Ero sivun ”Venus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 154:
Venus on Kuun ja Auringon jälkeen taivaan kirkkain kohde, joten se on varmasti tunnettu jo esihistoriallisella ajalla. Eräs varhaisimmista tunnetuista tähtitieteellisistä asiakirjoista on [[Babylonia]]sta noin vuodelta 1600 eaa. peräisin oleva havaintotaulukko, johon on merkitty planeetan ilmestymisajankohdat 21 vuoden ajalta. Babylonialaiset ja sumerit kutsuivat Venusta nimellä ''Dil-bat'', ''Dil-i-pat'' tai ''Nin-Dar-Anna'', joka merkitsee ''taivaan valtiatarta''.<ref name=Lehti>{{kirjaviite | Tekijä = Raimo Lehti | Nimeke = Sfairopoiia, Pallojen ja ympyröiden koneistot vanhalla ajalla | Sivu = 19 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-952-5329-76-6}}</ref> [[Akkadia]]ssa se oli puolestaan jumalatar [[Ištar]]in tähti ja [[Kiina]]ssa sekä lähikulttuureissa ''Metallitähti'' kiinalaisen viiden elementin filosofian mukaan.
 
[[Mayat|Mayoille]] Venus oli tärkein taivaankappale, ja he kutsuivat sitä nimellä ''Chak ek'', ’suuri tähti’. He havainnoivat planeetan liikkeitä tarkoin, myös päivällä, sillä he uskoivat sen sijainnin muiden planeettojen suhteen vaikuttavan elämän kulkuun maapallolla. He loivat uskonnollisen kalenterin, jossa esitettiin Venuksen täysi [[Kiertoaika|synodinen]] kierros (noin 584 päivää) viiden kierroksen jaksoissa.
 
Venusta on kutsuttu vanhastaan ''Kointähdeksi'' eli ''Aamutähdeksi'', ja ''Iltatähdeksi'', koska se on usein aamu- ja iltataivaan huomattavin tähtitieteellinen kohde. Sanassa Kointähti ''koi'' tarkoittaa aamunkoita eli aamun ensi valoa ennen auringon nousua. Varhaisimpina aikoina ei mahdollisesti ymmärretty, että Kointähti ja Iltatähti olivat sama kohde. [[antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] Iltatähteä kutsuttiin nimellä ''Hesperos'', joka viittaa ilmestymiseen läntiselle taivaalle, ja Aamutähteä nimellä ''Fosforos''. Fosforos, latinaksi ''Lucifer'', tarkoittaa kirjaimellisesti valontuojaa: ilmestyessään itätaivaalle Venus toi mukanaan päivän valon. Lopulta oivallettiin, että kyseessä on sama kohde. [[Diogenes Laertios]] ja [[Plinius vanhempi]] väittivät, että [[Pythagoras]] olisi ensimmäisenä ymmärtänyt tämän.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Plinius vanhempi | Nimeke = [[Naturalis historia]] | Luku = VI | Julkaisija = John Bostock, Henry Thomas Riley | Vuosi = 1855 | www = http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0137%3Abook%3D2%3Achapter%3D6}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Dionysios Laertios | Nimeke = [[Merkittävien filosofien elämät ja opit]] | Luku = XIV | Julkaisija = | Vuosi = | www = http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlpythagoras.htm}}</ref> [[Assurbanipal]]in kirjastosta löytyneet varhaisbabylonialaisten [[savitaulu]]jen jäljennökset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[babylonia]]laiset olivat tienneet tämän jo yli tuhat vuotta ennen Pythagoraan aikaa.<ref name=Lehti />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Venus