Ero sivun ”Saksan kieli” versioiden välillä

Numeraalit 1-201–20 sekä tasaluvut sanotaan samassa järjestyksessä kuin suomessa, mutta numero 21:n kohdalla järjestys muuttuu. Nimittäin: ykköset sanotaan ennen kymmeniä. (esimerkiksiEsimerkiksi luku 21 ->on ein-undsaksaksi zwanzig''einundzwanzig'' eli(kirjaimellisesti "yksi ja kaksikymmentä").

Sijamuodot ovat [[nominatiivi]] (perusmuoto), [[akkusatiivi]], [[datiivi]] ja [[genetiivi]]. Substantiivit, adjektiivit, ja jotkut pronominit taipuvat sijamuodon ja suvun mukaan. Useimmilla substantiiveilla yksikön nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi ovat kuitenkin yhtäläisiä (poikkeuksena ns. heikot maskuliinit), ja eroa näiden muotojen välillä on vain [[artikkeli (kielioppi)|artikkelissa]] sekä sanaan mahdollisesti liittyvissä adjektiiveissa. Genetiivissä maskuliini- ja neutrisukuisilla sanoilla on pääte ''-''(e)s (dat. ''dem Haus''; gen. ''des Haus'''es'''''); feminiinisukuisilla sanoilla yksikön genetiivikin on yhtäläinen datiivin kanssa (nom./akk. ''die Frau'' 'nainen', dat./gen. ''der Frau''). Monikon datiivi eroaa muista monikon sijamuodoista n-päätteellään (nom./akk. ''die Häuser'', gen. ''der Häuser'', dat. ''den Häuser'''n'''''), mutta jos monikon perusmuodossa on jo n-pääte tai s-pääte, monikon kaikki muodot ovat samanlaisia ja vain artikkelin tai adjektiivin taivutus erottaa muodot. Vakiintuneissa sanonnoissa maskuliinin ja neutrin yksikön datiivimuodon lopussa voi lisäksi esiintyä vanhahtava e-pääte: ''zu Haus'''e''''' 'kotona', ''auf dem Land'''e''''' 'maa(seudu)lla'. Genetiivi korvataan puhekielessä usein von-prepositiota käyttämällä.

Esimerkiksi [[Knöödeliknöödeli]]-niminen ruokalaji on Pohjois-Saksassa ''klößeKlöße'' ja Etelä-Saksassa ''knödelKnödel''.

Sveitsinsaksa on yhteisnimitys [[Sveitsi]]ssä puhuttaville [[Alemannimurteet|alemannimurteille]], jotka eroavat saksasta niin paljon, ettei saksalainen ymmärrä sveitsinsaksaa helposti. Sveitsinsaksa on Sveitsissä jokapäiväinen puhekieli. Virallisissa yhteyksissä käytetään kuitenkin standardisaksaa sveitsiläisin muunnelmin. Sanavarastossa on joitakin ranskalaisia lainasanoja, kuten ''glace'' eli(jäätelö, yleiskielellä ''jäätelöEis'',) ja ''velo'' (polkupyörä), yleiskielellä '' jneFahrrad''). Sveitsissä sanotaan kiitettäessäkiitetään ainasanomalla ''merci'',ja ole hyvä on ló vo cáta, kuten myös ranskan kielessäranskassa. Sveitsiläiset käyttävät kuitenkin virallisissa yhteyksissä ja muutenkin kirjoittaessaan useimmiten saksan kirjakieltä. SaksanYläsaksan [[ß]]-kirjaimelliset sanat kirjoitetaan Sveitsissä aina ss-llisinä, kuten strasse''Strasse'' (katu), joka kirjoitetaan Saksassa ja Itävallassa ''Straße, mutta Sveitsissä ja Lichtensteinissä Strasse.''

'''Pitkän vokaalin''' voi yleensä tunnistaa kirjoitusasun perusteella. Sitä merkitsemään käytetään muun muassa tuplavokaalia (”T'''ee'''”), vokaali + h -yhdistelmää (”Z'''ah'''l” ('h' ei äänny)) tai merkittäessä vokaalia [eː], yhdistelmällä ie/ieh ( ”L'''ie'''be”/ ”z'''ieh'''en”). Samoin [[avotavu]]issa esiintyvät vokaalit ovat pitkiä.

Saksaa kirjoitetaan [[latinalainen aakkosto|latinalaisella aakkostolla]]. Saksan kielen erikoislaatuisuuksia on muun muassa se, että kaikki [[substantiivi]]t kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tällä hetkellä oikeinkirjoitusta määrittää vuoden [[1996]] oikeinkirjoitusuudistus, jonka käyttöönotto on herättänyt varsinkin konservatiivien keskuudessa vastarintaa. Uudistuksessa mm. vähennettiin ß:n käyttöä, tosinvaikkakaan Sveitsissä sitä ei ole käytetty aikoihin.