Ero sivun ”Baekje” versioiden välillä

}}

'''Baekje''' ({{k-ko|백제}}, [[hanja]] 百濟) oli kuningaskunta [[Korean niemimaa]]n lounaisosassa. Korealaisen perinteen mukaan Baekje perustettiin vuonna 18 eaa, mutta nykytutkimuksen mukaan se sai todennäköisemmin alkunsa 300-luvun alussa. Kuningaskunta kukoisti erityisesti 300-luvun toisella puoliskolla, minkä jälkeen se alkoi menettää vaikutusvaltaansa ensin [[Goguryeo]]n ja sittemmin [[Silla]]n kuningaskunnan kustannuksella. Silla liitti Baekjen alueet itseensä vuonna 660.

Baekjella oli läheiset suhteet nykyisen [[Japani]]n alueelle, mutta kysymys alueiden poliittisen ja kulttuurillisen yhteyden luonteesta on polittisestipoliittisesti arka. Baekjessa puhuttiin mahdollisesti nykyiselle [[japanin kieli|japanille]] sukua ollutta kieltä.

[[Kiina]] hallitsi varhaista Koreaa [[Lelangin]]in läänityksenä, mutta kiinalaisvallan vähitellen heikentyessä valta alkoi siirtyä Korean niemimaan eteläosien kansoille, joihin kiinalaiset viittasivat nimellä ''Han''. Han oli yksi Korean alkuperäisväestöjen suurryhmistä. Han käsitti kiinalaisten mukaan kolme haaraa (Kolme Hania ''San-Han''), joista yksi oli Mahan Korean niemimaan länsirannikon eteläosassa. Kiinalaisissa lähteissä mainittujen kansojen tarkkaa luonnetta ei tunneta, mutta kyseessä lienevät olleet kielellisesti ja etnisesti kirjavat heimoliitot.<ref name="korea">{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari | Nimeke = Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan | Vuosi = 2000 | Sivu = 85-96, 108 | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Isbn = 978-951-662-797-0 }}</ref>

Koreaan syntyneet kuningaskunnaat alkoivat kilpailakilpailla ja kahakopidakahakoida keskenään, mutta ne pitivät vuosisatojen ajan yllä voimatasaapinoavoimatasapainoa, jonka perustalle historiallinen Korea alkoi muodostua. Ensimmäinen sotilaallinen yhteenotto Korealaisten kuningaskuntien välillä käytiin tiettävästi Baekjen ja Goguryeon välillä vuonna 369.<ref name="korea" /> Baekje oli vahvimmillaan 300-luvun toisella puoliskolla Vuonna 371 Baekjen kuningas [[Geunchogo]] surmasi Goguryeon kuningas [[Gogugwon]]in taistelussa, jota oli edeltänyt vielä itsenäisten Mahan-heimoliiton alueiden valtaus. Baekje hallitsi näin Korean niemimaan koko lounaisosaa. Baekjen hallitsema osa Koreaa oli sen maataloudellisesti rikkainta seutua ja luonnollisesti näin myös tiheimmin asuttua. Kuningaskunnalla oli myös läheiset meriyhteydet Kiinaan ja [[Japani]]in. Geunchogon valtakaudella oli myös vakiintunut isältä pojalle periytyvä kuninkuus. Kuningas [[Chimnyu]]n kaudella (384–385) Kiinasta levinneestä [[buddhalaisuus|buddhalaisuudesta]] tuli Baekjen valtionuskonto.<ref name="hist" />

