Versio 14. syyskuuta 2017 kello 10.05 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 224 muokkausta p Käyttäjän 185.166.184.68 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 20. toukokuuta 2018 kello 22.32 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 271 muokkausta lähdettä ja lisäystä Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{lähteetön}}~~ {{Taksonomia/eläimet \| nimi = Punkit Rivi 12 ⟶ 11: \| alaluokka = Punkit<br>'''''Acari''''' \| alaluokka_auktori = [[William Elford Leach\|leach]], 1817 \| jako = Ylälahkot ja lahkot<ref name="britannica"/> \| jaot = * [[Aitopunkit]] ''Acariformes'' ''[[~~Samettipunkit~~Sarcoptiformes]] ~~''Actinedida~~'' ''[[~~Sammalpunkit~~Trombidiformes]] ~~''Oribatida~~'' ** [[Kääpiöpunkit]] ''Astigmata'' * [[Lukkipunkit]] ''Opilioacariformes''▼ * [[Loispunkit]] ''Parasitiformes'' [[Petopunkit]] ''Mesostigmata'' [[Puutiaiset]] ''Ixodida'' t. ''Metastigmata'' ''[[Holothyrida]]'' t. ''Tetrastigmata'' ▲ [[Lukkipunkit]] ''~~Opilioacariformes~~Opilioacarida'' \| wikispecies = Acari \| commons = Rivi 28 ⟶ 26: }} '''Punkit''' (''Acari'') ovat [[hämähäkkieläimet\|hämähäkkieläimiin]] kuuluva alaluokka. Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia. Niitä tunnetaan yli 3054 000 lajia ~~(2005), ja vielä tunnistamattomia lajeja uskotaan olevan moninkertainen määrä~~. Punkkien elintavat ovat monimuotoisia, ja niitä elää niin maalla kuin sekä makeassa että suolaisessa vedessä. == Ulkonäkö ja koko == Punkit jaetaan tavallisesti kolmen ylälahkon muodostamaan ryhmään: [[aitopunkit]] (''Acariformes''), [[lukkipunkit]] (''Opilioacariformes'') ja [[loispunkit]] (''Parasitiformes''). Lukkipunkkeihin kuuluu vain yksi suku, jossa on noin tusina eri lajia. Loispunkkien ryhmästä käytetään toisinaan myös nimeä ''kilpipunkit''. Monet punkeista ovat [[Loinen (biologia)\|loisia]], yleensä ulkoloisia. Muut kuin varsinaiset loispunkit ovat yleensä [[saalistaja\|petoja]], mutta on myös paljon lahottajapunkkeja. Edellä mainitussa loispunkkien ylälahkoon kuuluvassa suuressa [[petopunkit\|petopunkkien]] lahkossa on todellisten petojen ohella myös loisina eläviä lajeja. ▼ Punkit on monimuotoinen eläinryhmä. Niiden ruumis vaihtelee pehmeistä pitkulaisista tai pyöreistä kovakuorisiin [[Hämähäkit\|hämähäkkimäisiin]] lajeihin. Toiset lajeista on litteitä, kun taas toiset lajit saavat omalaatuisia muotoja, kun ne täyttyvät ruoasta tai ovat täynnä munia. Pienimmät punkit ovat vain 0,1 millimetrin pituisia, kun taas suurimmat voivat kasvaa yli 30 millimetriä pitkiksi.<ref name="britannica">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.britannica.com/animal/acarid\| Nimeke = Acarid\| Julkaisu = Encyclopædia Britannica\| Ajankohta = 2018\| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc\| Viitattu = 20.5.2018 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Punkkien vartalo ei suurimmalla osalla lajeista ole jaokkeinen. Ruumiin etuosaa kutsutaan [[gnathosoma]]ksi, ja siinä on suu, syömiseen erikoistuneet [[kelikeerit]] eli leukakoulut ja jaokkaiset [[leukajalat]]. Kelikeerit ovat yleensä kolmijaokkeiset saksilta näyttävät elimet, mutta joillain lajeilla se on erikoistuneet esimerkiksi piikkimäiseksi. Leukajalat ovat puolestaan viisijaokkaiset ja erikoistuneet joko saalistus-, tarttumis- tai pistoelimeksi. Niiden päässä on usein myös kouramainen [[apoteeli]].<ref name="britannica"/> Suomessa tunnetuimmat punkit lienevät ihmisestäkin verta imevä [[puutiainen]] ja mikroskooppinen [[Pölypunkit\|pölypunkki]]. Useimmille on tuttu myös pieni, punainen [[samettipunkit\|samettipunkki]] sekä sisätilojen kasveihin seittejä tekevä [[vihannespunkki]]. Kasvihuoneviljelijät käyttävät niin Suomessa kuin muualla yleisesti petopunkkeja tuholaisten, esimerkiksi juuri vihannespunkin torjuntaan.▼ Ruumiin suurempa osaa kutsutaan [[idiosoma]]ksi, ja siinä ovat jalat, sukupuolielimet ja peräaukko. Suurimmilla osalla [[Nymfi (biologia)\|nymfeistä]] ja aikuistista yksilöistä on neljä jalkaparia, mutta joillan lajeilla on niitä on vähemmän. Sukupuoliaukko on useimmiten ruumiin alapuolella.