Wikipedia

Ero sivun ”Supernova” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ei ole tuollaisia pääartikkeleita
Lähteitä ja pientä laajennosta.
Rivi 2:
[[Tiedosto:Keplers_supernova.jpg|pienoiskuva|Jäänne Keplerin Supernovasta, [[SN 1604]].]]
{{Tähdet}}
'''Supernova''' on [[tähti|tähden]] räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua [[Fuusioreaktio|fuusio]]n loputtua oman [[painovoima]]nsa johdosta [[neutronitähti|neutronitähdeksi]] tai [[musta aukko|mustaksi aukoksi]] tai [[kaksoistähti|kaksoistähdissä]] [[valkoinen kääpiö]] voi kasvattaa massaansa yli [[Chandrasekharin raja]]n. Supernova on hyvin harvinainen maailmankaikkeuden ilmiö, joita ei tapahdu yhdessä galaksissa edes joka vuosisata. Vuosittain eri galakseissa havaitaan yhteensä kolmisensataa supernovaa, yleensä kaukaisissa galakseissa.
 
'''Supernova''' on [[tähti|tähden]] räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua [[Fuusioreaktio|fuusio]]n loputtua oman [[painovoima]]nsa johdosta [[neutronitähti|neutronitähdeksi]] tai [[musta aukko|mustaksi aukoksi]] tai [[kaksoistähti|kaksoistähdissä]] [[valkoinen kääpiö]] voi kasvattaa massaansa yli [[Chandrasekharin raja]]n.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.space.com/6638-supernova.html | Nimeke = Reference: What Is a Supernova? - Discovery, Death and Explosions | Tekijä = Thompson, Andrea | Ajankohta = 8.2.2018 | Julkaisu = Space.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Supernovia esiintyy keskimäärin 50 vuoden välein linnunradan kokoisessa [[galaksi]]ssa.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/><ref name="Evidence.for.Supernovas.Near.Earth">{{Verkkoviite | Osoite = https://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2014/26aug_localbubble/ | Nimeke = Evidence for Supernovas Near Earth | Tekijä = Phillips, Tony | Ajankohta = 26.8.2014 | Julkaisija = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Vuosittain havaittiin ennen eri galakseissa yhteensä satoja supernovia eri galagseissa, niin jo vuonna 2013 löydettiin 1454 supernovaa, ja määrä on kasvanut siitäkin.<ref name="Quora">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.quora.com/How-often-do-supernovas-occur | Nimeke = How often do supernovas occur? | Ajankohta = 30.4.2014 | Julkaisu = Quora | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi. Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa [[vuosi]]en ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle [[supernovajäänne]], joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia. Supernovissa muodostuu [[rauta]]a raskaampia alkuaineita kuten [[uraani]]a, [[tina]]a ja [[kulta]]a. Supernovien ajatellaan laukaisevan uusien tähtien ja aurinkokuntien synnyn. Voidaan kuvitella, että [[maa]]pallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä.{{lähde}}
 
Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa [[vuosi]]en ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle [[supernovajäänne]], joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia.<ref name="Grab.Nebula">{{Verkkoviite | Tekijä = Duyvendak, J. J. L. | Vuosi = 1941 | Nimike = Further data bearing on the identification of the Crab Nebula with the supernova of 1054 A.D. Part I. The ancient oriental chronicles | Julkaisija = Astronomical Society of the Pacific | Sivut = 92 | Osoite = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1942PASP...54...91D&amp;data_type=PDF_HIGH&amp;whole_paper=YES&amp;type=PRINTER&amp;filetype=.pdf | Viitattu = 12.6.2009 | Tiedostomuto = pdf}}</ref><ref name="williameamon">{{Verkkoviite | Osoite = http://williameamon.com/?p=949 | Nimeke = Kepler and the Star of Bethlehem | Tekijä = Eamon, William | Ajankohta = 24.12.2011 | Julkaisu = williameamon.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Supernovissa muodostuu [[rauta]]a raskaampia alkuaineita kuten [[uraani]]a, [[tina]]a ja [[kulta]]a.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Supernovien jäänteistä oletetaan uusien tähtien ja aurinkokuntien synnyn, ja että muinaisten supernovien ydinjätteistä syntyy tähtiä ja planeettoja.<ref name="Tale.of.Supernova.1987A">{{Verkkoviite | Osoite = http://chandra.si.edu/deadstar/sn1987a.html | Nimeke = The Tale of Supernova 1987A | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = The Chandra X-ray Center | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
[[Linnunrata|Linnunratamme]] tähdistä tuleviksi supernovakandidaateiksi ovat ehdolla mm. jättiläistähdet [[Rho Cassiopeiae]], [[Eta Carinae]] ja [[Orion (tähdistö)|Orionin]] [[Betelgeuze]], joilla ei ole enää kovin paljon elinikää jäljellä. Käytännössä kuitenkin ennen näitä seuraava oman galaksimme supernova saattaa olla joku muu miljardeista galaksimme tähdistä.
 
