Ero sivun ”Kanervakimalainen” versioiden välillä

| status = DD{{Puutteellisesti tunnettu}}

| iucn = http://www.iucnredlist.org/details/13340493/0

| kaksiosainen_auktori = ([[William Kirby|Kirby]], 1802)

Kanervakimalainen on keltamusta kimalaislaji. Kuningattarilla ja työläisillä on keskiruumiin etu- ja takaosa ovat kirkkaankeltaiset. Joskus myös koko takaruumiin tyviosa. Takaruumiin kärki on aina valkoinen. Koirailla myös naama [[tuntosarvi|tuntosarvien]] välistä aluetta lukunottamatta on keltainen ja takimmaisen raajaparin reidet kokonaan mustakarvaiset. Kuningattaret ja työläiset ovat väritykseltään hyvin samankaltaisia [[tarhakimalainen|tarhakimalaisten]] kanssa, mutta kanervakimalaisen pää ei ole muodoltaan yhtä pitkulainen. Koiraat muistuttavat erittäin paljon [[uralinkimalainen|uralinkimalaisen]] koiraita. Laji on pienikokoinen. Työläisten ja koiraiden ruumiin pituus on 9&ndash;14 mm. Kuningattaret ovat pituudeltaan 15&ndash;18 mm.<ref name="SK">{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs| Nimeke = Suomen kimalaiset| Vuosi = 2018| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Docendo| Tunniste = ISBN 978-952-291-454-5}} s. 66, 79, 80, 116</ref>

Euroopassa kanervakimalaisen levinneisyys painottuu pohjoiseen, missä se myös on yleisimpiä kimalaislajeja. Sitä tavataan myös [[Islanti|Islannissa]]. Etelä-Euroopassa kanervakimalainen on harvinainen ja paikoittainen vuoristolaji. Idässä levinneisyysalue ulottuu Venäjän[[Venäjä]]n Tyynenmeren rannikolle ja edelleen [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] pohjoisosiin.<ref>[http://www.atlashymenoptera.net/page.asp?id=169 Pierre Rasmont & Stéphanie Iserbyt: Atlas of the European Bees: genus ''Bombus''] {{en}} (viitattu 28.4.2018)</ref><ref name="NO">[https://www.artsdatabanken.no/Pages/150113 Artsdatabanken] {{no}} (viitattu 28.4.2018)</ref> Suomessa sitä tavataan koko maassa, mutta laji yleistyy pohjoista kohti.<ref name="SK"/>