Wikipedia

Ero sivun ”Sikojenlahden maihinnousu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Botti korvasi tiedoston Flag_of_the_United_States_Central_Intelligence_Agency.svg tiedostolla Flag_of_the_U.S._Central_Intelligence_Agency.svg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: [[:c:COM:FR|File renam...
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| kuva = BayofPigs.jpg
| kuvateksti = Sikojenlahden (engl. ''Bay of Pigs'') sijainti Kuubassa
| päivämäärä = [[15. huhtikuuta]] – [[1920. huhtikuuta]] [[1961]]
| paikka = [[Sikojenlahti]], eteläinen Kuuba
| casus = [[Kuuban vallankumous]]
Rivi 10:
| vaikutukset =
| lopputulos = Maihinnousu epäonnistui
| taistelija2taistelija1 = {{Kuuban[[tiedosto:Flag lippu}}of Brigade 2506.svg|20px]] [[Prikaati 2506]]<br>[[Filetiedosto:Flag of the U.S. Central Intelligence Agency.svg|20px]] [[CIA]]▼
| taistelija1taistelija2 = {{Kuuba}}
▲ | taistelija2 = {{Kuuban lippu}} [[Prikaati 2506]]<br>[[File:Flag of the U.S. Central Intelligence Agency.svg|20px]] [[CIA]]
| komentaja1 =
| komentaja1 = {{Kuuban lippu}} [[Fidel Castro]]<BR>{{Kuuban lippu}} [[Arnaldo Ochoa Sanchez]]<BR>{{Argentiinan lippu}} [[Che Guevara]]
| komentaja2 =
| komentaja2 = {{Kuuban lippu}} Pepe San Roman<BR> {{Kuuban lippu}} Erneido Oliva<br>{{Yhdysvaltain lippu}} [[John F. Kennedy]]
| vahvuus1 = 51 000
| vahvuus2 =1 400 kuubalaista maanpakolaista, 2 [[CIA]] agenttia
| tappiot1 = 176118 kuoli,kaatunutta<br>1202 noinvangiksi 4 000 haavoittuijäänyttä
| tappiot2 = 118176 kuoli,kaatunutta<br>yli noin4&nbsp;000 1 200 vangittiinhaavoittunutta
| huomautus =
| muut_taistelut =
}}
'''Sikojenlahden maihinnousu''' ({{k-en|Bay of Pigs Invasion}}, {{k-es|Invasión de Bahía de Cochinos}} tai ''Invasión de Playa Girón or Batalla de Girón'') oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tukema yritys syöstä [[Fidel Castro]]n hallitus vallasta [[CIA]]:n kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla vuonna 1961. EpäonnistunutMaihinnousu operaatioalkoi vahvisti17. [[Kuubanhuhtikuuta, vallankumous|Kuubanmutta vallankumouksen]]Castron asemaa,joukot kiristikukistivat suurvaltojenmaihinnousset välejäjoukot ja20. osaltaanhuhtikuuta mennessä. Taistelu oli merkittävä poliittinen tappio Yhdysvalloille, minkä lisäksi se johti osaltaan [[Kuuban ohjuskriisi]]in.
 
