Ero sivun ”Cheyennet” versioiden välillä

1850-luvun Coloradon kultalöydöt ja niitä seurannut kaivostoiminta enteilivät huonoja aikoja eteläisille cheyenneille. Arapahojen tavoin he joutuivat luopumaan suurista maa-alueista.<ref name="Henriksson 106">Henriksson s. 106</ref> Intiaanit eivät pysyneet heille osoitetulla ''Sand Creekin'' lähes riistattomalla alueella vaan metsästivät reservaattinsa ulkopuolella. Ravinnon niukkuus sai heidät ostamaan ja varastamaan ruokaa uudisasukkaiden vankkurikaravaaneista. Coloradon [[kuvernööri]] ''John Evans'' päätti korjata syntyneen ongelman hävittämällä intiaanit. Hän turvautui [[metodistikirkko|metodistikirkon]] puheenjohtajaan ja armeijan [[eversti]]in [[John M. Chivington|''John M. Chivingtoniin'']]iin.<ref name="Henriksson 106">Henriksson s. 106</ref>

Lokakuussa 1864 amerikkalaisten sotilaiden iskun kohteeksi valittiin ''Sand Creekin'' cheyennien reservaatti. Hyökkääjät kuuluivat ''Chivingtonin'' joukkoihin, joita oli värvätty Detroitissa pitämällä julkisesti esillä cheyennien surmaamaa valkoista perhettä. Coloradon sotilaat surmasivat 133–300 cheyenneä (arviot kaatuneista vaihtelevat) ja silpoivat nämä erittäin julmasti.<ref name="Wardman 148">Wardman s. 148</ref><ref name="Andersson 213"/> Samalla surmattiin myös maineikas sotapäällikkö mutta vanhoilla päivillään rauhan kannattajaksi muuttunut Valkoinen Antilooppi.<ref name="Henriksson 107">Henriksson s. 107</ref> Virallisessa selonteossaan ''Chivington'' kertoi ampuneensa 400–500 soturia, ja sama luku ilmoitettiin myöhemmin sanomalehdissä.<ref name="Santoro 100">Santoro s. 100</ref>

[[Denver]]in kaduilla ''Chivingtonia'' juhlittiin kahden viikon ajan suurena ''Sand Creekin'' "taistelun" sankarina. Huhut humalaisista sotilaista teurastamassa puoluskyvyttömiä naisia ja lapsia käänsivät kuitenkin yleiset mielipiteet ''Chivingtonia'' vastaan, ja kongressi päätti laittaa ''Sand Creekin'' massamurhan tutkimusten alle. Vuonna 1865 ''Chivington'' pakotettiin eroamaan Coloradon miliisistä ja jättämään politiikka.<ref name="Chiv"/>

Tiedon leviäminen Sand Creekin tapahtumista käänsi paitsi cheyennet, myös muut heimot uudisasukkaita vastaan. Cheyennien koirasotilaat, johtajinaan Iso Härkä ja Valkoinen Hevonen, omaksuivat jatkuvan häirintäpolitiikan Coloradoa ja Kansasia vastaan. Intiaanit hyökkäilivät vaunukaravaaneihin, sotilaallisiin etuvartioasemiin ja rancheille, ja polttivat Julesburgin pikkukaupungin.<ref name="Hämäläinen 321">Hämäläinen s. 321.</ref> Kesällä 1867 koko Denverin kaupunki oli eristetyssä tilassa, kun cheyennet ja heidän liittolaisensa järjestivät kostoiskuja Sand Creekin kaatuneitten puolesta.<ref name="Taylor 78">Taylor s. 78.</ref> [[Yhdysvaltain senaatti]] puuttui asiaan nimittämällä [[kenraali]] [[William T. Sherman|''William T. Shermanin'']]in johtamaan intiaanipolitiikkaa ja tukahduttamaan väkivallan.<ref name="Hämäläinen 325">Hämäläinen s. 325.</ref>

Vuonna 1868 Washita-joen taistelussa Yhdysvaltojen armeija kävi [[everstiluutnantti]] [[George Armstrong Custer|''George Armstrong Custerin'']]in johdolla reservaatissa eläneiden rauhanomaisten cheyennien kimppuun; 103 intiaania surmattiin, enimmäkseen naisia ja lapsia. Surmattujen joukossa oli myös päällikkö Musta Kattila, joka oli selvinnyt hengissä Sand Creekistä ja oli yrittänyt kaikesta huolimatta elää rauhassa valkoisten kanssa.<ref name="Henriksson 111">Henriksson s. 111.</ref>

