Ero sivun ”Hilja Pärssinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Muokkausta, uusi osio
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Hilja-Parssinen.jpg|thumb|rightupright|Hilja Pärssinen 1900-luvun alussa.]]
'''Hilja Pärssinen''' (o.s. '''Lindgren'''; [[13. heinäkuuta]] [[1876]] [[Halsua]] – [[23. syyskuuta]] [[1935]] [[Helsinki]]) oli opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija ja [[Sosialidemokraattinen Naisliitto|Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton]] puheenjohtaja. Hilja Pärssinen käytti myös nimeä ''Liinamaa'' ennen avioliittoa. Muutettuaan [[Helsingin pitäjä|Helsingin pitäjään]] hänet kirjattiin seurakunnan [[Rippikirja|pää- ja rippikirjaan]] nimellä Hilja Amanda Liinamaa.<ref>Hgin pit Pää- ja RK 1890-1899</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Raili Mikkanen|Nimeke=Hilja - yksi maailman ensimmäisistä|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Kustannusliike Robustos}}</ref>.
 
== Elämä ja ura ==
Pärssisen vanhemmat olivat kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund. Hän avioitui vuonna 1899 myös Sortavalan opettajaseminaarissa opiskelleen ja myöhemmin filosofian tohtoriksi valmistuneen Jaakko Pärssisen kanssa, josta erosi hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen menehtyi rintasyöpään.
 
Pärssinen kävi tyttökoulun ja [[Sortavala]]n opettajaseminaarin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana nimellä Hilja Liinamaa Helsingin maalaiskunnan [[Helsingin pitäjän kirkonkylä|pitäjän kirkonkylässä]], missä toimi vuosina 1896–1900 juuri perustetun suomenkielisen koulun "''Suomelan''" ensimmäisenä opettajana. Sieltä hän siirtyi opettajaksi [[Viipuri]]in, jossa toimi vuoteen 1906 saakka. Opettaja-aikanaan ''Suomelassa'' Pärssinen osoitti menestystä opettamisessa ja oli paikkakunnan pidetty kansanvalistaja yleensäkin. Pärssinen johti Hgin pitäjän nuorisoseuran kuoroa ja oli sanomalehti ''[[Uusimaa (lehti)|Uusimaan]]'' asiamies pitäjässä saaden jopa ruotsinkielistä väestöä tilaamaan lehden.<ref>Heikki Lehmusto, Kappale suomalaista sivistyshistoriaa, Suomen kansakoulun ystävät 1889-1929, Otava 1930, s79-80</ref>
 
Hilja Pässinen oli [[Saimaan Sanomat|Työ]]-lehden toimittajana Viipurissa 1906. [[Työläisnainen]]-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1917. Sisällisodan aikana vuonna 1918 hän ehti olla hetken punaisten [[Kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] jäsen. Pärssinen pakeni huhtikuussa 1918 miehensä kanssa Venäjälle tarkoituksenaan päätäpäästä sitä kautta Sveitsiin, sinne he siinäeivät kuitenkaan onnistumattapäässeet. Matka johti lopulta Viroon, josta heidät palautettiin Suomeen 1919. Hilja Pärssinen tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen 12 vuodeksi, mutta armahdettiin vuonna 1923.
 
Armahduksen jälkeen Pärssiset perustivat [Viipurin Talikkalan yksityisen yhteiskoulun,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/viipurintalikkalan.htm | Nimeke = Viipurin Talikkalan yksityisenyhteiskoulu yhteiskoulun],1926-1939 | Ajankohta = | Julkaisu = Suomen ykstyisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli| Viitattu = 1.5.2018 }}</ref> jonka opettajana Hilja Pärssinen oli 1927–1935.
 
Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujana [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa]], [[Raittiuden ystävät|Raittiuden ystävissä]], [[Kansanvalistusseura]]ssa, ja eri työväenopistoissa. Hän oli myös [[Työväen sivistysliitto|Työväen sivistysliiton]] luennoitsija.
 
Eduskunnan jäsen Pärssinen oli vuosina 1907–1918 ja 1929–1935. Hänet valittiin eduskuntaan [[Viipurin läänin läntinen vaalipiiri|Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä]]. Hän kuului eduskuntauransa aikana jäsenenä sivistysvaliokuntaan, suureen valiokuntaan, toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.
Rivi 35 ⟶ 36:
* Useita tekijöitä: Yksi kamari - Kaksi sukupuolta, ''Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset'', s. 126-144, Eduskunnan kirjasto 1997
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}