==TaustaaTausta==
[[Fidel Castro]]n johtamat [[heinäkuun 26. päivän liike|heinäkuun 26. päivän liikeen]] kapinalliset olivat toteuttaneet [[Kuuban vallankumous|Kuuban vallankumouksen]] syösten valalsta Kuuban diktaattori [[Fulgencio Batista]]n tammikuussa 1959. Kuuban suhteet [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] olivat aluksi suhteellisen hyvät ja Castro vieraili Yhdysvalloissa huhtikuussa 1959. Maiden välit alkoiivat kuitenkin viiletä saman vuoden kesällä, kun Kuuban maltilliset politiikot erosivat maan hallituksesta. Lisäksi amerikkalaiset yritykset vastustivat Castron toteuttamia palkankorotuksia ja työuudistuksia vastaan. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu eli [[CIA]] alkoi suunnitella Castron vastaisia toimia. Kuubassa oli katolilaisten ja vanhojen poliittisten liikkeiden parissa syntynyt vastavallankumouksellisia ryhmiä, joita CIA alkoi tukea. Ryhmät tekivät sabotaasi-iskuja Castron hallintoa vastaan ja maaliskuussa 1960 [[Havanna]]n satamassa räjäytettiin ranskalainen aselastissa ollut ''La Coubre''-alus. 75 henkilöä sai surmansa. Hieman myöhemmin CIA sai luvan [[Dwight D. Eisenhower]]in hallitukselta aloittaa Castron kukistamisen suunnittelu.<ref name="val1">{{Kirjaviite | Tekijä = Valtonen, Pekka | Nimeke = Karibian historia | Vuosi = 2017 | Luku = Castron Kuuban alkuvuodet | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-345-516-0 }}</ref>
Fidel Castron johtamat kapinalliset tekivät vuonna 1959 [[Kuuba]]ssa [[vallankumous|vallankumouksen]], jonka seurauksena tuhansia kuubalaisia pakeni maasta pääasiassa Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain ja Kuuban suhteet olivat vallankumouksen jälkeen neutraalit. Yhdysvallat veti tukensa väistyvältä [[Fulgencio Batista]]lta ja tunnusti heti Castron hallinnon<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://content.time.com/time/nation/article/0,8599,1891359,00.html|nimeke = A Brief History Of U.S.-Cuba Relations|julkaisu = Time|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Suddath, Claire |ajankohta = 15.4.2009 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Silloinen varapresidentti [[Richard Nixon]] uskoi, että Castro olisi ohjailtavissa. Suhteet huononivat kuitenkin varsin pian. Yksityisen maan ottaminen valtion haltuun ja rajoitukset maahantuonnille aiheuttivat, että presidentti John F. Kennedy laajensi edeltäjänsä, [[Dwight D. Eisenhower]]in asettamaa kauppasaartoa. Kuuba turvautui sitten kaupassa [[Neuvostoliitto]]on päin, jolloin Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet, ja keskustelut käytiin Sveitsin välityksellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-12159943|nimeke = Timeline: US-Cuba relations|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = 25.12.2014|tekijä = |ajankohta = 11.10.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.aol.com/article/2014/12/19/what-is-the-u-s-embargo-against-cuba-and-what-needs-to-happen-f/21119268/|nimeke = What is the U.S. embargo against Cuba and what needs to happen for it to be lifted|julkaisu = Aol|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = |ajankohta = 19.12.2014}}</ref>. Yhdysvallat piti kommunistien valtaannousua Kuubassa vakavana turvallisuusuhkana, ja vuonna 1960 [[CIA|Yhdysvaltain Keskustiedustelupalvelu]] (CIA) alkoi kouluttaa [[Guatemala]]ssa vastavallankumouksellisista kuubalaisista koostuvaa [[armeija]]a Castron syrjäyttämistä varten.
 
Kesällä ja syksyllä 1960 Kuuba kansallisti monet Kuubassa toimineet amerikkalaisyhtiöt ja maa lähentyi samalla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa. Maat olivat solmineet kauppasopimuksen [[Anastas Mikojan]]in vieraillessa Kuubassa huhtikuussa 1960 ja Kuuba alkoi saada aseita Neuvostoliitosta.<ref name="val1" />
Alkuperäinen suunnitelma oli, että maihinnousu olisi tehty [[Trinidad (Kuuba)|Trinidadin]] kaupunkiin, jonka väestö oli Castrolle vihamielistä. Kaupunki olisi eristetty ja sen lentokentältä käsin olisi tehty hyökkäyksiä Castron asevoimia vastaan. Operaation piti olla ensi sijassa ilmavoimien sotaliike – missään vaiheessa ei ollut tarkoitus hyökätä vain 1&nbsp;400 miehen voimin Kuuban voimakkaita maavoimia vastaan. Vaihtoehtoisesti operaation epäonnistuessa miehet voisivat paeta Escambray-vuorille ja aloittaa sissisodan.
 