Vuoden 2004 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]] saatiin tulokseksi runsaat 15&nbsp;000 cheyenneä.<ref name="Census">[http://www.census.gov/prod/2007pubs/acs-07.pdf Native Population]</ref> Etelän cheyennet asuvat yhdessä eteläisten arapahojen kanssa [[Oklahoma]]n keskiosissa. Pohjoinen kansanosa elää Kaakkois-Montanassa.<ref name="North">{{Verkkoviite|Osoite= http://visitmt.com/categories/moreinfo.asp?IDRRecordID=740&siteid=1|Nimeke=Northern Cheyenne|Julkaisu=Visitmt.com|Viitattu=29.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvallat on tehnyt parhaansa muuttaakseen cheyennet yksinomaan englanninkieliseksi väestöryhmäksi, mutta he ovat tästä huolimatta onnistuneet säilyttämään oman kielensä. Omasta uskonnostaan useimmat cheyennet luopuivat ja siirtyivät [[peyotismi]]n kannattajiksi, joka on saanut sijaa monien Pohjois-Amerikan intiaaniheimojen keskuudessa. Vuonna 1992 [[Yhdysvaltain senaatti]]in valittu Ben ''Nighthorse Campbell'' oli ensimmäinen intiaanisenaattori vuoden 1932 jälkeen. Poliittisella urallaan ''Campbell'' keskittyi moniin intiaanikysymyksiin, ja Sand Creekin verilöylyn kansallinen muistomerkki pystytettiin hänen aloitteestaan.<ref name="Andersson 420">Andersson & Henriksson s. 420.</ref>

Minnesotassa asuessaan cheyennien on arveltu olleen suurimmaksi osaksi [[maanviljely|maanviljelijöitä]] kuten ympäristön muidenkin heimojen, viljellen [[papu]]a, [[maissi]]a ja [[tupakka]]a. Ensimmäinen havainto cheyenneistä on vuodelta [[1680]], jolloin joukko heidän kansansa edustajia oli vieraillut [[Illinois|Illinois’n]] alueelle rakennetussa [[ranskalainen|ranskalaisten]] linnakkeessa ''Fort Chevecouerissa''.<ref name="Cheyenne history">{{Verkkoviite|Osoite=http://preferate.ro/referat-orice-categorie-CHEYENNE-HISTORY-0-5546.html|Nimeke= Cheyenne History|Julkaisu=Preferate.ro|Viitattu = 8.3.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Cheyennet, joita oli kutsuttu nimellä ''Chaa'', olivat kertoneet asuvansa suuren joen laaksoissa, jossa oli paljon [[Kanadanmajava|majavia]] sekä muita turkiseläimiä.<ref name="History">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/cheyenne/cheyennehist.htm| Nimeke= Cheyenne Indian History | Julkaisu = Accessgenealogy.com| Viitattu = 8.3.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Tasankojen merkkikielessä ranskalaiset tulkitsivat väärin cheyennien tapaa esitellä itsensä. Oikealla etusormella tehdyt perättäiset nopeat vedot vasempaan käteen eivät tarkoittaneet sormien eikä käden silpomista, vaan ne kuvasivat juovikkaita nuolia, jolla nimellä cheyennet tunnettiin [[shoshonit|shoshonien]], [[hidatsat|hidatsojen]] ja [[comanchet|comanchien]] keskuudessa, viitaten heidän vanhaan mieltymykseensä siivittää nuolensa [[kalkkuna]]n sulilla tai höyhenillä.<ref name="History"/>

Cheyennien suullisen perimätiedon mukaan rikokset kuten [[murha]]t ja [[varkaus (oikeustiede)|varkaudet]] olivat yleisiä heidän oman kansansa keskuudessa varhaisina aikoina.<ref name="Soldiers">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.manataka.org/page164.html|Nimeke=Cheyenne Dog Soldiers|Tekija=Grimes, Richard S.|Viitattu= 28.7.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Poistaakseen tämän epäjärjestyksen ja kaaoksen cheyennien kulttuurisankari Makea Rohto teki matkan [[Black Hills|''Black Hillsiin'']]iin eli Mustille vuorille nykyiseen [[Etelä-Dakota]]an keskustellakseen heidän korkeimman [[Jumala]]nsa ''Maiyunin'' kanssa. Palatessaan vuorilta kansansa pariin Makealla rohdolla oli mukanaan valmis ratkaisumalli sosiaalisten ongelmien poistamiseksi cheyennien keskuudesta. Ensin koottiin heimoneuvosto, joka muodostui neljästäkymmenestäneljästä kyläkuntien päälliköstä.<ref name="Virrankoski 201" /> Sen jälkeen valittiin kuusi soturiseuraa, joiden johtajilla oli suurin päätösvalta neuvostossa. Seurojen nimet olivat ''Woksihitaneo'' ("kettumiehet"), ''Mahohivas'' ("Punaiset kilvet"), ''Hotamimasaw'' ("Hullut koirat"), ''Himoiyoqis'' ("Kierot keihäät"), ''Konianutqio'' ("Susisoturit") ja myöhemmin perustettu ''Hotamitaneo'' (koirasotilaat). Seurojen välillä esiintyi keskinäistä kilpailua sotilaallisten taitojen näyttämisessä.<ref name="Soldiers"/>