Versio 2. toukokuuta 2018 kello 09.54 muokkaa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 751 muokkausta p Linkin korjaus ← Vanhempi muutos		Versio 4. toukokuuta 2018 kello 11.25 muokkaa kumoa 84.248.22.213 (keskustelu) Korjasin kirjoitusvirheitä. Uudempi muutos →
Rivi 11: \| liukoisuus = }} '''Typpioksidi''' eli '''typpimonoksidi''' (NO), on [[typpi\|typen]] (N) ja [[happi\|hapen]] (O) muodostama [[kaasu]]mainen [[yhdiste]]. Se on yksi [[typenoksidit\|typen oksideista]], joilla tarkoitetaan kaikkia typen ja hapen yhdisteitä. Typpioksidia käytetään muun muassa lääketieteessä ja hitsauksessa, mutta se esiintyy ilmassa myös haitallisena [[ilmansaaste\|saasteena]]. == Ominaisuudet == Typpioksidi on [[pariton molekyyli]] eli siinä on pariton määrä [[elektroni\|elektroneja]]. Useimmista muista parittomista molekyyleistä poiketen typpioksidi ei kuitenkaan sanottavasti [[dimeeri\|dimeroidu]]. Se kestää kuumennusta 1000 °C:n lämpötilaan. [[Happi\|Hapen]] läsnä ollessa se kuitenkin helposti [[hapetus\|hapettuu]] [[typpidioksidi]]ksi:.<ref name=Kemia>{{kirjaviite \| Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie \| Nimeke = Kemia, 5. painos \| Sivu = 350-351 \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1988 \| Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref> : 2 NO + O<sub>2</sub> → 2 NO<sub>2</sub> Rivi 34: Typpioksidia käytetään lääketieteessä, [[inhalaattori]]lla hengitettynä muun muassa [[sirppisoluanemia]]n hoidossa, ja se helpottaa äkillistä hengitysvajausta eli [[ARDS]]-oireyhtymää, samoin se auttaa vastasyntyneitä hengitysvaikeuksissa ja myös estää ohitusleikkauksessa siirretyn suonen tukkeutumisen.<ref>[http://www.tiede.fi/artikkeli/329/no_riesasta_tuli_pelastaja Tiede-lehti]</ref> Typpioksidia käytetään muun muassa kaasukaarihitsauksessa [[suojakaasu]]un lisättynä. Typpioksidi reagoi [[hitsaus\|hitsauksessa]] muodostaen [[otsoni]]n kanssa typpidioksidia (NO + O<sub>3</sub> ⇒ NO<sub>2</sub> + O<sub>2</sub>). == Typpioksidi ympäristöongelmana ==

Ero sivun ”Typpioksidi” versioiden välillä