==Maihinnousu==
Presidentti Kennedy määräsi vaihtamaan paikkaa: tämän kokoiseen kaupunkiin hyökkääminen paljastaisi hänen mielestään liian selvästi Yhdysvaltain osuuden. Paikaksi valittiin nyt [[Sikojenlahti]], jonka vakavaksi heikkoudeksi todettiin, että siellä oltaisiin täysin avoimella, ilman mahdollisuutta vetäytyä vuoristoon.
[[tiedosto:Douglas A-26C Invader 435440 Tamiami 26.04.09R.jpg|thumb|vasen|Kuuban väreillä naamioitu B-26 -pommikone.]]
[[Tiedosto:LittleHavanOct06BayOfPigsMonument.jpg|thumb|left|Maihinnousun muistomerkki. Little Havana, Miami, Yhdysvallat.]]▼
CIA oli perustanut syksyllä 1960 koulutusleirejä [[Guatemala]]an ja [[Nicaragua]]an, jossa se koulutti noin tuhatta kuubalaista tulevaa operaatiota varten. Monet koulutusleirien kuubalaisista olivat maanpakolaisia ja Batistan hallinnon entisiä sotilaita tai kannattajia. Koulutustoiminta pysäytettiin väliaikaisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Esienhower katkaisi tammikuussa 1961 Yhdysvaltain diplomaattisuhteet Kuubaan hieman ennen uuden presidentti [[John F Kennedy]]n virkaanastumista. Kennedy oli kamppanijoidessaan ajanut tiukkasanaista linjaa Kuubaa vastaan ja nyt hän sai päätettäbväkseen edellisen presidentin aikana aloitetun hankkeen kohtalon. Kennedy suhtautui suunnitelmaan nihkeästi, muta antoi sille lopulta luvan kieltäen kuitenkin amerikkalaisjoukkojen käytön operaatiossa.<ref name="val1" /> Suunnitelma sai virallisen nimen ''operaatio Zapata''.<ref name="dw" />
Huhtikuun 17. päivänä 1961 arviolta 1&nbsp;300 – 1&nbsp;400 vastavallankumouksellista kuubalaista suoritti hyökkäyksen Kuuban etelärannikolla sijaitsevalle Sikojenlahdelle. Maihinnousu tapahtui Playa Girón -nimisellä rannalla. Samaan aikaan kahdeksan vanhentunutta pommikonetta hyökkäsi Castron ilmavoimia vastaan ja onnistui tuhoamaan noin puolet koneista, menettäen itse kolme konetta. Loput kaksi suunniteltua hyökkäystä peruutettiin, ja Castron kahdeksan jäljelle jäänyttä lentokonetta käänsivät hyökkäyksen kulun.<ref name="sm">{{Kirjaviite | Nimeke = Sikojenlahden maihinnousu| Julkaisija = Tieteen Kuvalehti Historia| Vuosi = 14/2010 | Tekijä = Christensen, Else}}</ref>
 
Maihinnousevat joukot saivat nimen prikaati 2506 ja ne lähtivät laivalla Nicaraguasta kohti Kuubaa 14. huhtikuuta 1961. Aamulla 15. huhtikuuta amerikkalaiset [[Martin B-26 Marauder|B-26]] -pommikoneet iskivät kuubalaisia lentokenttiä vastaan. Koneet oli maalattu Kuuban väreihin<ref name="val1" /> ja niitä ohjasivat kuubalaiset lentäjät<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Bay-of-Pigs-invasion | Nimeke = Bay of Pigs invasion | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 11.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Ilmaiskun aiheuttamat tuhot olivat pienet ja maassa sai surmansa kuusi kuubalaista. Castrolle se antoi syyn pidätyttää poliittisia vastustajiaan. Itse maihinnousu seurasi yöllä 17. huhtikuuta, Maihinnousuun osallistui noin 1&nbsp;300 miestä ja se toteutettiin Cochinos- eli Sikojenlahdella [[Playa Larga]]n ja [[Playa Girón]]in rannikolla.<ref name="val1" /> Tarkoituksena oli päästä maihin ilman vastarintaa, vallata läheinen kiitorata ja sen lähialue, jolloin Kuuban pakolaishallitus voitaisiin lennättää Kuubaan. Tämän jälkeen pakolaishallitus pyytäisi Yhdysvalloilta suoraa tukea.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-13066561 | Nimeke = Bay of Pigs: The 'perfect failure' of Cuba invasion | Tekijä = Michael Voss | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 11.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Maihinnousujoukoilla oli mukanaan panssarivaunuja ja ajoneuvoja. Niitä maihin kuljettaneilla pienillä aluksillateknisiä ongelmia, joiden lisäksi joukkojen tuomista viivyttivät koralliriutat. Maihinnousujoukkojen lisäksi eturintaman taakse pudotettiin laskuvarjojoukkoja.<ref name="dw" />
Hyökkäys kuitenkin epäonnistui täydellisesti: Castron kolme jäljelle jäänyttä rynnäkkökonetta ja kaksi pommittajaa tuhosivat hyökkääjien kaluston. Kolme [[T-33]]-hävittäjäkonetta ampui helposti alas hyökkääjien takaosastaan aseettomiksi riisutut [[B-26]]-pommittajat ([[Douglas A-26 Invader]] -pommittajia) ja neljässä päivässä Kuuban armeija tuhosi vastavallankumouksellisten joukot niin, että suurin osa hyökkääjistä joko kaatui tai vangittiin.<ref>http://yle.fi/uutiset/yhdysvallat_julkaisi_cia-asiakirjoja_sikojenlahden_hyokkayksesta/5407013</ref> Fidel Castro osallistui itse hyökkäyksen torjuntaan [[T-34|T-34/85]]-panssarivaunulla. Fidel ampui tankilla hyökkääjien rynnäkkötykin tuleen ja myös kohti amerikkalaista laivaa, kuitenkaan osumatta siihen. Fidelin tankkiin tuli kiväärin luotien osumia.
 