[[Linnunrata|Linnunratamme]] tähdistä tuleviksi supernovakandidaateiksi ovat ehdolla mm. jättiläistähdet [[Rho Cassiopeiae]],<ref name="SolStation.Rho.Cassiopeiae">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solstation.com/x-objects/rho-cas.htm | Nimeke = Rho Cassiopeiae | Ajankohta = 2003 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> [[Eta Carinae]]<ref name="European.Southern.Observatory">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eso.org/public/news/eso0336/ | Nimeke = Biggest Star in Our Galaxy Sits within a Rugby-Ball Shaped Cocoon | Tekijä = van Boekel, Roy & Schöller, Markus & Herbst, Tom | Ajankohta = 18.11.2003 | Julkaisu = ESO, the European Southern Observatory | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="SolStation.Eta.Carinae.2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solstation.com/x-objects/eta-car.htm | Nimeke = Eta Carinae 2 | Ajankohta = 2002-2008 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> ja [[Orion (tähdistö)|Orionin]] [[Betelgeuze]],<ref name="The.Daily.Galaxy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2011/05/30-suoernova-per-second-in-the-observable-universe-is-the-red-giant-betelgeuse-next.html | Nimeke = Thirty Supernovas per Second in the Observable Universe! Is the Red Giant Betelgeuse Next? | Tekijä = Kazan, Casey | Ajankohta = 12.5.2011 | Julkaisu = The Daily Galaxy | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="SolStation.Betelgeuse">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nova.org/~sol/solcom/x-objects/betelgeuse.htm | Nimeke = Betelgeuse | Ajankohta = 2003-2011 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> joilla ei ole enää kovin paljon elinikää jäljellä. Käytännössä kuitenkin ennen näitä seuraava oman galaksimme supernova saattaa olla joku muu miljardeista galaksimme tähdistä.
 
== Supernovatyyppejä ==
Rivi 14 ⟶ 15:
'''Tyyppi I'''
 
Ei vedyn [[Balmerin sarja|Balmer-viivoja]]<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi Ia
 
Piin Si-II -viiva 615,0 nm<ref name="SnehanshuAbhyuday2017">{{Kirjaviite | Tekijä = Snehanshu, Saha & Abhyuday, Mandal & Anand, Narasimhamurthy & Sarasvathi, V & Shivappa, Sangam | Nimeke = Handbook of Research on Applied Cybernetics and Systems Science | OSoite = https://books.google.com/books?id=8QqzDgAAQBAJ&pg=PA210 | Ajankohta = 17.4.2017 | Julkaisija = IGI Global | ISBN = 978-1-5225-2499-1 | Sivut = 210–}}</ref>
Piin Si-II -viiva 615,0 nm
* Tyyppi Ib
 
Rivi 27 ⟶ 28:
'''Tyyppi II'''
 
Vedyn Balmer-viivat <ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi II-P
 
Tasainen [[valokäyrä]]<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi II-L
 
Lineaarisesti laskeva valokäyrä<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
 
