Ero sivun ”Avioero” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 40:
Lapsen hankkiminen aiheuttaa usein kriisin ja toisinaan avioeron.<ref name=ok/>
==Avioliitto ulkomaalaisen kanssa==
Erottaessa ulkomaalaisesta puolisosta tai ulkomailla oltaessa juristit saattavat määrittää, mihin maahan pariskunnalla on vahvin yhteys, ja soveltaa sen maan erolakeja. Siksi ero voi viedä parikin vuotta ja sen ehdot voivat riippua tuomioistuimaasta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001767791.html|nimeke=Avioero ulkomailla on vaikeuksien kerjäämistä|ajankohta=8.9.2012|julkaisu=Taloussanomat}}</ref>
Dosentti Minna Säävälän mukaan suuri kulttuuriero lisää eroriskiä. Usein eroja ei huomaa ennen lasten syntymistä, joten lapsiarjesta ja perinteistä pitäisi keskustella etukäteen eikä olettaa, että ajatellaan asioista samalla tavalla.<ref name=hs104>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005616552.html|nimeke=HS selvitti kansainvälisten avioliittojen erotilastot: Katso, minkä maalaisen puolison kanssa liitto kestää – Oikaisu: Aiemmin jutussa eroprosentit esitettiin liian pieninä|ajankohta=10.4.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Erityisen suuria riskejä suomalaisten liitoissa oli kuitenkin vain miehen ollessa ulkomaalainen, etenkin afrikkalainen tai Lähi-Idästä. Myös ulkomaisen miehen työllistymisvaikeudet tai pitkät työpäivät saattoivat vaikuttaa sekä ylipäänsä maahanmuuttoon liittyvä elämän aloittaminen "tyhjästä".<ref name=hs104/>
Vuonna 2016 suomalaisten keskinäisistä aviopareista erosi 1,3 %, suomalaisnaisen ja ulkomaisen miehen liitoista 3,7 % ja suomalaismiehen ja ulkomaisen naisen liitoista 2,7 %. Gambialaismiesten kanssa solmituista avioliitoista purettiin 12 %, Ghanan luku oli 9,5 %, Marokon 8,8 %. Ylipäänsä liitot afrikkalaismiesten kanssa purettiin erityisen usein. Kansainväliset huoltoriidatkin ovat lisääntyneet.<ref name=hs104/>
== Katso myös ==
| |||