Lähellä olleet kuubalaiset joukot saivat hälytyksen maihinnousujoukoista nopeasti. Vastavallankumoustakaan ei noussut alueella, joka oli hallituksen kannattajien tukialuetta. Kuuban ilmavoimien lentokoneet iskivät maihinnousijoiden aluksia vastaan upottaen niistä kaksi. Joukkojen huoltoalukset vetäytyivät. [[Yhdysvaltain laivasto]]n [[lentotukialus]] ''[[USS Essex (CV-9)|USS Essex]]'' oli lähellä maihinnousualuetta, mutta Kennedy ei antanut lupaa ilomatukeen Neuvostoliiton reaktiota peläten.<ref name="val1" /> Fidel Castro otti pian henkilökohtaisesti joukkojensa komennon.<ref name="bbc1" /> Hänen joukkonsa työnsivät jonkin verran alaa vallaneet maihinnousujoukot taaksepäin kohti maihinnousupaikkoja rannikolla. Maihinnousujoukkojen ammusvarastot alkoivat käydä vähiin ja 19. huhtikuuta ne määrättiin evakuoitavaksi. Maihinnousu oli torjuttu 20. huhtikuuta mennessä.<ref name="dw" />
Hyökkäyksen epäonnistuminen johtui pitkälti huonosta tiedustelusta ja sen valvonnasta, Fidel Castron hallinnon aliarvioimisesta<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.wsj.com/articles/SB10001424127887324260204578584051818962978|nimeke = New Battle Over the Bay of Pigs Invasion|julkaisu = The Wall Street Journal|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Tracy, Tennille |ajankohta = 12.6.2013}}</ref>, surkeasta valmistelusta ja kehnosta toteutuksesta. Osansa epäonnistumisessa vaikutti myös [[Yhdysvaltain laivasto]]n ilmavoimien tuen peruuttaminen aivan viime hetkellä presidentti [[John F. Kennedy]]n käskystä. Tämä aiheutti Kennedyn julkisuuskuvaan suuren loven.
 
