Ero sivun ”Saago” versioiden välillä

'''Saago''' on [[hiilihydraatti]]pitoista [[jauho]]a, jota saadaan saagopalmujen ytimestä. Saagopalmulajeja on useita, mutta kaksi käytetyintä niistä ovat ''M. sagu'' ja ''M. rumphii''. Nimi on aiemmin kirjoittukirjoitettu myös sago.<ref>[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanats.html Pienehkö sivistyssanakirja]</ref> Saago on tärkeä osa [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] ja [[Molukit|Molukkien]] asukkaiden perinteistä ruokavaliota.<ref>[http://www.valentine.gr/sagu_en.htm Valentine.gr]</ref> Siitä paistetaan [[rieska]]nkaltaisia leipäsiä, joita syödään kalamuhennoksen kanssa. Saago muistuttaa [[maniokki]]-kasvista saatavaa [[tapioka]]a. Saagoa muistuttavia [[peruna]]sta tehtyjä helmiryynejä on kutsuttu myös perunasaagoksi.<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/t.html#tapi Rahola - syötäviä sanoja]</ref>

Saagopalmujen kaksi käytetyintä lajia ovat ''[[Metroxylon]]''-sukuun kuuluvat ''M. sagu'' ja ''M. rumphii''. Muita saagopalmusukuja ovat ''Arecastrum'', ''Arenga'', ''Caryota'', ''Corypha'', ''Eugeissona'', ''Mauritia'' ja ''Roystonea''. Kaikkiaan saagopalmulajeja on noin 15, ja niitä esiintyy sekä itäisellä että läntisellä pallonpuoliskoilla. Merkittävin näistä, ''M. sagu'', esiintyy lähinnä MalaijanMalaijin saaristossa ja Uudessa-Guineassa. Saago on koko maailman mittakaavassa kuitenkin suhteellisen merkityksetön ravinnon lähde. Koko saagontuotanto vastaa vain 1,5 prosenttia maailman tärkkelyksen tuotannosta. Saagoa saadaan 27-metrisestä palmusta 130–180 kiloa.<ref name="Cambridge">{{Kirjaviite | Tekijä = Kenneth F. Kiple ja Kriemhild Coneè Ornelas | Nimeke = The Cambridge World History of Food | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 201–202 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Tunniste = ISBN 0 521 40216 6 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Saagon käytön historia on epäselvä. Joidenkin tutkijoiden mukaan saago on ollut osa Tyynenmeren saarten asukkaiden ruokavaliota esihistoriallisista ajoista lähtien, ehkä jo jopa [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien. Jotkut tutkijat sijoittavat saagon käyttöönoton vasta paljon myöhemmälle ajalle. Saagopalmut olivat todennäköisesti joka tapauksessa varhaisten Kaakkois-Aasian asukkaiden tärkeimpiä ravintokasejaravintokasveja. Maantieteilijä [[Carl O. Sauer]]in mukaan saagopalmujen viljely alkoi tältä alueelta. Sittemmin saagolla on ollut tärkeä osa ravintona osittain myös muuallakin. Sitä tiedetään käytetyn laajasti esimerkiksi [[Tang-dynastia]]n aikaisessa [[Kiina]]ssa. Läntisellä pallonpuoliskolla saagon käyttö on ollut selvästi harvinaisempaa. Tosin esimerkiksi [[kolmoisliiton sota|kolmoisliiton sodan]] jälkeen [[paraguay]]laisten maanviljelijöiden on sanottu selvinneen nälänhädästä paljolti saagon avulla. Myös eräät [[intiaanit|intiaaniheimot]], kuten [[Venezuela]]n [[waraot]], käyttävät saagoa ravintonaan.<ref name="Cambridge" />