=== Tyypin I supernova ===
Rivi 41 ⟶ 42:
[[Tiedosto:Supernova Companion Star.jpg|pienoiskuva|Nasan piirros tyypin Ia supernovan synnystä]]
 
Elinkaarensa päähän tullut [[valkoinen kääpiö]]tähti voi räjähtää supernovana, mikäli sillä on kumppanitähti josta valuu vetykaasua valkoisen kääpiön pinnalle. Tähden massan lähestyessä Chandrasekharin rajaa (noin 1,4 Auringon massaa), tähden sisuksissa happi- ja hiiliatomit alkavat fuusioitua raskaammiksi alkuaineiksi. Tavallisissa pääsarjan tähdissä tähden keskuksessa tapahtuvat ydinreaktiot tapahtuvat kontrolloidusti, sillä reaktioissa vapautuvan energian säteilypaine estää ketjureaktion syntymisen työntämällä kaasua erilleen. Valkoinen kääpiö on kuitenkin paljon tiheämpi kuin pääsarjan tähti, ja säteilypaineen sijasta sitä kannattelee elektronien [[Paulin kieltosääntö|Fermi-paine]]. Säteilypaine ei riitä säätelemään ydinreaktioiden määrää. Fuusioliekin sytyttyä se leviää nopeasti turbulenssi-ilmiöiden ja erityisesti Rayleigh-Taylorin epästabiiliuden vuoksi.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
 
Pitkän kytemisajan jälkeen, lämpötilan noustessa yli kriittisen rajan, ydinreaktiot kiihtyvät niin, että huomattava osa tähden hiili- ja happivaroista fuusioituu raskaammiksi alkuaineiksi muutaman sekunnin sisällä .<ref name="Cornell.University.Library">http{{Verkkoviite | Osoite = https://arxiv.org/abs/astro-ph/0403509 | Nimeke = The case against the progenitor's carbon-to-oxygen ratio as a source of peak luminosity variations in Type Ia supernovae | Tekijä = Roepke, F. K. & Hillebrandt, W. | Ajankohta = 21.3.2004 | Julkaisu = Cornell University Library | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>. Tällöin vapautuva energiamäärä on valtava, noin <math>10^{44} J </math>, joka riittää helposti tähden painovoimasidosten rikkomiseen. Tähti räjähtää äkillisesti, synnyttäen shokkiaallon joka puskee ainetta valonnopeuden murto-osalla ulospäin. Vapautuva energia myös aiheuttaa suuren muutoksen tähden [[luminositeetti|luminositeetissa]]. Tyypillisesti tyypin Ia supernova on noin 5 miljardia kertaa [[Aurinko]]a kirkkaampi.
 
==== Tyypin Ib ja Ic supernova ====
Rivi 55 ⟶ 56:
Teorian mukaan supermassiivinen tähti (yli 40 Auringon massaa) saattaa päättää päivänsä hypernovana. Tähden ydin romahtaa suoraan mustaksi aukoksi, muu osa tähdestä sinkoutuu avaruuteen ja samalla kaksi hyvin voimakasta energeettistä plasmasuihkua purkautuu pyöriviltä navoilta lähes valonnopeudella. Nämä suihkut lähettävät voimakasta gammasäteilyä napojen suuntaan. Hypernovia on ehdotettu selitykseksi [[Gammapurkaus|gammasädepurkauksille]] (GRB). Minuutin aikana tällaisessa purkauksessa voi (näennäisesti) vapautua miljoonan galaksin säteilyenergia. On myös esitetty, että kahden neutronitähden törmäyksessä voi syntyä hypernova, ja lopputuloksena musta aukko.
 
