Ero sivun ”Narvan taistelu” versioiden välillä

[[Suuri Pohjan sota]] oli syttynyt helmikuussa 1700 [[Tanska]]n, [[Puola]]n, [[Saksin vaaliruhtinaskunta|Saksin]] ja [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] hyökätessä [[Ruotsi]]a vastaan. Ruotsin vastaisen liittouman sopimuksen mukaisesti Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas [[August II Väkevä]] hyökkäsi joukkoineen [[Liivinmaa]]lle ja Tanska hyökkäsi Etelä-Ruotsiin ja Ruotsin kanssa liittoutunutta [[Holstein]]ia vastaan. Liittolaisten suunnitelman mukaan Venäjän oli tarkoitus hyökätä [[Inkerinmaa]]lle ja [[Käkisalmi|Käkisalmeen]]. Venäjän keisari [[Pietari I]] oli noussut tšaariksi vuonna 1682 ja hänbenhänen tavoitteenaan oli luoda Venäjälle yhteys [[Itämeri|Itämerelle]] kauppayhteyksien luomiseksi länteen. Pietari viivytteli ensin sodan julistamista Ruotsille, mutta hyökkäsi lopulta joukkoineen Inkerinmaalle samalla, kun August II:n joukot hyökkäsivät [[Riika]]a vastaan.<ref name="zet07">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu=258-261 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref>

Ruotsissa kuningas [[Kaarle XII]] oli noussut valtaistuimelle vain 15-vuotiaana hänen isänsä [[Kaarle XI]]:n kuoltua vuonna 1697. Kokemattoman kuninkaan ei odotettu pystyvän puolustamaan maataan hyökkääjiä vastaan. Kuningas oli kuitenkin arvioinut Venäjän uhan oikein ja kehoittikehotti [[Narva]]n varuskunnan komentajaa pitämään tilannetta silmällä jo ennen Venäjän sodanjulistusta. Venäläisjoukot saapuivat Narvaan syyskuun puolivälissä ja he muodostivat saartorenkaan kaupungin ympärille. Mukanaan venäläisillä oli noin 35&nbsp;000–38&nbsp;000 sotilasta, joista noin neljännes oli ratsuväkeä. Pietari I oli saapunut johtamaan piiritystä henkilökohtaisesti<ref name="zet07" />, mutta hän palasi ennen taistelun alkua VenäjäälleVenäjälle jättäen joukkojensa komentoon kokeneen kenraali [[Charles Eugène de Croy]]n<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Battle-of-Narva | Nimeke = Battle of Narva | Tekijä = Jacob F. Field | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Narvan varuskunnan vahvuus oli 1&nbsp;800–1&nbsp;900 miestä, joiden tukena oli riveihin värvättyjä talonpoikia ja kaupunkilaisia.<ref name="zet07" />

Ruotsalaiset pitivät jumalanpalveluksen varhain aamulla 20. marraskuuta, minkä jälkeen he etenivät kohti Narvaa piirittäviä venäläisiä.<ref name="zet07" /> Ruotsalaisia oli venäläisiä huomattavasti vähemmän, mutta heidän joukkonsa oli koulutettu paremmin ja heidän johtajansa olivat kyvykkäämpiä.<ref name="brit" /> Aamu oli [[sumu]]inen ja sen turvin ruotsalaiset pääsivät etenemään hyvin lähelle venäläisten asemia. Venäläiset vastasivat kääntämällä rintamasuuntansa ruotsalaisia kohti. Puolenpäivän jälkeen ruotsalaiset hyökkäsivät venäläisiä vastaan puhjenneen lumimyrskyn suojaamana.<ref name="zet07" /> Viima piiskasi lumisadetta päin venäläisiä ja ruotsalaiset etenivät niin nopeasti, etteivät venäläiset kyenneet kokoamaan tykistöään heitä vastaan. Venäläisten ratsuväki vasemmalla siivellä vetäytyi, mitä seurasi myös jalkaväen vetäytyminen oikealla. Muut venäläiset jäivät vangeiksi.<ref name="brit" /> Perusteellisen voiton jälkeen Kaarle XII sapuisaapui juhlallisesti Narvaan.<ref name="zet07" />

Venäläiset olivat menettäneet taistelussa kuolleina ja haavoittuneina 8&nbsp;000–9&nbsp;000 miestä, kun taas ruotsalaisten tappiot jäivät 700:n kaatuneeseen ja 1&nbsp;200:n haavoittuneeseen. Kymmenen venäläistä kenraalia otettiin vangeiksi<ref name="zet07" /> ja heidän joukossaan oli venäläisiä komentanut de Croy.<ref name="brit" /> Lisäksi ruotsalaiset olivat vallanneet venäläisten tykistön ja 32&nbsp;000:n [[rupla]]n sotakassan. Voiton tuoma Kaarle XII:n suorastaan jumalallinen sankarimaine levisi pitkin Eurooppaa. Voittonsa jälkeen ruotsalaiset perustivat talvileirin [[Tartto|Tarton]] lähelle, josta käsin he seuraavan vuoden kesällä suuntasivat hyökkäyksensä Riiaa piirittäneitä joukkoja vastaan. Sodan painopiste siirtyi näin Puolaa ja August II:ta vastaan.<ref name="zet07" />

Ruotsalaiset pitivät Venäjää voittonsa jälkeen lyötynä<ref name="zet07" />, mutta heidän ei lopulta onnistunut käyttää voittoaan tehokkaasti hyödykseen. Venäläisten välitön uhka oli torjuttu<ref name="brit" />, mutta he palasivat Liivinmaalle vuoden 1701 lopussa ja Narva kukistui [[Narvan piiritys (1704)|uuden piirityksen]] jälkeen vuonna 1704.<ref name="zet07" /> Suomessa Narvan taistelua seurasi venäläisten [[Kosto|kosto]], joka tunnetaan [[Isoviha|Isonavihana]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.youtube.com/watch?v=gNLMhC91L2Q&list=PLFEt3iZEGTjsnKqLS6unco6g7hMETPdrF&index=1| nimeke = VTT Alpo Rusi Karelia klubin ry:n vuosikokouksessa 2015| tekijä = Veikko Saksi | tiedostomuoto = | selite = Alpo Rusin tulkinta historian kulusta videolla| julkaisu = | ajankohta = 17.3.2015| julkaisupaikka = Helsinki| julkaisija = Youtube | viitattu = 21.3.2015| kieli = }}</ref>