Ero sivun ”Eilat” versioiden välillä

'''Eilat''' on kaupunki [[Israel]]in eteläisessä kärjessä [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] [[Akabanlahti|Akabanlahden]] rannalla. Vuoden 2016 loipussalopussa Eilatin asukasluku oli 50 072. Eilatin läheisyydessä sijaitsee [[Jordania]]n satamakaupunki [[Akaba]] ja [[Egypti]]n [[Taba]]. Eilat on kuulunut [[arvonlisävero|arvonlisäverottomaan]] alueeseen vuodesta [[1985]]. Kaupungissa sijaitsee [[Eilatin satama]] ja nykyisin matkailu muodostaa merkittävän osan kaupungin taloudesta. Akabanlahden [[koralliriutta|koralliriutat]] ovat suosittu matkailukohde.

Muslimit siirsivät kaupungin Bysantin ajan kaupungista kaakkoon. [[Oikeaanjohdetut kalifit|Rashidun]]- ja [[Umaijadien kalifaatti]]n aikana kaupunki tuli tunnetuksi arabiankielisellä nimellä ''Ayla'' ja sittemmin nimellä Akaba. Nykyinen Eilat perustettiin [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] tuloksena Israelin vuonna 1949 valtaamalle alueelle. [[Yhdistyneet kansakunnat]] oli äänestänyt Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien valtioihin vuonna 1947, mutta osapuolten välillä syttyi taisteluja saman vuoden marraskuussa. Israel julistautui itsenäiseksi toukokuussa 1948 ja itsenäisyyssodan taistelut keskittyivät enimmäkseen lähemmäs maan Välimeren vastaista rannikkoa. Eilat vallattiin vasta maaliskuussa 1949 tulitaukosopimuksen jälkeen. [[Operaatio Uvdah]]in aikana pieni joukko israelilaissotilaita valtasi pienen jordanialaisen vartioaseman Akaban länsipuolella. Jordania joutui hyväksymään alueen liittämisen Israeliin sen solmiessa aseleposopimuksen saman vuoden huhtikuussa.<ref name="CMENA" /> Eilatin ensimmäiset juutalaiset siirtolaiset olivat Ha-Kibbutz ha-Me’uhadin jäseniä, jotka perustivat väliaikaisen leirin Eilatin rannikolle joulukuussa 1949. Eilat kasvoi aluksi hitaasti. Vuonna 1953 sen asukasluku oli 275 ja vuonna 1956 vastaavasti 520. Huomattava muutos kaupungille oli Akabanlahden avautuminen meriliikenteelle vuonna 1956 [[Suezin kriisi]]n ja Siinain miehityksen seurauksena. Tuolloin 3&nbsp;500:n asukkaan Eilatista tuli hallinnollisesti kaupunki vuonna 1959. Egypti sulki jällleenjälleen lahden liikenteen vuonna 1967, mikä johti osaltaan [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sotaan]].<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 6 Dr-Feu | Vuosi = 2007 | Sivu = 287-288 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Eilatin satama]] rakennettiin vuonna 1951 ja alunperin pientä satamaa laajennettiin huomattavasti vuoden 1956 jälkeen.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Elat | Nimeke = Elat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Merenpohja syvenee nopeasti rannikolta merelle päin, mikä teki sataman rakentamisesta suhteellisen helppoa.<ref name="ejud" /> Satamassa on öljysatama ja Eilatista kulkee öljyputket Välimeren rannikolle [[Askalon]]iin ja [[Haifa]]an. Maantiet yhdistävät Eilatin Israelin tiheämmin asutuille alueille pohjoisessa.<ref name="brit" /> [[Eilatin lentoasema]] sijaitsee heti kaupungista itään ja siltä lähtee lentoja [[Tel Aviv]]iin ja [[Jerusalem]]iin.<ref name="ejud" />

Eilatin talouden tärkein haara perustui pitkään [[Timna]]n [[kupari]]kaivoksille. Vuonna 1968 kaivos työllisti 1&nbsp;000 henkilöä, mutta se jouduttiin sulkemaan taloudellisten vaikeuksien takia vuoinnavuonna 1975. Nykyisin kaupungissa toimii useita pieniä ja keskisuuria teollisuuslaitoksia. Kaupungissa harjoitettuihin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi timantinhionta ja kalanjalostus. Myös matkailulla on merkittävä osuutensa paikallisessa taloudessa. Kaupungin pääasiallinen matkailukohde on Akabanlahden koralliriutta, minkä lisäksi kaupungissa järjestetään jazz-musiikin ja klassisen musiikin festivaalit. Kaupungista tehtiin matkailun edistämiseksi [[arvonlisävero]]ton alue vuonna 1985 ja samasta syystä kaupungin rannikolle on rakennettu keinotekoisia laguuneja.<ref name="ejud" />