Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkitys |
asukaslukuja |
||
Rivi 16:
'''Pohjois-Pohjanmaa''' ({{k-sv|Norra Österbotten}}) on [[Suomi|Suomen]] [[maakunta]], joka sijaitsee Suomen keskiosassa [[Perämeri|Perämeren]] rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/pinta-ala|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta maa-alueita on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² ja sisävesiä {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km². Maakunnalla on lisäksi merialueita {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa. Väestötiheys on {{formatnum: {{Suomen maakunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on [[Oulu]]. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu pohjoisessa [[Lapin maakunta|Lappiin]], idässä [[Kainuun maakunta|Kainuu]]seen ja [[Venäjä]]än, etelässä [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savoon]], [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomeen]] ja [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaahan]] sekä lännessä Pohjanlahteen.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia osa-alueita ovat [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]], [[Siikajoki|Siikajoen]], [[Oulujoki|Oulujoen]] ja [[Iijoki|Iijoen]] laaksot. Lisäksi [[Kalajoki|Kalajokilaakso]], [[Oulun Eteläinen]], luetaan Pohjois-Pohjanmaahan lähinnä hallinnolliselta pohjalta, ja se muodostaakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan homoja
välisen vaihettumisvyöhykkeen. Pohjois-Pohjanmaan koillisosan kunnat [[Pudasjärvi]], [[Taivalkoski]] ja [[Kuusamo]] muodostavat yhdessä Lapin maakuntaan kuuluvan [[Posio]]n kanssa ns. [[Koillismaa]]n. ==Historia==
Rivi 26 ⟶ 28:
==Luonto==
[[Tiedosto: Kiiminki River May2009 001.jpg|thumb|230px|Kiiminkijoki Kiimingissä]]
Pohjois-Pohjanmaan luonnonmaisemia luonnehtivat Perämereen
askevien jokien halkoma tasainen rannikkoseutu, [[Suomenselkä|Suomenselän]] karu suomaa sekä [[Koillismaa]]n jylhä ylänköalue. ===Pinnanmuodot===
Koko maakuntaa tarkasteltaessa pinnanmuodot ovat varsin vaihtelevia. Maakunnan maankamara viettää idästä länteen vesistöjen virtaussuuntien mukaisesti. Ainoastaan osa [[Kuusamo]]n seudusta kuuluu jo [[Vienanmeri|Vienanmereen]] suuntautuvaan alueeseen. Maasto kohoaa loivasti erityisesti [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]], [[Siikajoki (joki)|Siikajoen]] ja [[Oulujoki|Oulujoen]] [[laakso]]issa, missä sadan metrin korkeustaso saavutetaan vasta noin sadan kilometrin päässä rannikosta. [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen]] ja Siikajoen välisellä seudulla , [[Vihanti|Vihannin]] alueella sadan metrin taso tulee vastaan kuitenkin jo parin [[peninkulma]]n päässä Perämerestä.
[[Tiedosto:Liminka field 20080726 01.jpg|thumb|230px|Pohjois-Pohjanmaan lakeutta Limingassa.]]
Suhteelliset korkeusvaihtelut poikkeavat erittäin suuresti maakunnan eri osissa. Tasaisinta on rannikkoalueella, joka on korkeussuhteiltaan lakeutta (korkeuserot 5–10 metriä), Oulujoen ympäristössä ja rannikon läheisyydessä jopa tasankoa (alle 5 m). Suomenselän vedenjakajalla sekä [[Oulujärvi|Oulujärven]] luoteis- ja pohjoispuolisilla seuduilla korkeussuhteet ovat pääasiallisesti kankaremaata (10–20 m) ja mäkimaata (20–50 m). Korkeimmat kohdat yltävät
Vuorimaata (50–200 m) ja paikoin jopa ylhiömaata (yli 200 m) olevan Koillismaan korkeimmat kohdat kohoavat Kuusamon vaaraseudulla puolestaan lähes 500 metrin korkeuteen merenpinnasta; Pohjois-Pohjanmaan korkein kohta on [[Rukatunturi]] (500 m). Muita Koillismaan jykevien vaarajonojen tunnettuja vaaroja ovat [[Iso-Syöte]], [[Pyhitysvaara]], [[Iivaara]] ja [[Valtavaara]].
| |||