Ero sivun ”Kohtalottaret” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Kohtalottaret''' eli '''moirat''' ({{k-grc|Μοῖραι}}) olivat [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka<ref name="symbolikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Hans Biederman | Nimeke = Suuri symbolikirja | Vuosi = 1993 | Sivu = 135| Selite = suom.toim. Pentti Lempiäinen | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-18537-X | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = }}</ref>. Kuvataiteessa moirat on esitetty vaihtelevasti vanhoina naisina tai nuorina neitoina.
 
[[Hesiodos|Hesiodoksen]] mukaan moirat olivat joko [[Zeus|Zeuksen]] ja [[Themis|Themiksen]] tai [[Nyks|Nyksin]] tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja päättääkehrää syntymän hetkestäelämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja kohtaloista ja mustahuntuinen saksia pitelevä Atropos määrääpäättää milloin ja ihmisenmiten kuolemanelämänlanka hetkenkatkeaa.<ref name="stk">{{Kirjaviite | Tekijä = Alf Henriksson | Nimeke = Suuri tarukirja| Sivu = 252–253| Selite = suom. toimituskunta Jorma O. Tiainen et al. | Suomentaja = Hannu Hiilos, Antti Nuuttila, Kari Nenonen| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Koko Kansan Kirjakerho
| Vuosi = 1983 | Tunniste = ISBN 951-864-014-9}}</ref>
 
Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria, joiden nimet olivat DecumaNona, Decima ja NonaMorta.<ref name="symbolikirja" />.
 
== Katso myös ==
 
*[[Nornat]] skandinaavisessa mytologiassa