Ero sivun ”Sunnuntai” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh, ulk linkit viitteiksi, lähde tarkemmin -m
Rivi 11:
 
== Useiden kirkkokuntien pyhäpäivä ==
Useimmat [[Kristinusko|kristilliset]] kirkkokunnat viettävät sunnuntaita pyhäpäivänään. Tällaisen aseman se on saanut pääasiassa sen vuoksi, että [[evankeliumi]]en mukaan [[Jeesuksen ylösnousemus]] tapahtui [[sapatti|sapatin]] jälkeisenä, juutalaisen lasku­tavan mukaan viikon ensimmäisenä päivänä<ref>{{raamatunpaikka|Matt. 28:1-8}}</ref> eli sunnuntaina. Kuitenkin muun muassa [[Seitsemännen päivän adventismi|Seitsemännen päivän adventistit]] ja [[messiaaniset juutalaiset]] ovat sitä mieltä, että sunnuntain pyhittämisellä ei ole raamatullista perustetta: Jeesuksen ylösnousemus tapahtui viikon ensimmäisenä päivänä, mutta Jeesus ei antanut mitään käskyä tämän päivän pyhittämisestä. Se on kuitenkin vakiintunut tapa joka juontaa juurensa jo hyvin varhaiselta kristilliseltä ajalta. Adventistit argumentoivat, että Jeesus itse vietti sapattia ja kehoittikehotti seuraajiaan rukoilemaan, ettei ennustettu pako Jerusalemista tapahtuisi talvella eikä sapattina (Matt. 24:20). Jeesus julisti olevansa ”sapatin Herra” (Mark. 2:28) ja sanoi ettei laista katoaisi pieninkään kirjain ei ainoakaan piirto ennen kuin taivas ja maa katoavat (Matt.5:18).
 
== Sunnuntain historia kristillisissä kirkoissa ==
[[Sapatti|Raamatullinen Sapatti]] perustuu ensimmäisen Mooseksenkirjan luomiskertomukseen (2.Moos.20:8-118–11) ja oli yleisesti vietetty pyhä päivä myös Jeesuksen aikoihin .
 
Vaikka Sapatti säilytti vakiintuneen asemansa myös alkuseurakunnassa läpi [[Nero|Neron]] vainojen aina 300-luvulle asti, nousi sapatin rinnalle jo varhain toinenkin pyhä päivä. sunnuntaita alettiin yleisesti viettämään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivänä. Vaikka Raamatusta ei löydykään varsinaista käskyä viikon ensimmäisen päivän pyhittämiselle, monet uskovat, että jo Apostolit alkoivat viettämään sunnuntaita Jeesuksen ylösnousemisen juhlapäivänä. Tästä ei kuitenkaan vallitse yksimielistä käsitystä.
Rivi 20:
[[Rooman keisari|Rooman keisarin]] [[Diocletianus|Diocletianuksen]] hallituskaudella 284-305 Kristittyjä vainottiin vielä ankarasti. Hänen jälkeensä keisariksi noussut [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] ja hänen kanssahallitsijansa [[Licinius]] säätivät 313 niin sanotun [[Milanon edikti|Milanon ediktin]], joka poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Kun vainot lakkasivat, alkoi kristillisyys ja pakanallinen Rooma lähestyä toisiaan. Kirkkoon liittyi niitä, jotka tunnustivat Jeesuksen, mutta eivät täysin luopuneet pakanallisista tavoistaan.
 
Auringon palvonta ([[:en:Solar_deity|solar deity]]), Kreikkalainen filosofia (katso [[Platon]] ja [[Sokrates]]), kuvien palvonta ja moni muu pakanallinen tapa löysi uuden muotonsa kristillisessä kirkossa.
 
Lakisääteinen Sunnuntain vakiinnuttaminen tapahtui asteittain. Vuonna 321 rooman keisari [[Konstantinus Suuri]] antoi määräyksen<ref>[https://archive.org/stream/historyofchris03scha#page/380/mode/2up määräyksen]</ref> "auringon kunnioitetun päivän" pyhittämisestä. silloin kaikkien oli lopetettava työskentely muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
 
Aika ajoin pidettiin suuria [[Ekumeeninen kirkolliskokous|kirkolliskokouksia]], joihin kirkolliset arvohenkilöt kokoontuivat kaikkialta maailmasta. Miltei jokaisessa kirkolliskokouksessa Raamatullista sapattia vähä vähältä alennettiin, samalla kun sunnuntaita vastaavasti korotettiin. Näin sussuntaita ruvettiin kunnioittamaan jumalallisena asetuksena, kun taas sapattia alettiin pitää jäänteenä juutalaisesta lakiuskonnosta.
Rivi 32:
Sunnuntain alkuperälle on eri näkemyksiä.
 
[[Katolinen kirkko|Roomalaiskatolinen kirkko]] pitää sapatin siirtämisen lauantailta sunnuntaille todisteena omasta auktoriteetistaan, joka ylittää Raamatun arvovallan. He sanovat ettei Raamatusta löydy käskyä sunnuntain pyhittämiselle. <ref>[http://biblelight.net/c-record.htm "The catholic record"] </ref>.
 
Monet [[Protestantismi|protestantit]] kuitenkin näkevät Raamatussa viittauksia siihen että alkuseurakunta olisi alkanut viettämään sunnuntaita jo apostolisena aikana.
Rivi 42:
Raamatun ulkopuolisia lähteitä ovat mm:
 
Toiselta vuosisadalta peräisin olevassa Barnabaan kirjeessä sanotaan: ”Sen vuoksi vietämmekin iloiten kahdeksatta päivää, jona Jeesus nousi kuolleista!” (15:9). Kirkkoisä [[Ignatios]] puolestaan kirjoittaa n.noin v.vuonna 100, että ”ne, jotka elivät vanhan järjestyksen mukaan, tulivat uuteen toivoon eivätkä enää pitäneet sapattia, vaan elivät ottaen vaarin Herran päivästä … jolloin meillekin elämä koitti hänen ja hänen kuolemansa kautta”. [[Justinos Marttyyri]] (100-165) kertoi kristittyjen kokoontuvan yhteen sunnuntaisin, ”koska Jeesus, meidän Vapahtajamme, nousi ylös tuona päivänä”. 
 
== Sunnuntai päivän nimet eri kielissä ==
Rivi 53:
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}4.*Schaff Philiph, History of the Christian church. vol.3 page 380{{lähde tarkemmin|Mihin kohtaan viite kuuluu?}}
[[Luokka:Viikonpäivät]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]