Avaa päävalikko

Muutokset

11 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
typo
|viralliset-kielet =
|lukutaito =
|pääkaupunki = [[Hargeisa]] <small>(noin 650 000 as.)</small>
|pääkaupungin-koordinaatit = | latd=9 | latm=33 | latNS=N | longd=44 | longm=03 | longEW= E
|valtionpäämiehen-nimike = presidentti
|nykyinen-valtionpäämies = [[Muse Bihi Abdi]]
|hallituksenpäämiehen-nimike =varapresidentti
|nykyinen-hallituksenpäämies =[[Abdirahman Abdilaahi Ismail]]
|väestönlaskentavuosi =
|väkiluvun-sijaluku =
|väkiluku = noin 3,5 miljoonaa
|väestötiheys =
|itsenäisyystapahtumat = – Julistettu
|edeltäjät =
}}
'''Somalimaan tasavalta''' on kansainvälisesti tunnustamaton valtio [[Afrikan sarvi|Afrikan sarvessa]]. Somalimaa irrottautui [[Somalia]]sta vuonna 1991, mutta kansainvälisesti sitä pidetään edelleen osana Somaliaa. Jotkin maat ovat kuitenkin pitäneet yllä epävirallisia suhteita Somalimaahan. Somalimaa käsittää entisen [[brittiläinen Somalimaa|brittiläisen Somalimaan]] alueen ja sen asukasluku on arviolta 3,5 miljoonaa . Somalimaan pääkaupunki on [[Hargeisa]]. Somalimaa on demokraattinen tasavalta ja maassa vallitsee monipuoluejärjestelmä. Maan talouden tärkeimpiä osa-alueita on Somalimaahan ulkomailta tehdyt rahalähetykset ja karjatalous. Vuonna 2012 Somalimaan bruttokansantuote henkilähenkilöä kohden oli 347 USD eli neljänneksi vähiten maailmassa, mikäli maa olisi tunnustettu itsenäiseksi.
 
==Historia==
===Varhainen historia===
[[tiedosto:Laas Geel.jpg|thumb|vasen|KalliopiirrustuksiaKalliopiirustuksia [[Laas Geel]]issä.]]
Nykyinen Somalimaa saattaa olla osa aluetta, jonka [[muinainen Egypti|muinaiset egyptiläiset]] tunsivat nimellä [[Punt]]. [[Islam]] alkoi levitä alueelle 600-luvulla. Eurooppalaiset valtiot alkoivat tunkeutua Afrikkaan 1800-luvulla. Somalimaan alueesta tuli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] protektoraatti 1880-lukuun mennessä ja alue sijaitsi brittien tärkeää [[Aden]]in tukikohtaa vastapäätä. Muualla [[ranska]]laiset ottivat haltuunsa nykyisen [[Djibouti]]n ja [[Italia]] nykyisen Somalian eteläosat. Vuosisadan lopulla [[Mohammad Abdille Hassan]] aloitti niin sanotun [[Dervišši-sota|Dervišši-sodan]] brittejä vastaan ja piti hallussaan alueita sisämaassa aina kuolemaansa saakka vuonna 1920.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Somaliland#ref845760 | Nimeke = Somaliland | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 20.3.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nykyisen Somalimaan edeltäjä [[brittiläinen Somalimaa]] sai itsehallinnon 26. kesäkuuta 1960 ja joka liittyi [[Italian Somalia]]n kanssa muodostaen [[Somalia]]n tasavallan 1. heinäkuuta samana vuonna.<ref>Lewis 2008, s. 44</ref>
 
