Ero sivun ”Toivo Kärki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 72:
==Ensimmäinen yhteistyökausi Helismaan kanssa==
Toivo Kärki oli saanut jatkosodan aikana Syvärillä käsiinsä [[Olavi Paavolainen|Olavi Paavolaisen]] toimittaman rintamamiesten runo[[antologia]]n, jossa hänen huomiotaan kiinnitti alikersantti [[Reino Helismaa]]n runo "Unta ja totta". Kirjoittajan nimi ei sanonut Kärjelle mitään, mutta hän päätti ottaa yhteyttä Helismaahan heti, kunhan sota loppuisi. Jo ensitapaamisella Kärki tunsi löytäneensä sukulaissielun: Helismaa oli impulsiivinen henkilö, joka suorastaan pulppusi teksti-ideoita. Kärjellä puolestaan sävelet soivat koko ajan päässä. Minkäänlainen ympäristö ei ollut sopimaton heidän yhteiseen työskentelyynsä; uusia kappaleita syntyi niin esiintymispaikkojen takahuoneissa, matkustajakodeissa kuin keikkamatkoilla linja-autossa tai junassa. Kun muusikkotoverit ihmettelivät miesten kiivasta työtahtia, he vastasivat, ettei heillä ollut ideoidensa toteuttamisessa aikaa tuhlattavaksi. Kärki sanoi, ettei hän tarvinnut säveltämiseen ehdotonta työrauhaa, vaan hän selitti tottuneensa sota-aikana monenlaiseen meteliin ja pystyvänsä sulkemaan sen mielestään.<ref>Erola 2005, s. 95.</ref>
Vuonna 1948 Kärki ja Helismaa tekivät ensimmäisen yhteisen kappaleensa, Helismaan laulaman jenkan Suutarin tyttären pihalla. Kappaleesta tuli heti suosittu, mutta se joutui [[soittokielto]]on Yleisradiossa sen ajan mittapuun mukaan arveluttavien sanojensa takia. Seuraavina vuosina Helismaa lähinnä keikkaili muiden muassa [[Esa Pakarinen|Esa Pakarisen]] ja [[Tapio Rautavaara]]n kanssa.
| |||