Ero sivun ”Rooman valtakunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Sisällissotien kausi: Siin piti olla kolme
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 88.193.141.89 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pjoona11 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 67:
=== Sisällissotien kausi ===
 
iisiinRooma ajautui kriisiin vuodesta 133 eaa. alkaen. Tämä johti sarjaan sisällissotia ja diktatuureja. Osa ongelmaa oli sosiaalisen rakenteen muutos. Roomalaisen yhteiskunnan selkärankana pidetty vapaiden talonpoikien luokka supistui orjatyövoimalla viljeltyjen suurtilojen kasvaessa. Ihmisiä hakeutui kaupunkeihin, joihin muodostui levoton ja köyhä väestöaines. [[Gracchus|Gracchuksen]] veljekset yrittivät toteuttaa talonpoikaiston elvyttämiseen tähtäävän maareformin, mutta suurmaanomistajia edustava senaatti järjesti heidät hengiltä.<ref name="MPJ-133">''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'': Vallankumousten vuosisata (133–30 eKr.) (s. 133–139)</ref>
Rooma ajautui krii
iisiin vuodesta 133 eaa. alkaen. Tämä johti sarjaan sisällissotia ja diktatuureja. Osa ongelmaa oli sosiaalisen rakenteen muutos. Roomalaisen yhteiskunnan selkärankana pidetty vapaiden talonpoikien luokka supistui orjatyövoimalla viljeltyjen suurtilojen kasvaessa. Ihmisiä hakeutui kaupunkeihin, joihin muodostui levoton ja köyhä väestöaines. [[Gracchus|Gracchuksen]] veljekset yrittivät toteuttaa talonpoikaiston elvyttämiseen tähtäävän maareformin, mutta suurmaanomistajia edustava senaatti järjesti heidät hengiltä.<ref name="MPJ-133">''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'': Vallankumousten vuosisata (133–30 eKr.) (s. 133–139)</ref>
 
Senaatin johtama armeija kärsi tappioita [[Numidia]]n kuningasta [[Jugurtha]]a vastaan 111–105 eaa., Sisilian [[ensimmäinen orjasota|ensimmäisessä]] ja [[toinen orjasota|toisessa orjakapinassa]] sekä [[kimbrit|kimbrejä]] vastaan 105 eaa. Kimbrien voittaja [[Marius]] korvasi asevelvollisista talonpojista koostuvan armeijan ammattisotilailla, jotka värvättiin köyhän väestön keskuudesta. Seuraavien vuosikymmenten kuluessa sotapäälliköt, jotka tavoittelivat valtaa itselleen uskollisten legioonien avulla, muodostuivat toistuvaksi ilmiöksi Rooman politiikassa. Kaupunkivaltion tasavaltainen hallintomuoto ei enää toiminut kitkatta imperiumissa.<ref name="MPJ-133"/>