<ref name="britannica"/> == Levinneisyys ja elinympäristö == Punkkeja elää käytännössä kaikkialla maailmassa ja kaikissa elinympäristöissä. Niitä on löydetty [[Mount Everest]]iltä 5 000 metrin korkudesta ja [[Tyynimeri\|Tyynenmeren]] pohjoisosista 5 200 metrin syvyydestä. [[Antarktis\|Antarktikselta]] tunnetaan yli 50 maalajia. Punkkien elinympäristöihin kuuluvat muun muassa kuumat lähteet, luolat, ankarat aavikot ja tundra.<ref name="britannica"/> == Taksonomia ja evoluutio == Punkkeja tunnetaan tieteellisesti noin 54 000 lajia, ja joka vuosi satoja uusia kuvataan ensimmäistä kertaa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nhm.ac.uk/our-science/our-work/biodiversity/acari-research.html \| Nimeke = Acari research\| Julkaisija = The Trustees of The Natural History Museum\| Viitattu = 20.5.2018 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Punkkien [[taksonomia]]sta ei ole punkkitutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä, ja varsinkin [[Lahko (biologia)\|lahkotasoa]] suppeampien ryhmien esittäminen ei ole järkevää, sillä tieto saattaa vanhentua hyvinkin nopeasti.<ref name="britannica"/> Punkit jaetaan tavallisesti kahteen alalahkoon, [[Aitopunkit\|aitopunkkeihin]] (''Acariformes'') ja [[loispunkit\|loispunkkeihin]] (''Parasitiformes''). Joskus myös [[lukkipunkit]] (''Opilioacariformes'') erotetaan omaksi alalahkokseen.<ref name="britannica"/> ▲Punkit jaetaan tavallisesti kolmen ylälahkon muodostamaan ryhmään: [[aitopunkit]] (''Acariformes''), [[lukkipunkit]] (''Opilioacariformes'') ja [[loispunkit]] (''Parasitiformes''). Lukkipunkkeihin kuuluu vain yksi suku, jossa on noin tusina eri lajia. Loispunkkien ryhmästä käytetään toisinaan myös nimeä ''kilpipunkit''. Monet punkeista ovat [[Loinen (biologia)\|loisia]], yleensä ulkoloisia. Muut kuin varsinaiset loispunkit ovat yleensä [[saalistaja\|petoja]], mutta on myös paljon lahottajapunkkeja. Edellä mainitussa loispunkkien ylälahkoon kuuluvassa suuressa [[petopunkit\|petopunkkien]] lahkossa on todellisten petojen ohella myös loisina eläviä lajeja. == Punkit Suomessa == Suomesta on tavattu noin 1500 eri punkkilajia, mutta tietoa ryhmästä on hyvin vähän ja todellinen lajimäärä on varmasti paljon suurempi. Kattavampaa tietoa suomalaisesta lajistosta on vain [[sammalpunkit\|sammalpunkeista]] (Oribatida), [[petopunkit\|petopunkeista]] (Mesostigmata) ja [[puutiaiset\|puutiaisista]] (Ixodida). Vuoteen 2010 mennessä sammalpunkkeja on Suomesta tavattu 328 lajia, petopunkkeja 394 lajia ja puutiaisia 10 lajia. Erilaisista vesipunkeista on lisäksi luettelo, jossa oli vuonna 2009 lueteltu 139 lajia. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 punkit jätettiin pääsääntöisesti arvioimatta ja osa yleisimmistä lajeista todettiin elinvoimaisiksi, mutta sammalpunkkeihin lukeutuva ''[[Austrotritia finlandica]]'' saattaa olla [[silmälläpidettävä laji]] (NT).<ref>[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123017&lan=fi Veikko Huhta, Ritva Penttinen, Pekka T. Lehtinen & Ilpo Mannerkoski 2010. Hämähäkkieläimet. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 355–356]</ref> ▲Suomessa tunnetuimmat punkit lienevät ihmisestäkin verta imevä [[puutiainen]] ja mikroskooppinen [[Pölypunkit\|pölypunkki]]. Useimmille on tuttu myös pieni, punainen [[samettipunkit\|samettipunkki]] sekä sisätilojen kasveihin seittejä tekevä [[vihannespunkki]]. Kasvihuoneviljelijät käyttävät niin Suomessa kuin muualla yleisesti petopunkkeja tuholaisten, esimerkiksi juuri vihannespunkin torjuntaan. == Lähteet == Rivi 41 ⟶ 54: ==Aiheesta muualla== * [https://www1.montpellier.inra.fr/cbgp/acarologia/index.php Acarologia-tiedelehti] {{en}} [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html Arno Forsius: Punkeista ja lääketieteestä] [http://dermaklinikka.fi/patient/Punkin+purema/1528.html Dermaklinikka.fi- tietoa punkeista]

Ero sivun ”Punkit” versioiden välillä