Ero sivun ”Erik Kråkström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennetaan vielä, saman jutun mukaan rakennus ei koskaan toiminut yhtiön pääkonttorina Merkkaus: Kumoaminen |
tuo asia kuuluisi mieluummin leipätekstiin eikä kuvatekstiin |
||
Rivi 2:
Kråkström kirjoitti ylioppilaaksi 1939, toimi tulenjohtoupseerina sodassa ja valmistui [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1948. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan ulkomailla, muun muassa [[University of California]]ssa lukukauden 1954–1955. Kråkström työskenteli 1948–1952 [[Yrjö Lindegren]]in apulaisena ja osallistui muun muassa [[Olympiastadion]]in laajennuksen ja Helsingissä sijaitsevan [[Käärmetalo]]n suunnitteluun. Helsingin Töölönlahden alueen asemakaavan, jonka kilpailun Lindegren oli voittanut vuonna 1948, Kråkström jatkoi 1950–1954 loppuun tämän kuoltua. Se toimi myöhemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma|keskustasuunnitelman]] viitoittajana.<ref name="museo">[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16123720 Erik Kråkström.] Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 7.6.2011.</ref>
[[File:Topeliusg-16-Hfors.jpg|thumb|Kråkströmin suunnittelema Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus.]]
Vuodesta 1950 Kråkströmillä oli oma toimisto, ja hän teki paljon yhteistyötä arkkitehti [[Ahti Korhonen|Ahti Korhosen]] kanssa. Kråkström erikoistui varsinkin teollisuusrakennusten suunnitteluun.<ref name="museo" /> [[Imatran Voima]]lle hän suunnitteli [[Loviisa]]an Suomen [[Loviisan ydinvoimala|ensimmäisen ydinvoimalan]] (1977) ja [[Vantaa]]n [[Myyrmäki|Myyrmäkeen]] yhtiön pääkonttoriksi tarkoitetun toimistorakennuksen (1987).<ref name="museo" /><ref>[https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005668456.html Verovirkailijoiden hylkäämä valtava tyhjä talo odottaa uutta käyttöä keskellä parhainta Vantaata – tilapioneerit ideoivat sille villiä tulevaisuutta] Helsingin Sanomat 5.5.2018. Viitattu 6.5.2018.</ref> [[Kaukas]] Oy:lle valmistui useita tehdasrakennuksia. Kråkström suunnitteli myös [[C. L. Engel]]in piirtämän Helsingin Katajanokan [[merikasarmi]]n saneerauksen 1973–1989 ulkoministeriön tiloiksi.<ref name="museo" /> Hän teki [[Wärtsilä]]-yhtymälle 1965 toteutumattoman suunnitelman toimistotornitalojen kokonaisuudesta entisen [[Kone ja Silta]] -yhtiön konepajan alueelle Helsingin Sörnäisiin eli nykyisen [[Merihaka|Merihaan]] paikalle.<ref>Manninen, Antti: ''Wärtsilä suunnitteli tornitaloja Sörnäisiin''. ''Helsingin Sanomat'' 7.4.2012, s. A 18.</ref> Kråkström suunnitteli myös asemakaavan Helsingin [[Jakomäki|Jakomäen]]<ref>Astikainen, Riitta – Heiskanen, Riitta – Kaikkonen, Raija: ''Elämää lähiössä'', s. 267. Helsingin Sanomat, Helsinki 1997.</ref> ja [[Niemenmäki|Niemenmäen]] sekä [[Espoo]]n [[Lähderanta|Lähderannan]] kaupunginosille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi useita kouluja ja kirkkojen saneerauksia sekä [[Kaskisten kirkko|Kaskisten]] ja [[Siipyyn kirkko|Siipyyn kirkot]].<ref name="museo" /> Eräs Kråkströmin suunnittelutyö, [[Svenska social- och kommunalhögskolan]]in entinen rakennus (1964) Helsingin [[Taka-Töölö]]ssä, aiotaan purkaa vuonna 2018, vaikka [[Museovirasto]]n mukaan sillä on kulttuurihistoriallista merkitystä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Gamla Soc&kom rivs nästa år | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=20.11.2017 | Sivut=5 | www=http://www.hbl.fi/artikel/gamla-sockom-rivs-nasta-ar/ }}</ref>
Kråkström oli [[Suomen arkkitehtiliitto|Suomen arkkitehtiliiton]] puheenjohtajana 1966–1967. Hän oli kiinnostunut myös kuvataiteesta.<ref name="museo" /> Hän sai professorin arvonimen vuonna 1975.<ref>[http://www.mfa.fi/erikkrakstrom Erik Kråkström, arkkitehti ja kulttuuripersoona.] Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 7.6.2011.</ref> Vuosina 2004–2005 hän kuului Porvoon kaupungin julkisivulautakuntaan.<ref name="museo" />
| |||