Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä

494 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Puotitalo purettu keväällä 2018
(Päivitys väestöön. Tarkennus: Kanta-Espoonlahti on virallisesti tilastoalue, jolla on neljä tilastoinnissa huomioitua pienaluetta (osa-alueita, kuten Ala-Soukka, ei huomioida). Suur-Espoonlahti käsittää koko lounaisen Espoon.)
(Puotitalo purettu keväällä 2018)
Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja [[Tuore kangas|mustikkatyypin tuoreita kankaita]]. Sekametsää on paljon. Rannoilla on [[Lehtometsä|lehtomaisia]] [[Kangasmetsä|kankaita]] ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja [[tervaleppä]]metsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin [[Räme|isovarpurämettä]], myös [[Suovehka|vehkaa]], [[Korpi|mustikkakorpea]] ja saniaiskorpea esiintyy.<ref name="Suvi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/download/Suvisaariston_luontoselvitys_2003/497e4e4b-6f91-4aaf-987f-c877abb745f9/11048 | Nimeke = Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 | Tekijä = | Ajankohta = 22.9.2003 | Julkaisu = Suvisaariston luontoselvitys | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref>
 
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee [[Hanikan luontopolku]]; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]] puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 6.12. KASAVUORI, SOUKKA | Tekijä = Petrell, Liidia | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref> Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen | Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/>
| Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/>
 
== Historia ==
 
== Lähiön synty ==
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.<ref>[http://www.soukanhuolto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=89 Soukan Huolto 40 v]</ref> Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempipienehkö liikerakennus, jossajota kutsuttiin nimellä Puotitalo. Siinä oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Puotitalo purettiin metroaseman tieltä keväällä 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lansimetro.fi/uutiset/ajankohtaista-soukassa/ylakartanontien-sisaankaynnin-rakentaminen-alkaa-purkutoita-maaliskuussa-louhintaa-toukokuussa-2018/ | Nimeke = Yläkartanontien sisäänkäynnin rakentaminen alkaa: purkutöitä maaliskuussa, louhintaa toukokuussa 2018 | Tekijä = | Ajankohta = 21.2.2018 | Julkaisu = Länsimetro | Viitattu = 5.5.2018 }}</ref> Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
 
Kansakoulu, nykyinen [[Soukan koulu]] valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.<ref name="SS" /> Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
6 700

muokkausta