On esitetty, että hypernovan laukaisema energiamäärä voisi olla riittävä hävittämään elämän Maasta. NASAn ja Kansasin yliopiston 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan ns. [[ordovikikausi|ordovikikauden]] massasukupuutto 450 miljoonaa vuotta sitten on voinut johtua Maahan osuneesta hypernovan gammasädepurkauksesta. Vain kymmenen sekunnin purkaus on riittänyt hävittämään Maan suojaavan otsonikerroksen. Otsonikerroksen tuhoutuessa Auringon ultraviolettisäteily on voinut surmata suuren osan maanpinnan ja meren pintakerroksen eliöstöstä, ja sotkea ravintoketjut niin, että seurauksena on ollut massasukupuutto.<ref name="NASA.Earth.Ancient.Extinction">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/vision/universe/starsgalaxies/gammaray_extinction.html | Nimeke = Explosions in Space May Have Initiated Ancient Extinction on Earth | Tekijä = Wanjek, Christopher | Ajankohta = 4.6.2005 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
Hypernovapurkaus saattaa olla elämälle vahingollinen vielä 6500 valovuoden päässä, jos Maa on tähden pyörimisakselin suunnassa<ref>Tähdet ja avaruus 5/2009, sivu 6</ref>.
Rivi 62 ⟶ 63:
 
