|
[[Tiedosto:Abilar_02.jpg|oikea|400x400px|Esimerkki teollisesti valmistetusta ja CE -merkitystä kuusenpihkavoiteesta.]]
'''Kuusenpihkavoide''' on perinteinen [[haava]]nhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset [[egyptiläiset]]. Pohjoismaissa ja [[Venäjä]]llä havupuiden [[pihka]]a on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta [[1578]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/3309470 | Nimeke = Pihkasta tuli huippulääke| Tekijä = Suvi Turunen| Ajankohta = 7.3.2012| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>. Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten haavojen hoitoon menestyksellä. Osalla pihkavoiteista on [[Suomi|Suomessa]] [[Valvira]]<nowiki/>n myöntämä CE merkki ja ne kuuluvat lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet kategoriaan – ensimmäisenä suomalaisena luonnontuotteena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/laakelaitos_hyvaksyi_kuusenpihkavoiteen/5851115 | Nimeke = Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 5.9.2008, päivitys 24.5.2012| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>.
Luonnon pihka on monimutkainen seos, jonka pääkomponentteja ovat diterpeeneihin kuuluvat hartsihapot (esim.esimerkiksi abietiinihappo, dehydroabietiinihappo, isopimaarihappo), lignaanit ja kumarihappo. Komponenttien pitoisuus pihkassa riippuu siitä, mistä havupuusta (kuusi, mänty, jne.) pihka on kerätty, ja minkälaisesta pihkasta on kysymys (ns. ”fysiologinen” valutuspihka vaiko ”kypsynyt” havupuun runkopihka (”calluspihka”)).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metsälä H.|Nimeke=Pihka|Vuosi=|Sivu=|Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy. 2001}}</ref>
== Biologiset vaikutukset ==
Tutkimus on osoittanut, että luonnon pihka on laajakirjoisesti ja voimakkaasti antimikrobinen antiseptisellä mekanismilla{{selvennä|mekanismi? 1.5.2018}} eri mikrobeja (bakteerit, sienet, homeet) kohtaan antiseptisellä mekanismilla<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Arno Sipponen|Nimeke=Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds – laboratory and clinical studies. Academic Dissertation|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=University of Helsinki}}</ref>. Antimikrobinen ominaisuus perustuu siihen, että pihkan hartsihapot rikkovat mikrobisolun seinämän ja solukalvon monin eri tavoin<ref name=":0" />. SeurauksenaSen seurauksena mikrobisolu ei pysty tuottamaan energiaa ja mikrobiklooni kuolee<ref name=":0" />. Tämän antiseptisen vaikutusmekanismin vuoksi mikrobit eivät myöskään pysty muodostamaan pihkaa vastaan resistenttejä mikrobikantoja pihkaa vastaan. Mikrobiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon pihka tehoaa myös antibiooteille resistenteiksi tulleisiin mikrobikantoihin (esim.esimerkiksi [[MRSA]] ja VRE).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A, Laitinen K|Otsikko=Antimicrobial properties of natural coniferous rosin in the European Pharmacopoeia test|Julkaisu=APMIS|Ajankohta=2011;119;720-724|Julkaisija=}}</ref>
Kuusenpihkavoide vaikuttaa sekä [[Grampositiivinen bakteeri|Grampositiiviisiingrampositiiviisiin]] sekäettä [[Gramnegatiivinen bakteeri|Gramnegatiivisiingramnegatiivisiin bakteereihin]].<ref name=":0" />
Kuusenpihkavoiteella on todettu ''in vitro'' laboratoriotutkimuksissa tulehdusta rauhoittavia ns. anti-inflammatorisia ominaisuuksia. ja kliinisissäKliinisissä potilaskokeissa voiteen on havaittu tehostavan ihohaavojen paranemista ja vähentävän kipua<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A et al|Otsikko=Beneficial effect of resin salve in treatment of severe pressure ulcers: a prospective, randomized and controlled multicentre trial|Julkaisu=Br J Dermatology|Ajankohta=2008;158:1055-1062|Julkaisija=}}</ref>.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A et al|Otsikko=Natural coniferous resin salve to treat complicated surgical wounds: pilot clinical trial on healing and costs|Julkaisu=Int J Dermatology|Ajankohta=2012;51:726-732|Julkaisija=}}</ref><ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Auvinen T et al|Otsikko=Efficacy of topical resin lacquer, amorolfine and oral terbinafine for treating toenail onychomycosis: a prospective, randomized, controlled, investigator-blinded, parallel-group clinical trial|Julkaisu=Br J Dermatology|Ajankohta=2015;173:940-8|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen P et al|Otsikko=Natural coniferous resin lacquer in treatment of toenail onychomycosis: an observational study|Julkaisu=Mycoses|Ajankohta=2013;56:289-96|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Korzon-Burakowska A et al|Otsikko=Healing of Neuropathic Diabetic Foot Ulcers of PEDIS Grade 1-2 at Home Care with Topical Antiseptics: An Observational Follow-Up Investigation|Julkaisu=J Clin Exp Dermatol|Ajankohta=2017;8:43|Julkaisija=}}</ref>
Kuusenpihkavoiteen käytössä tulee huomioida henkilöt, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan. Kuusenpihkavoide aiheuttaa näillä henkilöillä paikallisen allergisen ihottuman (allerginen kosketusekseema) ja estää salvan käytön.<ref name=":0" />
| 