Ero sivun ”Kuusenpihkavoide” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kirjoitusvirheitä |
Korjattu tekstin osuudet joista voi saada sen käsityksen että kuusenpihkavoide olisi lääke. Markkinoilla ei ole yhtään lääkkeeksi luokiteltua tuotetta. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Abilar_02.jpg|oikea|400x400px|Esimerkki teollisesti valmistetusta ja CE merkitystä kuusenpihkavoiteesta]]
'''Kuusenpihkavoide''' on perinteinen [[haava]]nhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset [[egyptiläiset]]. Pohjoismaissa ja [[Venäjä]]llä havupuiden [[pihka]]a on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta [[1578]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/3309470 | Nimeke = Pihkasta tuli huippulääke| Tekijä = Suvi Turunen| Ajankohta = 7.3.2012| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>. Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten haavojen hoitoon menestyksellä.
Luonnon pihka on monimutkainen seos, jonka pääkomponentteja ovat diterpeeneihin kuuluvat hartsihapot (esim. abietiinihappo, dehydroabietiinihappo, isopimaarihappo), lignaanit ja kumarihappo. Komponenttien pitoisuus pihkassa riippuu siitä, mistä havupuusta (kuusi, mänty, jne.) pihka on kerätty, ja minkälaisesta pihkasta on kysymys (ns. ”fysiologinen” valutuspihka vaiko ”kypsynyt” havupuun runkopihka (”calluspihka”)).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metsälä H.|Nimeke=Pihka|Vuosi=|Sivu=|Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy. 2001}}</ref>
== Biologiset vaikutukset ==
Tutkimus on osoittanut, että luonnon pihka on laajakirjoisesti ja voimakkaasti antimikrobinen eri mikrobeja (bakteerit, sienet, homeet) kohtaan antiseptisellä mekanismilla<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Arno Sipponen|Nimeke=Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds – laboratory and clinical studies. Academic Dissertation|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=University of Helsinki}}</ref>. Antimikrobinen ominaisuus perustuu siihen, että pihkan hartsihapot rikkovat mikrobisolun seinämän ja solukalvon monin eri tavoin<ref name=":0" />. Seurauksena mikrobisolu ei pysty tuottamaan energiaa ja mikrobiklooni kuolee<ref name=":0" />. Tämän antiseptisen vaikutusmekanismin vuoksi mikrobit eivät myöskään pysty muodostamaan pihkaa vastaan resistenttejä mikrobikantoja. Mikrobiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon pihka tehoaa myös antibiooteille resistenteiksi tulleisiin mikrobikantoihin (esim. [[MRSA]] ja VRE).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A, Laitinen K|Otsikko=Antimicrobial properties of natural coniferous rosin in the European Pharmacopoeia test|Julkaisu=APMIS|Ajankohta=2011;119;720-724|Julkaisija=}}</ref>
Kuusenpihkavoide vaikuttaa sekä [[Grampositiivinen bakteeri|Grampositiiviisiin]] sekä [[Gramnegatiivinen bakteeri|Gramnegatiivisiin bakteereihin]].<ref name=":0" />
Kuusenpihkavoiteella on todettu ''in vitro'' laboratoriotutkimuksissa tulehdusta rauhoittavia ns. anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja kliinisissä potilaskokeissa
Kuusenpihkavoiteen käytössä tulee huomioida henkilöt, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan. Kuusenpihkavoide aiheuttaa näillä henkilöillä paikallisen allergisen ihottuman (allerginen kosketusekseema) ja estää salvan käytön.<ref name=":0" />
== Kuusenpihkavoiteen käyttö ==
Haavojen ja ihovaurioiden hoitoon on saatavilla apteekeista teollisesti, ilman kuumentamista, kuusen pihkasta valmistettua pihkasalvaa
Kaupallista pihkasalvaa voi laboratorio- ja kliinisten kokeiden mukaan käyttää luonnonmukaisena hoitovaihtoehtona ihohaavojen, nirhaumien ja halkeamien, ihotulehdusten, palovammojen, kynsivallin tulehduksen ja alkuvaiheen kynsisienen hoitoon<ref name=":0" /><ref name=":1" />. Salva ei ole kosmeettinen tuote tai yleisvoide, ja se ei sovellu allergisten ihottumien hoitoon tai henkilöille, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan.
|