=== Valesupernova ===
Valesupernova on tapahtuma, jossa supermassiivinen tähti räjähtää vain osittain synnyttäen supernovalle tyypillisen paineaallon kuitenkin kirkastuen vain vähän verrattuna supernovaan. Valesupernovassa tähti ei myöskään tuhoudu kokonaan. [[Berkeleyn yliopisto]]n tutkijat arvelevat että vuonna 1843 tapahtunut Eta Carinaen supernovaräjähdystä huomattavasti vaisumpi räjähdys olisi ollut valesupernova pintapurkauksen sijaan. Tutkijaryhmä myös arvelee että yli 30 auringon massaisten supermassiivisten tähtien loppuhetkiin saattaa kuulua useampia pienempiä räjähdyksiä ennen tähden luhistumista mustaksi aukoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/uutinen.php?id=3481tahti_rajahtelee_vahin_erin | Nimeke = Tähti räjähtelee vähin erin | Julkaisija = [[Tiede (-lehti)|Tiede]] | ViitattuAjankohta = 11.9.2008 | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
== Supernovien nimeäminen ==
Supernovat nimetään tietyn kaavan mukaan. Nimen alussa ovat kirjaimet '''SN''' (SuperNova), joita seuraa vuosiluku ja lopuksi kirjain tai kirjainpari, joka identifioi sen, monesko kyseisenä vuonna havaittu supernova on kyseessä. Tammikuun 1. päivästä lukien käytetään ensin isot kirjaimet ''A-Z'', jonka jälkeen jatketaan pienillä kirjainpareilla ''aa'', ''ab'', ''ac'',..., ''az'', ''ba'',... vuoden loppuun asti.<ref name="Supernovae.Alphabet.Soup">{{Verkkoviite | Osoite = http://simostronomy.blogspot.fi/2016/03/the-new-supernovae-alphabet-soup.html | Nimeke = The New Supernovae Alphabet Soup | Tekijä = Simonsen, Mike | Ajankohta = joulukuu 2011 | Julkaisu = Simostronomy | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
Supernovien nimeämisestä vastaa [[IAU|Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin]] Central Bureau for Astronomical Telegrams (CBAT), joka sijaitsee [[Harvardin observatorio]]n yhteydessä. IAU muutti nimeämiskäytäntöä 1.1.2016 lähtien niin että mahdolliset supernovat nimetään ensin väliaikaisella nimellä joka alkaa kirjaimilla ''AT'', esimerkiksi ''AT 2018bki'' ja sen jälkeen kun löytö on varmistettu [[spektroskopia|spektroskooppisesti]] supernovaksi etuliite muutetaan ''SN'':ksi.<ref name="Supernovae.Alphabet.Soup"/><ref name="TNS.Getting.Started">{{Verkkoviite | Osoite = https://wis-tns.weizmann.ac.il/content/tns-getting-started | Nimeke = TNS - Getting started | Julkaisu = Transient Name Server | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
==Tunnettuja supernovia==
Tarkimmat muistiinpanot Linnunratamme historiallisista supernovista on kiinalaisilla, jotka ovat merkinneet muistiin kaikkiaan seitsemän varmaa räjähdystä ajanlaskun alun jälkeen. Kaikkien näiden räjähdysten jäännökset ovat edelleen havaittavissa.<ref name="The.Messier.Catalog">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.messier.seds.org/more/mw_sn.html | Nimeke = Supernovae observed in the Milky Way: Historical Supernovae | Tekijä = Frommert, Hartmut & Kronberg, Christine | Ajankohta = 4.3.2015 | Julkaisu = The Messier Catalog | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name=" Encyclopædia.Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/supernova | Nimeke = Supernova | Ajankohta = 5.2.2018 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
===Rapusumu (M1)===
[[Tiedosto:Crab Nebula.jpg|pienoiskuva|Rapusumu]]
[[Rapusumu]], Äyriäissumunakin tunnettu, on [[supernovajäänne]] Härän tähtikuviossa, jossa havaittiin räjähtävä tähti 4. heinäkuuta 1054. Tuolloin [[kiina]]laiset kirjasivat ylös nähneensä sen jopa keskellä päivää 23 päivän ajan, jonka jälkeen se alkoi hiipua näkyen kuitenkin yötaivaalla vielä parin vuoden ajan.<ref name="Grab.Nebula"/> Nyt paikalla nähdään äyriäistä muistuttava sumu, joka säteilee valoa, radioaaltoja, melkein kaikkia sähkömagneettisen säteilyn lajeja.<ref name="IPAC.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = http://coolcosmos.ipac.caltech.edu/cosmic_classroom/multiwavelength_astronomy/multiwavelength_museum/m1.html | Nimeke = Multiwavelength M1 - Crab Nebula | Julkaisu = Cool Cosmos | Julkaisija = IPAC Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Keskellä sumua on nopeasti pyörivä pulsari, neutronitähti, jonka kiertoaika akselinsa ympäri on edelleen huikeat 0,03 sekuntia.<ref name="NASA.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_1604.html | Nimeke = The Crab Nebula | Tekijä = Hester, J. & Loll, A. | Ajankohta = 2.3.2010, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Sumu laajenee n. 1000 km/s nopeudella.<ref name="Incredible.Expanding.Crab">{{Verkkoviite | Osoite = https://apod.nasa.gov/apod/ap130905.html | Nimeke = M1: The Incredible Expanding Crab | Tekijä = Nemiroff, Robert & Bonnell, Jerry | Ajankohta = 2013.9.5 | Julkaisu = NASA - Astronomy Picture of the Day | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="The.Planetary.Society.Expanding.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.planetary.org/blogs/jason-davis/20130808-coolest-video-expanding-supernova.html | Nimeke = The coolest video of an expanding supernova you'll see today | Tekijä = Davis, Jason | Ajankohta = 9.8.2013 | Julkaisu = The Planetary Society | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> 1900-luvun ensimmäisiin valokuviin verrattuna sumun havaitaan selvästi laajentuneen.<ref name="Astronomy.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomy.com/news/2007/06/crab-nebula-exploded-in-1054 | Nimeke = Crab Nebula exploded in 1054 | Ajankohta = 8.6.2007 | Julkaisu = Astronomy.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
===SN 1572 ja SN 1604===
Tanskalainen [[Tyko Brahe]] havaitsi [[SN 1572]]<nowiki>ksi</nowiki> nimetyn supernovan vuonna 1572.<ref name="Krause2008">{{lehtiviite | Tekijä = Oliver Krause, Masaomi Tanaka, Tomonori Usuda, Takashi Hattori, Miwa Goti, Stephan Birkmann, Ken'ichi Nomoto | Otsikko = Tycho Brahe's 1572 supernova as a standard type Ia explosion revealed from its light echo spectrum | Julkaisu = Nature | Vuosikerta = 456 | Numero = 7222 | Ajankohta = 2008 | Sivut = 617–619 | arXiv=0810.5106 | Doi = 10.1038/nature07608 | www = https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0810/0810.5106.pdf}}</ref> Viimeisin nähty oman galaksimme supernovaräjähdys oli [[Johannes Kepler|Keplerin]] sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden havaitsema vuonna 1604.<ref name="NASA.Kepler.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/mission_pages/chandra/multimedia/kepler2013.html | Nimeke = Kepler Supernova Remnant | Ajankohta = 18.3.2013, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.universeforfacts.com/2013/12/keplers-supernova-sn-1064-most-recently.html | Nimeke = Kepler's Supernova: Recently Observed | Viitattu = 27.3.2018}}</ref> Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu [[SN 1604]] oli kirkkaimmillaan jonkin verran [[Sirius]]ta kirkkaampi, ja se pystyttiin näkemään yötaivaalla paljain silmin noin vuoden ajan.<ref name="williameamon"/>
Tanskalainen [[Tyko Brahe]] havaitsi [[SN 1572|SN 1572ksi]] nimetyn supernovan vuonna 1572.
Viimeisin nähty oman galaksimme supernovaräjähdys oli [[Johannes Kepler|Keplerin]] sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden havaitsema vuonna 1604.
Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu [[SN 1604]] oli kirkkaimmillaan jonkin verran [[Sirius]]ta kirkkaampi, ja se pystyttiin näkemään yötaivaalla paljain silmin noin vuoden ajan.
 
