Ero sivun ”Hutak-dynastia” versioiden välillä

{{Historiallisen_valtion_tiedot

}}

'''Hutak-dynastia''' oli [[paštut|paštutaustainen]] dynastia, joka hallitsi lyhyen aikaa 1700-luvulla suuria osia [[safavidit|safavidien]] entisestä valtakunnasta. Dynastian perusti [[Ghelzait|Ghelzaihi]]n kuuluneen Hutak-klaanin päällikkö [[Mirwais Amir Khan]], joka itsenäistyi vuonna 1709. Osia Persiasta valloitti hänen poikansa [[Mir Mahmud]], joka julisti itsensä [[šaahi]]ksi safavidien pääkaupunki [[Esfahan]]issa. [[Nadir Šah]] valtasi myöhemmin dynastian hallitsemat alueet takaisin ja Hutak-dynastian viimeinen tukikohta [[Kandahar]] kukistui vuonna 1738.

[[Persia]]n [[safavidit|safavidien]] [[šaahi]]en valta oli alkanut rapistua 1600-luvun aikana. Valtakuntaan kuuluneet [[paštut|paštuvasallit]] [[Khorasan]]in alueella pysyivät pitkään uskollisina valtakunnalle tästä huolimatta ja [[Ghelzait]] tukivat šaahia etenkin [[Suurmogulien valtakunta|mogulien]] [[Kandahar]]ille muodostaman uhan takia. Useampi eri tekijä alkoi kuitenkin levittää Persian vastaista mielialaa paštujen keskuudessa. Safavidien valtakauden loppupuolella [[šiialaisuus|šiialainen]] keskushallinto alkoi painostaa kääntymistä virallisen [[islam]]in suuntaukseensa valtakunnan itäalueilla, jossa perinteisesti [[suufilaisuus|suufilaisuutta]] harjoittaneet kansat mielsivät itsensä [[sunnalaisuus|sunnalaisiksi]]. Tilannetta pahensivat safavidien taitamattomat kuvernöörit. Vuonna 1709 Ghelzaihin kuuluneen Hutak-klaanin päällikkö [[Mirwais Amir Khan]] surmasi Kandaharin savafidikuvernöörin taistelussa. Hän tunnusti myös mogulien muodollisen ylivallan alueella, mutta käytännössä hän nousiinousi heistä itsenäisen dynastian johtoon, joka tuli tunnetuksi hänen klaaninsa nimen mukaan nimellä Hutak-dynastia. Dynastian asema vakiintui, kun Ghelzait löivät kaksi vuotta myöhemmin kenraali [[Kai Khosrau]]n johtaman safavidien hyökkäyksen. Voiton jälkeen myös [[Herat]]ia hallinneet [[Abdalit]] julistautuivat itsenäiseksi Safavidien valtakunnasta. Uuden dynastian sisäinen valtataistelu oli ankaraa ja esimerkiksi vuonna 1715 kuolleen Mirwaisin seuraaja murhattiin hieman hänen valtaannousuunsa jälkeen.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 139-144 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Sisäisistä riidoistaan huolimatta Hutak-dynastia alkoi kymmenisen vuoden kuluttua Kai Khosraun joukoista otetun voiton jälkeen levittää valtaansa Persiaan. Mirwaisin poika [[Mir Mahmud]] oli vallannut [[Kerman]]in jo vuonna 1720, mutta hän joutui palaamaan ensimmäiseltä hyökkäykseltään takaisin. Toinen hyökkäys tehtiin kahden vuoden kuluttua. Vuonna 1722 Mir Mahmoud johti 20&nbsp;000:n miehen armeijan Kermanin ja [[Jazd]]in kautta aina safavidien pääkaupunki [[Esfahan]]iin saakka. Hänen onnistui voittaa ylivoimaiset persialaiset taistelussa kaupu8ngin ulkopuolella, mitä seurasi kuukausia kestänyt piiritys. Lopulta Esfahan antautui ja safavidišaahi [[Sultan Husain]] jäi paštujen vangiksi. Safavidien valtakunta oli luhistunut. Voittonsa jälkeen Mir Mahmud pyrki nostamaan itsensä šaahiksi. Sultan Husain pakotettiin luopumaan kruunustaan ja Mir Mahmud nai tämän tyttären. Safavidien valtakunnan käytännössä iktsenäisetitsenäiset mahtimiehet eikväteivät kuitenkaan aikoneet tunnsutaatunnustaa uutta hallitsijaa. Sen sijaan he asettuivat pääkaupungista paenneen safavidiprinssin puolelle, joka nostettiin [[Qazvin]]issa kilpailevaksi šaahiksi nimellä [[Tahmasp II]]. Persian kaooksenkaaoksen viimeistelivät ulkovallat. [[Osmanien valtakunta]] hyökkäsi lännestä vallaten [[Kermanšah]]in ja [[Hamadan]]in, minkä lisäksi [[Venäjän keisarikunta]] lähetti armeijan Persian luoteisiin maakuntiinemaakuntiin stääkseenestääkseen Osmaneja valtaamasta Persiaa yksinään. Mir Mahmudista tuli vainoharhainen ja hän alkoi surmata todellisia ja kuviteltuja kiplailijoitaankilpailijoitaan. Lopulta hänet surmasivat hänen omat miehensä vuonna 1725. Mir Mahmudin seuraajaksi nousi Hutak-ylimystöön kuulunut [[Ašraf Khan]], mutta Kandaharissa hallinnut Mir Mahmudin veli kieltäytyi tunnustamasta tätä ja Ghelzait jakautuivat näin kahtia. He muodostivat tästä huolimatta merkittävän sotilaallisen tekijän ja heidän onnistui esimerkiksi kukistaa osmanien armeija. Yritys tehdä sama venäläisille tosin epäonnistui suurin tappioin.<ref name="afg" />