Ero sivun ”Samanidit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 35:
==Historia==
[[tiedosto:Samanid mausoleum bukhara.jpg|thumb|vasen|Samanidimausoleumia [[Buhara]]sa pidetään [[Ismai'l ibn Ahmad]]in hautapaikkana<ref name="brit" />.]]
Samanidit olivat [[persialaiset|persialaistaustainen]] hallitsijasuku ja heidän oman perinteensä mukaan suvun esi-isä oli esi-islamilainen persialainen sankari [[Bahram]], jonka kautta he liittivät itsensä Persian muinaisiin suurkuninkaisiin.<ref name="afg" /> Varsianisesti samanidien hallitsijasuvun perustajana pidetään [[Saman-Khoda]]a, jonka neljä pojanpoikaa saivat hallittavakseen maakuntia [[abbasidit|abbasidi]]-[[kalifi]] [[al-Mamun]]in valtakaudella.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Samanid-dynasty | Nimeke = Sāmānid dynasty | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 18.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Samanidien ydinalue sijaitsi [[Amudarja]]- ja [[Syrdarja]]jokien välisellä tasankoalueella [[Hindukuš]]in pohjoispuolella. Heidän pääkaupunkinsa sijaitsi vaihtelevasti [[Bukhara]]ssa ja [[Samarkand]]issa. He puolustivat alueitaan Keski-Aasian turkkilaisia heimoja vastaan ja laajensivat myös alueitaan [[Kaspianmeri|Kaspianmerelle]] ja [[Araljärvi|Araljärvelle]]. Varhaisessa islamilaisessa valtakunnassa tunnustivat kalifin aseman valtakunnan hallitsijana, mutta 800-luvulla islamilainen maailma oli jakautunut kahtia kysymyksessä kalifin henkilöllisyyden suhteen. Suurin osa oli tunnustanut [[Bagdad]]issa hallinneen abbasidi-kalifin vallan, mutta todellisuudessa kalifin poliittin en valta heikkeni paikallisten dynastioiden kustannuksella. Yksi tälläisistä paikallisista dynastioista olivat [[saffaridit]], jotka nousivat hallitsemaan muodollisesti kalifin alaisuudessa suurta osaa Persiasta 800-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 879 valtaan noussut saffaridihallitsija [['Amr ibn al-Laith al-Saffar]] päätti liittää hallitsemiinsa alueisiin myös samandiien hallitseman [[Transoksania]]n. Häntä vastassa oli alueen samanidiruhtinas [[Ismai'l ibn Ahmad]], joka voitti saffaridit [[Balkh]]in lähellä käydyssä taistelussa vuonna 900. Surmansa saaneen saffaridihallitsija lähetetiin vankina Bagdadiin, jossa kalifi [[Al-Mu'tadid]] hankkiutui eroon vanhasta vihollisestaan teloittamalla vankinsa. Hänen luvallaan samanidit liittivät saffaridien valtakunnan itäiset alueet omiin alueisiinsa.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 76-88, 324 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[tiedosto:NasrIISamanidCoinHistoryofIran.jpg|thumb|Samanidiemiiri [[Nasr II]]:n lyöttämiä kolikoita.]]
Poiketen edeltäjistään saffarideista samanidit tukeutuivat kalifin arvovaltaan oman hallintonsa ideologisena tukipilarina. [[Sunnalaisuus|Sunnalaisuuden]] mukaan vain kalifin suostumuksella valtaa käyttävät olivat laillisija hallitsjoita ja samanidihallitsijat eivät käyttäneet [[emiiri]]ä korkeampaa arvonimeä. Kalifilta haettiin hyväksyntä toimille mahdollisuuksien mukaan, mutta todellisuudessa vaaraa kalifin puuttumisesta samanidien toimintaan ei ollut. [[Šiialaisuus|Šiialaiset]] [[bujidit]] olivat vallanneet Bagdadin 900-luvulla ja he pitivät kalifia käytännössä kotiarestissa. Persialaistaustaisten samanidien nousu merkitsi persialaisen kulttuurin korostamista arabialaisen kulttuurin kustannuksella. Heidän alaisuudessaan kehittynyt persialais-islamilainen korkeakulttuuri tuotti monia tunnettuja runoilijoita, oppineita ja [[suufilaisuus|suufilaisia]] mystikkoja [[persian kieli|persiasta]] tullessa samalla pääasiallinen kirjakieli.<ref name="afg" /> Talous ja kauppa kukoistivat pitkään samanidien alueella ja samanidien lyömistä hopeakolikoista tuli yleinen valuutta Pohjois-Aasiassa.<ref name="brit" /> Hopeaa saatiin [[Ferghana]]n ja [[Badakhšan]]in hopeakaivoksista. 900-luvun arabimaantieteilijät, kuten [[Ibn Hawkal]] ja [[al-Muqaddasi]] kirjoittivat samanidien valtakunnan alhaisesta verotuksesta ja elintarvikkeiden kohtuullisista hinnoista.<ref name="afg" />
 
Persialaisen kulttuurin kukoistaessa samanidien alueella [[iranilaiset kansat|iranilaisten kansojen]]aikanaan asuttamat arot heidän alueidensa pohjoispuolella [[turkkilaiset kansat|turkkilaistuivat]]. Islamilaisessa maailmassa oli 800-luvulla yleistynyt käytäntö sotilasorjien käytöstä. Orjasotilaat otettiin usein sotaisina pidetyistä turkkilaisista heimoista ja samanidien sotilasluokka turkkilaistui nopeasti. Heikon samanidiemiiri [['Abd al-Malik]]in valtakaudella (954–961) todellista valtaa käytti hänen turkkilaisen henkivartiokaartinsa päällikkö [[Alp Tegin]]. Emiirin kuoltua Alp Tegin yritti nostaa valtaistuimelle oman suosikkinsa, mutta valtaan nousi kipailevien ryhmittymien ehdokas. Alp Tegin pakeni [[Kabul]]in laaksoon, jonne hän alkoi rakentaa uuttaa voimakeskusta. Hänen poikansa [[Sebük Tegin]] oli isäänsä vallassa seuratessaan muodollsiesti samanidien kuvernööri. Samanideja uhkasi nyt kuitenkin myös uusi uhkatekijä. Syrdarjan taakse oli muodostunut voimakas [[karakhanidit|karakhanidien]] heimoliitto samalla kun toisella suunnalla Persiassa yliote alkoi siirtyä bujideille. Heikkenevät samanidit kutsuivat apuun Sebük Teginin, joka otti vastineeksi haltuunsa [[Khorasan]]in alueen. Vuonna 996 alkoi karakhanidien sotaretki samanideja vastaan ja Sebük Tegin petti samanidit liittoutuen hyökkääjien kanssa. Sasmanidien pääkaupunki Buhara antautui ilman vastarintaa vuonna 999.<ref name="afg" /> Viimeinen samanidiemiiri [[Ismai'l II]] murhattiin vuonna 1005.<ref name="brit" /> [[Ghazni]]n kaupungin mukaan nimettyjen [[ghaznavidit|ghaznavidien]] perustajana sittemmin tunnettu Sebük Tegin jakoi samanidien valtakunnan karakhanidien kanssa Amudarjan muodostaessa valtakuntien rajan.<ref name="afg" />
 
==Kulttuuri==