Ero sivun ”Mudéjar” versioiden välillä

Termiä mudéjar alettiin käyttämään vasta 1400-luvulla ja ensimmäinennensimmäinen viittaus sanaan espanjalaisissa teksteissä on vuodelta 1462. Tätä ennen käytettiin termejä kuten ''mauri''/''moros'' eli [[maurit]] ja ''sarraceni''/''sarrahins'' eli [[saraseenit]]. Nimi on johdettu arabiankielisestä sanasta ''mudadjdjan'' tai ''ahl al-dadjn'' ja sillä viitattiin muslimeihin, jotka suojelurahaamaksaensuojelurahaa maksaen jäivät asumaan kristittyjen valtaamille alueille.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja Ch. Pellat | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume VII (Mif-Naz) | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 286-288 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BRILL | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789004094192 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Mudéjareista saatetaan puhua vuoden 803-4 jälkeen, jollin [[frankit|frankkien]] kuningas [[Ludvig Hurskas]] valtasi [[Barcelona]]n ja valtauksen jälkeen alueen muslimeille taattiin tiettyjä oikeuksia. Kun [[Toledo]] vallattiin vuonna 1085 muslimeille taattiin heidän omaisuutensa koskemattomuus ja moskeijat. Myös verotuksen luvattiin pysyvän ennallaan. [[El Cid]]in vallatessa [[Valencia]]n vuonna 1094 muslimeille taattiin oikeus muuttaa maasta, ylläpitää uskontoaan ja vapautus pakkotyöstä. Saman mallin mukaisia oikeuksia tarjottiin muslimeille myös, kun kristityt valtasivat [[Tudela]]n vuonna 1115, [[Zaragoza]]n vuonna 1118 ja [[Tortosa]]n vuonna 1148. Oikeudet toimivat muslimieillemuslimeille tarjottujen oikeuksien mallina myös paljon myöhemmin, esimerkiksi [[Purchena]]n (1489), [[Almeria]]n (1490) ja [[Granada]]n (1491) valtauksien jälkeen.<ref name="eoi" />

Muslimeille tarjottujen oikeuksien syynä oli heidän taloudellinen merkityksensä. Näin heitä ei pyritty ajamaan pois, vaan valtauksien yhteydessä paenneita muslimeja pyrittiin jopa houkuttelemaan takaisin. Muslimiväestöä tarvittiin etenkin vallattujen alueiden maatalouden ylläpitämiseksi. Heritä vastoin kaupunkiväestö päätyi joidenkin valtausten yhteydessä karkotetuksi. Muslimiväestön korvaamista kristityillä alettiin myös suosia hiljalleen 1100-luvulta eteenpäin valloitusten edetessä ajan myötä. Moniin kaupunkeihin muodostui ''moreria''-nimellä tunnettuja kaupunginosia, jonne muslimiväestö keskittyi. Muslimit muodostivat pitkään huomattavan osan valloitettujen alueiden väestöstä. [[Aragonia]]n asuykkaistaasukkaista he muodostivat 30&nbsp;% ja [[Valencia]]n asukkaiden valtaosan vielä 1300-luvulla. Muslimien tarkkaa määrää [[Kastilia]]ssa ei tunneta, mutta heitä oli tarpeeksi jotta muslimien kapina 1200-luvulla muodosti merkittävän uhan.<ref name="eoi" />

Kristityn vallan alaisuudessa monet muslimien tavat alkoivat hiljalleen kadota. Kulttuurillisen yläluokan kadottua esimerkiksi [[arabian kieli|arabian kielen]] taito väheni ja lopulta kehkeytyi niin sanottu [[aljamiado]]kirjoitus, joka oli käytännössä [[espanjan kieli|espanjan kieltä]] [[Arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]] kirjoitettuna. Arabian kieli hävisi lopulta kokonaan laajoista osista entistä [[al-Andalus]]ia, mutta osa Valencian ja Aragonian asukkaista puhui ja kirjoitti arabiaa aina [[Morisko|moriskojen]] karkotukseen saakkaasaakka vuosina 1611-14. Mudéjarit sanan merkityksessä uskoaan vapaasti harjoittavina muslimeina Pyrenneiden niemimaalla sai päätöksensä 1500-luvun alussa. Kastiliassa kaikki muslimit määrättiin kääntymään kristinuskoon vuonna 1502 ja Aragoniassa annettiin vastaava määräys vuonna 1526. Kääntyneet ja heidän jälkeläisensä tulivat tunnetuksi moriskoina, jotka heidätkin karkotettiin lopulta 1600-luvulla. Osa moriskoista jatkoi islamin uskon harjoittamista salassa pakkokäännytyksen jälkeen.<ref name="eoi" />

Termillä mudéjar viitataan myös tuona aikana kehittyneeseen arkkitehtuuri- ja taidetyyliin, jossa yhdistyvät eurooppalaisen [[gotiikka|gotiikan]] ja arabialaisen taiteen piirteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf | Nimeke =Taidehistorian sanasto | Tekijä =Leena Valkeapää | Tiedostomuoto =PDF | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 9.3.2016 }}</ref> Tyylin katsotaan yleisesti syntyneen 1100-luvulla [[Sahagún]]issa.<ref name="arteguia">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.arteguias.com/mudejar.htm | Nimeke =Arquitectura Mudéjar | Julkaisija =arteguias.com | Viitattu = 11.3.2012 | Kieli ={{es}} }}</ref>