Ero sivun ”McDonnell Douglas F/A-18 Hornet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→F/A-18E/F Super Hornet: Hornetin mahdollinen seuraaja |
→Käyttö Suomessa: SK: Hinta pompsahti |
||
Rivi 48:
Hornet tilattiin Suomeen kesken 1990-luvun taantumaa. Markan arvon heikkenemisen, indeksimaksujen ja Euroopan unionin tullimaksujen ja niiden viivästyskorkojen vuoksi koneiden hinta nousi kaavaillusta 13 miljardista markasta (2,17 miljardia euroa) 3,16 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttia.<ref>http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/armeija-saastaa-ja-kayttaa-miljardeja-horneteihin</ref>
Hornetien ostaminen ja 30 vuoden käyttö tulevat maksamaan arviolta 8 miljardia euroa<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomi-pani-havittajien-hankintaan-kovat-ehdot-joku-tarjoajista-voi-jopa-heittaa-pyyhkeen-kehaan/?shared=1019849-4be643aa-500|nimeke=Suomi pani hävittäjien hankintaan kovat ehdot – Joku tarjoajista voi jopa heittää pyyhkeen kehään - Suomenkuvalehti.fi|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2018-05-02|viitattu=2018-05-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Se on yli kaksinkertaisesti rahaa verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille<ref name=":0" />. Hornetien hankinnan ja käytön piti maksaa nykyrahassa laskettuna noin 3,9 miljardia euroa<ref name=":0" />. Todellisuudessa rahaa kuluu 8 miljardia<ref name=":0" />. Eliniän käyttökustannusarvio jäi pahasti alakanttiin verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin<ref name=":0" />.
[[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimilla]] oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 F-18C-torjuntahävittäjää.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= "F-18 Hornet". | Ajankohta= | Osoite=http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=168 | Julkaisija= Ilmavoimat | Luettu= 11.1.2007 | Kieli= }}</ref> Suomessa käytettiin aiemmin merkintää ”F-18”, joka tarkoittaa vain hävittäjätehtäviin käytettävää konetta (F, ''fighter''), erotukseksi myös rynnäköintiin soveltuvasta koneesta (A, ''attack''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = "Model designation of Military Aerospace Vechiles". | Osoite = http://www.dtic.mil/whs/directives/corres/pdf/412015l.pdf | Selite = .pdf-tiedosto | Ajankohta = 12.5.2004 | Julkaisija = United States Department of Defence | Viitattu = 30.6.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>). Erottelu oli poliittinen, sillä kone on lähes identtinen [[Yhdysvaltain laivasto]]n käyttämiin nähden – ilmasta-maahan-aseistus vain päätettiin jättää ostamatta. Päätökseen palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet päätettiin ottaa käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi tilattiin elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa [[Litening-maalinosoituslaite|Litening AT -maalinosoituslaitteita]].<ref>http://www.lentoposti.fi/uutiset/ensimmaiset_mlu2_paivitetyt_hornetit_ovat_koelentovaiheessa</ref> Hornetien uudistuksen kokonaissumma nousee Ilmavoimien arvion mukaan 1,625 miljardiin euroon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornetien+uudistuksesta+j%C3%A4ttikulut/1135239891786| Nimeke = Hornetien uudistuksesta jättikulut| Tekijä = Raivio, Jyri | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 2.10.2008| Viitattu = 1.3.2012}}</ref> Nykyään ilmavoimat viittaa koneisiin F/A-18-tyyppimerkinnällä.<ref name="iv" />
| |||