===Somalian sisällissota===
 
===Itsenäistynyt Somalimaa===
Eteläinen Somalia jakaantui eri klaanien ja sotaherrojen hallitsemiin alueisiin ja kaoottinen tilanne johti tuhoisaan nälänhätään. [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]] päätti sarjasta rauhanturva- ja nälkäapuoperaatioita, joista ensimmäinen oli [[Yhdistyneiden kansakuntien Somalian operaatio]] eli UNOSOM. Sen tehtäväksi annettiin valvoa YK:n toukokuussa 1992 välittämää tulitaukoa ja kun sillä ei ollut tähän tarpeeksi voimaa, joulukuussa Somaliaan saapuivat amerikkalaisvetoiset [[UNITAF]]-joukot.<ref>Lewis 2008, s. 83</ref> YK keskittyi aseistariisumiskampanijoihinaseistariisumiskampanjoihin Mogadishussa ja UNISOM oli sitoutunut ajatukseen yhtenäisestä Somaliasta. Somalimaa ei näin saanut toiminnalleen YK:n tukea. Joka tapauksessa tammikuussa 1993 [[Borama]]ssa aloitettiin kansallisen sovittelun konferenssi. Borosamassa saatiin aikaan Somalian kansallisen liikkeen alkuperäiseen ohjelmaan perustuva rauhansopimus, sekä alun perin kahden vuoden ajaksi voimassa olevaksi ajateltu väliaikainen perustuslaki. Uuden hallituksen johtoon valittiin [[Muhammad Haji Ibrahim Egal]]. Kompromissina klaanien ja nykyaikaisen hallinnon välillä perustettiin kaksikamarinen lainsäädäntäelin, jonka ylähuone koostui klaanivanhimmista ja alahuone äänestetyistä edustajista. Tarmokkaan aseistariisuntaohjelman kautta saatiin perustettua uudelleen myös hallinto. Kehitysministeriö perustettiin yhteistoimintaan ulkomaalaisten järjestöjen kanssa ja [[Somalimaan keskuspankki]] alkoi valvoa Somalimaan uutta valuuttaa, [[Somalimaan šillinki]]ä. Tärkeimpiin kaupunkeihin, kuten [[Hargeisa]]an, [[Burao]]on ja Boramaan perustettiin etnisten armeijan upseerien johtamat ammattimaiset poliisivoimat. Vienti ja talous elpyivät [[Saudi-Arabia]]n kumottua karjan tuontikiellon Somalimaasta, minkä lisäksi [[Berbera]]n satama pystyi kilpailemaan Djiboutin sataman kanssa.<ref name="Lewis 2008, s. 96-102">Lewis 2008, s. 96-102</ref>
 
Alun kehityksen jälkeen koettiin takaisku vuosien 1994 ja 1995 vaihteessa, jolloin Isaaq-liiton sisällä puhkesi kaalnienklaanien välisiä yhteenottoja koskien Hargeisan laajenevan kansallisen lentoikentänlentokentän tulojen jakoa. Osapuolten välille saatiin kuitenkin rauha vuoden 1996 alkupuolen rauhankomiteassa Etiopiassa. Egalin virkakautta pidennettiin ensin 18 kuukaudella ja vuonna 1997 hänet valittiin uudelleen viisivuotiskaudelle.<ref name="Lewis 2008, s. 96-102" /> Vuonna 1997 otettiin käyttöön Somalimaan perustuslaki, jota tuki vuonna 2001 järjestetyssä kansanäänestyksessä 97&nbsp;% äänestäjistä.<ref name="bbcprofile">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-africa-14115069 | Nimeke = Somaliland profile | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC Newa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 20.3.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Somalimaan huomattavimpana siviilijohtajana pidetty Egal kuoli vuonna 2002, mutta maa vältti poliittisen kriisin.<ref name="Lewis 2008, s. 96-102" /> Vuonna 2016 Somalimaa vietti 25-vuotis itsenäisyyspäiväänsä, mutta maan itsenäisyyttä ei ole tunnustettu kansaivälisesti.<ref name="bbcprofile" />
 
==Politiikka==
Viimeisin presidentinvaali järjestettiin marraskuussa 2017. Presidentiksi valittiin Somalimaan hallitsevan puolueen [[Kulmiye]]n ehdokas [[Muse Bihi Abdi]].<ref name="bbcprofile" /> Varapresidenttinä toimii [[Abdirahman Abdilaahi Ismail]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://somalilandgov.com/somaliland-vice-president/ | Nimeke = Somaliland Vice President | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Republic of Somaliland Government | Viitattu = 20.3.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Somalimaa ja sen länsinaapuri autonominen [[Puntmaa]] ovat kiistelleet Somalimaan itäosissa sijaitsevista Soon, Sanaagin ja Caynin alueista.<ref>Lewis 2008, s. 108</ref>
 
Somalimaa on turhaan yrittänyt saada kansainvälistä tunnustusta itsenäisyydelleen. Yksikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, vaan sitä pidetään virallisesti osana Somaliaa. Jotkin maat ovat kuitenkin kohdelleet Somalimaata ''[[de facto]]'' erillisenä osana Somaliasta ja esimerkiksi Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja Euroopan unioni lähettivät tarkkailijoitaan Somalimaan presidentinvaaleihin vuonna 2017. Somalian hallinto Mogadishussa on ajanut keskustelujen avaamista maan yhdistämisestä, jotka Somalimaa on kuitenkin hylännyt.<ref name="cfr" />
 
==Talous==
14 767

muokkausta