Baekje alkoi heikentyä 400-luvulta lähtien. Goguryeon kuningas [[Jangsu]] johti sotaretkeä Baekjea vastaan ja valtasi sen pääkaupungin vuonna 475. Baekjen kuningas [[Gaero]] surmattiin ja hänen seuraajansa [[Munju]] päätti siirtää pääkaupungin [[Ungjin]]iin etelään kunignaskunnankuningaskunnan menetettyä rikkaan [[Han (joki Koreassa)|Hanjoen]] laakson alueen Goguryeolle. Baekje pyrki vastaamaan Goguryeon kasvavaan uhkaan tiivistäämällätiivistämällä suhteitaan Sillaan, Kiinaan ja etenkin Japaniin, josta lähetettiin useaan otteeseen sotilasapua Baekjeen. Kuningas [[Seong]] pyrki vahvistamaan Baekjeta esimerkiksi siirtämällä pääkaupungin vuorten eristämästä Ungjinista tasangolla sijainneeseen [[Sabi (Korea)|Sabiin]]. Hän omistautui myös ajatukselle kuningaskunnan menettämien alueiden takaisinvaltauksesta ja liittoutui Sillan kuningas [[Jinheung]]in kanssa Goguryeota vastaan. Osa menetetystä Hanjoen alueesta vallattiinkin takaisin vuonna 551, mutta vuonna 553 Silla hyökkäsikin Baekjeta vastaan vallaten Baekjen Goguryeolta valtaamat alueet. Seong sai surmansa taistelussa Sillaa vastaan vuonna 554. Myöhemmät Baekjen hallitsijat liittoutuivat Goguryeon kanssa entistä liittolaistaan Sillaa vastaan.<ref name="hist" /> Silla liittoutui puolestaan nyt yhdistyneen ja [[Tang-dynastia]]n johtaman Kiinan kanssa, jota vastaan Goguryeo ajautui sotaan. Baekje päätyi Sillan ja Tang-dynastia toteuttaman yhteishyökkäyksen kohteeksi ja se tuhottiin vuonna 660. Kuningaskunnan entiset alueet liitettiin Sillan kuningaskuntaan.<ref name="korea" />

Silla valtasi hieman myöhemmin myös osia Goguryeo sta ja seurannutta kuningaskuntaa kutsutaan [[yhdistynyt Silla|yhdistyneeksi Sillaksi]]. Silla alkoi puolestaan hekentyäheikentyä 700-luvun lopulla. Vuonna 892 sillalaiset kapinalliset perustivat niin sanotun [[myöhempi Baekje|myöhemmän Baekjen]] entisen Baekjen kuningaskunnan alueelle, joka päätyi puolestaan samoin Sillasta erkaantuneen [[Goryeo]]-dynastian valtaamaksi 900-luvun alussa.<ref name="korea" />

Baekjessa puhutun kielen luonne on arka aihe. Sillan kuningaskunnan alueella puhutusta kielestä käytetään termiä [[sillan kieli]] ja se levisi Sillan liittäessä alueita itseensä. Sillan kieli muodostanee nykyisen [[korean kieli|korean kielen]] edeltäjän ja se levisi myös Baekjeen Sillan liitettyä sen itseensä. Koreassa myös Baekjessa puhutttupuhuttu kieli käsitetään myös usein korean murteeksi tai vähintään sen sukukieleksi. Arkeologian ja historian perusteella voidaan kuitenkin vahvoin perustein olettaa baekjen kielen olleen sukua nykyiselle [[japanin kieli|japanille]]. Nykyinen japani perustuu [[Yamato (valtio)|Yamaton]] dynastiselle kielelle ja Yamaton valtion syntyhistoria liittyy puolestaan kiintesäti Korean niemimaahan ja etenkin Baekjen alueelta tulleisiin vaikutteisiin. Korean protohistoriallisen väestön voidaan olettaa jakaantuneen niin sanottujen esijapanin ja esikorean puhujiin, sekä Baekjen dynastillisendynastiallisen eliittineliitin muodostaneen Mahan-hemoliittouman käyttäneen esijapania. Joissakin historiallisissa lähteissä, kuten ''Samguk sagissa'' on säilynyt muinaisia paikannimiä, joista osa on japanilaistyylisiä. Japanilaistyyliset nimet ovat puolestaan keskittyneet Korean niemimaan länsi- ja keskikossiinkeskiosiin, eli Baekjen ja Goguryeon raja-alueelle. Sillan kielen levittäytyminen entisille esijapanin puhuma-alueille Koreassa selittää myös hyvin korean ja japanin kielten nykyiset yhtäläisyydet.<ref name="korea" />