Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

398 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (aiheesta muualla: kaupallinen, vähän infoa sisältävä linkki pois; toisto pois)
 
Vuoden 1659 kaupunki paloi, ja tulipalon jälkeen kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen [[barokki]]tyyliin. Barokkikeskusta oli 1900-luvulla kaupungin matkailuvaltti toiseen maailmansotaan asti.<ref name="tuglas"/> Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.<ref name=näht/>
 
Suomen historian tunnetuin narvalainen on kaupungissa vuonna 1689 syntynyt sissitaistelija [[Tapani Löfving]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://estofilia.finland.ee/2018/01/tapani-lofving.html | Nimeke = Tapani (Stefan) Löfving | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 4.5.2018 | Kieli = {{et}} {{fi}} }}</ref>
 
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen asukkaat vietiin vankeina sisä-Venäjälle. Narvasta tuli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka.<ref name="tuglas"/> Osana Venäjää Narva menetti merkityksensä linnoituksena, rajakaupunkina ja merisatamana.<ref>[http://tourism.narva.ee/fi/kaupunki-info Narva, kaupunki-info]</ref> 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli olivat Narvassa hiljaiseloa, kunnes Kreenholmin saarelle perustettiin suuri [[Kreenholmin tehdas|tekstiilitehdas]] 1800-luvun puolivälissä. Tehdas kasvoi Euroopan suurimmaksi tekstiilinvalmistajaksi. Vuonna 1870 rakennettiin [[Baltian rata|Tallinna–Pietari-rautatie]], joka kulki Narvan kautta. 1910-luvulla tekstiilitehtaalla työskenteli yli 10 000 ihmistä. Myös Narvan kaupungin väkiluku kasvoi, 1910-luvulla asukkaita oli noin 21 000.<ref name="tuglas"/>