==Seuraukset==
==Jälkiseuraukset==
▲[[Tiedostotiedosto:LittleHavanOct06BayOfPigsMonument.jpg|thumb|left|Maihinnousun muistomerkki. Little Havana, [[Miami]]ssa, Yhdysvallat[[Florida]]ssa.]]
Sikojenlahden tapahtumat huononsivat jo ennestään Kuuban [[kauppasaarto|kauppasaarrossa]] kylmentyneitä Yhdysvaltain ja Kuuban välisiä suhteita. Yhdysvaltain tuore presidentti Kennedy sai Sikojenlahden maihinnoususta tahran kilpeensä. Castro puolestaan selvisi tilanteen moraalisena voittajana saaden puolelleen suurimman osan maailman sympatiasta. Amerikkalainen kirjailija Peter Kornbluh on sanonut, että Castron vastainen operaatio vain lähensi Kuuban ja Neuvostoliiton suhteita<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-13066561|nimeke = Bay of Pigs: The 'perfect failure' of Cuba invasion|julkaisu = BBC News|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Voss, Michael |ajankohta = 14.4.2011}}</ref>. Myöhemmin syntynyt Kuuban kriisi johti sopimukseen, jossa Yhdysvallat lupasi olla hyökkäämättä Kuubaan.<ref name="sm" />
Maihinnoussesita joukoista 1&nbsp;202 jäi vangeiksi. Surmansa oli saanut 118. Castron kuubalaisten puolella kaatuneita oli 176 ja yli 4&nbsp;000 oli haavoittunut.<ref name="dw">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dw.com/en/us-cuban-relations-still-colored-by-bay-of-pigs-invasion-50-years-on/a-14991860 | Nimeke = US-Cuban relations still colored by Bay of Pigs invasion 50 years on | Tekijä = Nick Amies | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Deutsche Welle | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Maihinnousun epäonnistuminen oli suuri takaisku Yhdysvalloille. Maihinnousset joukot olivat kuubalaisia, mutta maailmalla ymmärrettiin kuitenkin laajalti sen takana olleen Yhdysvallat. Yleinen mielipide tuki laajasti Castroa. Kuubassa vallankumoukselliset saivat tuhansia vapaaehtoisia miliisiin ja vallankumouksen puolususkomiteoihin. Vastavallankumouksellisten toiminta käytännössä tyrehtyi seuranneen muutaman vuoden aikana.<ref name="val1" /> CIA:ta syytettiin virheellisen tiedon antamisesta presidentille, minkä lisäksi Yhdysvaltoja syytettiin vaihtelevasti joko kuubalaisten taistelutahdon aliarvioimisesta, tai liian pienestä osasta maihinnousun tukemisessa.<ref name="brit" />
 
Lopulta Sikojenlahden tappio ei merkinnyt kuitenkaan välittömästi merkittävää muutosta amerikkalaisten politiikassa Kuuban suhteen. [[Amerikan valtioiden järjestö]] erotti Kuuban Yhdysvaltojen painostuksesta tammikuussa 1962 ja Kuuba asetettiin täydelliseen kauppasaartoon. CIA jatkoi vastavallankumouksellisen toiminnan tukemista (''[[operaatio Mongoose]]''). Neuvostoliitto lisäsi puolestaan läsnäoloaan Kuubassa. Lokakuussa 1962 Yhdysvaltain tiedustelupalvelu paljasti Neuvostoliiton sijoittaneen Kuubaan keskipitkän kantaman ydinohjuksia, mikä laukaisi [[Kuuban ohjuskriisi]]n. Kriisi ratkesi lopulta ilman uhannutta [[ydinsota|ydinsodan]] laukeamsita Neuvostoliiton vetäessä ohjuksensa pois. Vastaavasti Yhdysvallat lupasi olla hyökkäämättä Kuubaan ja CIA:n vastavallankumouksellisia tukenut operaatio ''Mongoose'' lakkautettiin.<ref name="val1" />
 
Kuubassa vangiksi jääneet pyrittiin saamaan vapautetuksi Yhdysvaltojen aluksi epävirallisesti tukemien neuvottelujen kautta. [[Eleanor Roosevelt]]in johtama Tractors for Freedom Committee pyrki keräämään rahaa Castron korvauksina vaatimiin rrakennustyökoneisiin, mutta se ei saanut kokoon niihin tarvittavaa 28&nbsp;000&nbsp;000 [[Yhdysvaltain dollari|dollarin]] summaa. Myöhemmin [[James B. Donovan]] sai neuvoteltua uuden sopimuksen, jolla vangit palkautetiin 53&nbsp;000&nbsp;000 dollarin arvoista ruoka- ja lääkeapua vastaan. Vangitut maihinnousijat palautettiin sopimuksen nojalla Yhdysvaltoihin vuosien 1962 ja 1965 välillä.<ref name="brit" />
 
==Lähteet==
{{Viitteetviitteet}}
 
*http://yle.fi/uutiset/yhdysvallat_julkaisi_cia-asiakirjoja_sikojenlahden_hyokkayksesta/5407013
{{Malline:Kylmä sota}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikojenlahden_maihinnousu”