===SN 1987A===
[[Tiedosto:Supernova1987A.jpg|pienoiskuva|SN 1987A]]
[[SN 1987A]] on viime aikojen kuuluisin ja yksi tutkituimmista supernovista.<ref name="NASA.Supernova.1987a">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/feature/goddard/2017/the-dawn-of-a-new-era-for-supernova-1987a | Nimeke = The Dawn of a New Era for Supernova 1987a | Tekijä = Hille, Karl | Ajankohta = 24.2.2017, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Kyseessä oli 23. helmikuuta 1987 vajaan 170&nbsp;000 [[valovuosi|valovuoden]] päässä [[Suuri Magellanin pilvi|Suuressa Magellanin pilvessä]] (LMC) räjähtänyt supernova,<ref name="Tufts.University">{{Verkkoviite | Osoite = http://chem.tufts.edu/science/astronomy/sn1987a.html | Nimeke = The Age of the Universe and SN1987A | Ajankohta = 2.17.2016 | Julkaisu = Tufts University | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> joka näkyi eteläisellä pallonpuoliskolla paljain silmin.<ref name="EarthSky">{{Verkkoviite | Osoite = http://earthsky.org/space/supernova-1987a-closest-brightest-supernova-star-death | Nimeke = This date in science: Supernova 1987A | Tekijä = Byrd, Deborah | Ajankohta = 23.2.2017 | Julkaisu = EarthSky | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Alun perin Auringon tarkkailuun rakennetut [[neutriino]]ilmaisimet eri puolilla maapalloa havaitsivat jo noin 3 tuntia ennen visuaalista supernovan havaintoa noin parinkymmenen neutriinon ryöpyn iskeytyneen lyhyessä ajassa, mikä oli ensimmäinen kerta, kun kaukaa aurinkokunnan ulkopuolelta ja vieläpä supernovasta havaittiin neutriinoja. Tapaus oli ensimmäinen, jossa räjähti tunnettu tähti.
 
===SN 2006gy===
 
[[SN 2006gy]] oli supernova, joka havaittiin ensimmäiseksi McDonaldin observatoriossa 18. syyskuuta 2006. Räjähdys tapahtui Perseuksen tähdistöön kuuluvassa galaksissa NGC 1260, joka sijaitsee 72 [[parsek|megaparsekin]] päässä Maasta. SN 2006gy:n absoluuttinen [[magnitudi (tähtitiede)|magnitudi]] on −22, mikä tekee siitä kirkkaimman koskaan havaitun supernovan. Räjähtäneen tähden massa on yli 100 auringon massaa, mahdollisesti jopa 130–150 auringon massaa.
 
