Ero sivun ”Mahmud Ghaznilainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p J.K Nakkila siirsi sivun Ghaznin Mahmud uudelle nimelle Mahmud Ghaznilainen |
|||
Rivi 24:
Mahmud Ghaznilainen syntyi vuonna 971.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Mahmud-king-of-Ghazna | Nimeke = Maḥmūd | Tekijä = Mohammad Ali | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 17.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hän oli [[Ghaznavidit|Ghaznavidien valtakunnan]] perustaneen [[Sebük Tegin]]in poika. Sebük Tegin oli ollut [[turkkilaiset kansat|turkkilaistaustainen]] sotilasorja, joka oli lopulta saanut haltuunsa suuren osan aiemmin [[samanidit|samanidien]] hallitsemasta alueesta. Hänen kuollessaan vuonna 997 syttyi veeljessota hän poikiensa kesken, jonka voittajaksi selviytyi Mahmud<ref name="afg" /> vuonna 998<ref name="brit" />. Mahmud voitti myös valtaannousuaan seuranneet kapinat, joita johtivat entiset samanidikuvernöörit.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 87-91, 93 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mahmud käytti arvonimeä [[sulttaani]].<ref name="brit" /> Sulttaani oli arvonimenä alkanut yleistyä itäisessä islamilaisessa maailamssa 900-luvulla ja ghaznavidit lukeutuivat sen ensimmäisiin käyttäjiin.<ref name="afg" />
Hallitsijana Mahmud oli muodollisesti [[Bagdad]]in [[abbasidit|abbasidi]]-[[kalifi]]n alainen, mutta käytännössä itsenäinen.<ref name="brit" /> Mahmud tuki [[sunnalaisuus|sunnalaista]] kalifia sotien esimerkiksi [[šiialaisuus|šiialaisia]] [[bujidit|bujideja]] ja [[hindulaisuus|hinduhallitsijoita]] vastaan. Häntä edeltäneiden samanidien tapaan Mahmud käytti kalifia oman ideologiansa oikeuttajana, mutta käskyvaltaa ei kalifilla häneen ollut. Mahmudin sotareket selittyivät uskonnon ohella myös strategisilla ja taloudellisilla syillä. Etenkin [[Intian niemimaa|Intia]] muodosti houkuttelevan laajentumissuunnan Mahmudille. Alue koostui pienistä keskenään kilpailevista valtioista, kun taas muissa suunnissa voimakkaita valtakuntia, kuten pohjoisen sotilaallisesti vahvat [[karakhanidit]].<ref name="afg" /> Mahmudin sanotaankin tehneen noin 17 sotaretkeä In tiaan, ensimmäisen vuonna 1001 ja viimeisen vuonna 1026. Hänen päävastustajansa ensimmäisillä sotaretkillä oli [[Panžab]]ia hallinnut [[Jaipal]], jonka Mahmud voitti taistelussa lähellä nykyistä [[Peshawar]]ia vuonna 1001. Jaipalin poika [[Anandpal]] jatkoi sotaa Mahmudia vastaan joidenkin muiden Intian hallitsijoiden tukemana, mutta hänetkin voitettiin vuonna 1008, jonka jälkeen Mahmudin oli
Mahmudin valloitusten aikana hänen pääkaupungistaan [[Ghazni]]ta muodostui ensimmäinen Afgansitanin alueella sijainnut valtakunnan pääkaupunki sitten [[Kušan-valtakunta|Kušan-valtakunnan]] aikojen. Kaupungissa toteutettiin suuria rakennushankkeita, joita varten tuotiin arkkitehteja ja käsityöläisiä Perisasta ja Intiasta. Mahmudin hovissa vaikutti itäisen islamilaisen maailman meineikkaimpia oppineita ja runoilijoita. Esimerkiksi runoilija [[Ferdousi]] saapui Ghazniin esittelemään teostaan ''Šahname'', johon Mahmud suhtautui kuitenkjin ilmeisesti yliolkaisesti. Mahmud saattoi luoda oman valtakuntansa paljolti siksi, että lähialueella ei ollut varteenotettavia kilpailijoita. Hänen kuoltuuan vuonna 1030 valtaan nousi hänen poikansa [[Mas'ud I]], joka kärsi vuonna 1040 huomattavan tappion [[Dandanqanin taistelu]]ssa uudelle kasvavalle vaikuttajalle [[seldžukit|seldžukeille]]. Ghaznavidit säilyttivät alueensa vain Kabulin laaksossa ja Pohjois-Intiassa ja 1100-luvulla he päätyivät [[ghuridit|ghuridien]] kukistamaksi.<ref name="afg" /> Muslimihistorijoitsijat ovat muistaneet Mahmudin etenkin islamin esitaistelijana Intiassa, kun taas monet Intialaiset tunsivat hänet lähinnä ryöstöretkistään.<ref name="brit" />
| |||