Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
joo |
asukaslukuja |
||
Rivi 14:
| laulu = [[Kymmenen virran maa]]
}}
'''Pohjois-Pohjanmaa''' ({{k-sv|Norra Österbotten}}) on [[Suomi|Suomen]] [[maakunta]], joka sijaitsee Suomen keskiosassa [[Perämeri|Perämeren]] rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/pinta-ala|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta maa-alueita on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² ja sisävesiä {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km². Maakunnalla on lisäksi merialueita {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa. Väestötiheys on {{formatnum: {{Suomen maakunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on [[Oulu]]. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu
Pohjois-Pohjanmaa on osa laajaa [[Pohjanmaa|Pohjanmaan historiallista maakuntaa]], jonka alue kattaa nykyisin kuusi erillistä nykymaakuntaa: [[Pohjanmaa]], [[Etelä-Pohjanmaa]], [[Keski-Pohjanmaa]], [[Pohjois-Pohjanmaa]], [[Kainuu]] ja [[Lapin maakunta|Lapin]] eteläosa ([[Peräpohjola]]). Pohjois-Pohjanmaan vanhimmat asutuslöydöt on ajoitettu [[Suomusjärven kulttuuri]]kaudelle. Alueen ensimmäisiä suomalaisasukkaita olivat [[Häme|hämäläiset]], jotka nousivat pohjoiseen merenrantaa pitkin. Hämäläisiä houkuttivat mm. turkikset ja Pohjanmaan jokilaaksojen hedelmälliset viljelymaat, ja he toivatkin maanviljelyn alueelle. Kiinteää suomalaisasutusta Pohjanlahden rannikolle syntyi [[1300-luku|1300-luvulla]], kun aluetta alettiin asuttamaan voimaperäisesti [[Pähkinäsaaren rauha]]n jälkeen. Näihin aikoihin myös kristinusko vakiintui alueelellen erikokoisia kauppapaikkoja. Karjanhoito ja metsätalous (lähinnä tervanpoltto) yleistyivät. [[1800-luku|1800-luvulla]] maakuntaan syntyi laajamittaista teollisuutta, etenkin sahateollisuutta.
|