===SN 2007ae===
Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen löysivät 19. helmikuuta 2007 Härkämäen observatoriolla uuden supernovan, joka tunnetaan luettelotunnuksella SN2007ae. SN2007ae sijaitsi galaksissa, joka on tunnetaan luettelotunnuksella UGC 10704 ja jonka tarkemmat koordinaatit ovat R.A = 17h01m51s.95 ja deklinaatio = +79°01'54.6.<ref name="Supernova.2007ae.CBET">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbat.eps.harvard.edu/iau/cbet/000800/CBET000856.txt | Nimeke = Supernova 2007ae IN UGC 10704; Markku Nissinen and Veli-Pekka Hentunen, Varkaus, Finland | Tekijä = | Ajankohta = 2007.2.22 | Julkaisu = Central Bureau for Astronomical Telegrams | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="Transient.Name.Server">{{Verkkoviite | Osoite = https://wis-tns.weizmann.ac.il/object/2007ae | Nimeke = SN 2007ae | Ajankohta = 2015Built | Julkaisu = Transient Name Server | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Supernova oli tyypin 1a ja kirkkautta sillä oli kuvaushetkellä noin 17,4 magnitudia.<ref name="Supernova.2007ae.CBET"/> Tämä supernova on ensimmäinen, joka on löydetty ja kuvattu Suomessa.<ref name="Warkauden.Kassiopeia.Stella.Arcti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kassiopeia.net/2014/03/23/markku-nissiselle-jo-kolmas-stella-arcti/ | Nimeke = Markku Nissiselle jo kolmas Stella Arcti!!! | Tekijä = Veli-Pekka Hentunen | Ajankohta = 23.03.2014 | Julkaisu = Warkauden Kassiopeia ry. | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Tähtitieteilijä Seppo Mattila on aiemmin löytänyt supernovia, mutta hänen löytönsä on tehty Kanariansaarilla ja Chilessä.<ref name="MTV.Suomen.Ensimmäinen.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-ensimmainen-supernova-loytyi/2001612 | Nimeke = Suomen ensimmäinen supernova löytyi | Ajankohta = 9.3.2007 | Julkaisu = MTV - Uutiset | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Maalampi, Jukka (toim.) | Nimeke = Minne menet, maailmankaikkeus? Kirjoituksia kosmoksesta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Fysiikan kustannus | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 951-97790-0-0}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Supernovae|Supernova}}▼
* [http://www.tiedetuubi.fi/videot/supernovan-valayksen-ensi-hetket-havaittu-ensimmaista-kertaa-video Supernovan väläyksen ensi hetket havaittu ensimmäistä kertaa (video)]
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.universal-sci.com/headlines/2017/11/14/death-defying-supernova-kept-exploding-over-50-years | Nimeke = Death-defying supernova kept exploding over 50 years | Tekijä = Cohen, Julie | Ajankohta = 14.11.2017 | Julkaisu = Universal-Sci | Viitattu = 13.05.2018}}
▲{{Commonscat-rivi|Supernova}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://phys.org/news/2017-11-star-survived-years.html | Nimeke = Star exploded, survived, and exploded again more than 50 years later | Tekijä = | Ajankohta = 8.11.2017 | Julkaisu = PHYS.org | Viitattu = 13.05.2018}}
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.iflscience.com/space/could-supernova-be-visible-earth-next-50-years/ | Nimeke = Could a supernova be visible from Earth in the next 50 years? | Tekijä = Andew, Elisa | Ajankohta = 4.11.2013 | Julkaisu = IFLScience | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/yksi-kaikkien-aikojen-kirkkaimmista-supernovarajahdyksista-ehka-loydetty/ | Nimeke = Yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä ehkä löydetty | Ajankohta = 13.11.2017 | Julkaisu = Suomen akatemia | Viitattu = 13.05.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://chem.tufts.edu/science/astronomy/McCrayFransson2016-1.pdf | Nimeke = Supernova 1987A at 10,000 Days | Tekijä = McCray, Richard & Fransson, Claes | Viitattu = 13.05.2018}}
{{Metatieto}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova”