sdj_00.php Spinne des Jahres 2000 - Die Wasserspinne ''Argyroneta aquatica''] {{de}}</ref><ref name="Burnie">Burnie, David: Matka eläinten maailmaan (2004, WSOY, alkuteos ''The Concise Animal Encyclopedia'', 2000)</ref> Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.<ref name="SC">{{Lehtiviite | Tekijä = Schütz, Dolores & Taborsky, Michael| Otsikko = Adaptations to an aquatic life may be responsible for the reversed sexual size dimorphism in the water spider, ''Argyroneta aquatica''| Julkaisu = Evolutionary Ecology Research| Ajankohta = 2003| Vuosikerta = | Numero = 5| Sivut = 105–117| www = http://behav.zoology.unibe.ch/sysuif/uploads/files/esh/pdf_online/taborskym/Schuetz_EvolEcolRes03.pdf| www-teksti = Universität Bern| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 4.4.2012|Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|thumbvasen|upright|pienoiskuva|Vesihämähäkki]]
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttiäsenttimetriä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla {{Luku|20&nbsp;mm|millimetriä}} pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.<ref name="RO">Michael{{Kirjaviite J.| Roberts,Nimeke = "Spiders of Britain and North Europe", | Julkaisija = Collins | Vuosi = 1996 | Tekijä = Roberts, ISBNMichael J. | Luku = | Sivut = 238–239 | Julkaisupaikka = | Isbn = 978-0-00-219981-0 s.| 238&ndash;239Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="EU">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arages.de/sdj/sdj_00.php | Nimeke = Spinne des Jahres 2000 - Die Wasserspinne ''Argyroneta aquatica''] | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2012 | Kieli = {{de}} }} {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref name="Burnie">Burnie,{{Kirjaviite David:| Nimeke = Matka eläinten maailmaan (| Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tekijä = Burnie, WSOYDavid | Suomentaja = Rekiaro, alkuteosIlkka | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = ''The Concise Animal Encyclopedia'', 2000) | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-0-29414-4}}</ref>{{Lähde tarkemmin|21. toukokuuta 2018: Luku, sivunumero?}} Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.<ref name="SC">{{Lehtiviite | Tekijä = Schütz, Dolores & Taborsky, Michael | Otsikko = Adaptations to an aquaticAquatic lifeLife mayMay beBe responsibleResponsible for the reversedReversed sexualSexual sizeSize dimorphismDimorphism in the waterWater spiderSpider, ''Argyroneta aquatica'' | Julkaisu = Evolutionary Ecology Research | Ajankohta = 2003| Vuosikerta = | Numero = 5 | Sivut = 105–117 | www = http://behav.zoology.unibe.ch/sysuif/uploads/files/esh/pdf_online/taborskym/Schuetz_EvolEcolRes03.pdf | www-teksti = Universität Bern | Tiedostomuoto = pdfPDF | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
 
Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka.<ref name="EU" /> Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.<ref name="RO" />
 
== Elintavat ==
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää [[ilma]]a kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon [[sukelluskello]]a muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä [[diffuusio]]n avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.<ref name="RO"/> Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/i.1.full| Nimeke = How the Water Spider Uses Its Diving Bell| Tekijä = Knight, Kathryn| Julkaisija = The Company of Biologists| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/2175.abstract| Nimeke = The diving bell and the spider: the physical gill of ''Argyroneta aquatica''| Tekijä = Seymour Roger S. & Hetz Stefan K.| Julkaisija = The Company of Biologists| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.<ref name="SC"/> Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.<ref name="EU"/>
 
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää [[ilma]]a kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon [[sukelluskello]]a muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä [[diffuusio]]n avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.<ref name="RO" /> Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/i.1.full | Nimeke = How the Water Spider Uses Its Diving Bell | Tekijä = Knight, Kathryn | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/2175.abstract| Nimeke = The divingDiving bellBell and the spiderSpider: the physicalPhysical gillGill of ''Argyroneta aquatica'' | Tekijä = Seymour, Roger S. & Hetz, Stefan K. | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.<ref name="SC" /> Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.<ref name="EU" />
Naaras munii 30&ndash;70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html| Nimeke = Water Spider| Julkaisija = Buzzle.com| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html {{en}}</ref> Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
 
Naaras munii 3030–70&ndashnbsp;70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html | Nimeke = Water Spider | Julkaisija = Buzzle.com | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html {{en}}</ref> Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.<ref name="RO"/>
 
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.<ref name="RO" />
Vesihämähäkki on [[Suomi|Suomen]] myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.<ref name="hyonteisuutiset">{{Verkkoviite | Osoite= http://213.139.166.224/hyonteisuutiset/2007%20No.%201/Muualta%20Poimittua.htm| Nimeke= Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista| Tekijä=| Julkaisu= wibe.ath.cx/hyonteisuutiset|Ajankohta= 2007| Julkaisija= Hyönteisuutiset| Viitattu= 5.4.2012}}</ref> Sen purema vastaa vaikutukseltaan [[Ampiainen|ampiaisen]] pistoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_15/ylart1.htm | Nimeke = Araknofobiasta araknofiliaan | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996}}</ref> Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.<ref name="hyonteisuutiset" />
 
Vesihämähäkki on [[Suomi|Suomen]] myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.<ref name="hyonteisuutiset">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.139.166.224/hyonteisuutiset/2007%20No.%201/Muualta%20Poimittua.htm | Nimeke = Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista | Tekijä = | Julkaisu= wibe.ath.cx/hyonteisuutiset | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Hyönteisuutiset | Viitattu = 5.4.2012}}</ref> Sen purema vastaa vaikutukseltaan [[Ampiainen|ampiaisen]] pistoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_15/ylart1.htm | Nimeke = Araknofobiasta araknofiliaan | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996}}</ref> Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.<ref name="hyonteisuutiset" />
{{Clear}}
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Vesih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki+kutoo+itselleen+kidukset/1135266933386 HS.fi: "Tutkimus: Vesihämähäkki kutoo itselleen kidukset"]
*[http://srs.britishspiders.org.uk/portal.php/p/Summary/s/Argyroneta+aquatica British spiders] {{en}}
*[http://www.uksafari.com/waterspiders.htm UK Safari] {{en}}
*[http://eol.org/pages/1200199/overview Encyclopedia of Life (EOL): Argyroneta aquatica] {{en}}
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=874490 ITIS: Argyroneta aquatica] {{en}}
 
*[ {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110617043145/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Vesih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki+kutoo+itselleen+kidukset/1135266933386 HS.fi:| Nimeke = "Tutkimus: Vesihämähäkki kutoo itselleen kidukset"] | Tekijä = Kaaro, Jani | Selite = arkistolinkki | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.6.2011}}
*[ {{Verkkoviite | Osoite = http://srs.britishspiders.org.uk/portal.php/p/Summary/s/Argyroneta+aquatica | Nimeke = Summary for Argyroneta aquatica (Araneae) | Julkaisija = British spiders]Arachnological Society | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.uksafari.com/waterspiders.htm | Nimeke = Water Spiders – Argyroneta aquatica | Julkaisija = UK Safari | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://eol.org/pages/1200199/overview | Nimeke = Water Spider – Argyroneta aquatica – Overview | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisija = Encyclopedia of Life | Kieli = {{en}} }}
*[http {{Verkkoviite | Osoite = https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=874490#null ITIS:| Nimeke = Argyroneta aquatica] (Clerck, 1757) | Julkaisija = Interagency Taxonomic Information System | Kieli = {{en}} }}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:59.6 Selkärangattomat]]
[[Luokka:Hämähäkit]]