Ero sivun ”Ratt” versioiden välillä

'''Ratt''' (kirjoitetaan usein myös '''RATT''') on [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[glam metal]] -yhtye. Se oli suosituimmillaan 1980-luvulla, jolloin glam metal-genre oli muutenkin suosionsa huipulla. Ratt kuului [[Mötley Crüe|Mötley Cruen]] ohella genren tunnetuimpiin yhtyeisiin ja sen levytalbumit myivätovat miljooniamyyneet kappaleitapelkästään Yhdysvalloissa n. 15 miljoonaa kappaletta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://therattpack.wmg-gardens.com/bio|nimeke=RATT Ratt Biography|julkaisu=RATT Official Website|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Rattin ensimmäinen albumi [[Out of the Cellar|''Out of the Cellar'']] möi välittömästi moninkertaista platinaa. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat mm. "Round and Round", "Lay it Down", "Wanted Man" ja "You're in Love". Ratt on menestysvuosiensa jälkeen hajonnut pariinkin otteeseen ja varsinkin [[2010-luku|2010-luvun]] aikana yhtye on tullut tunnetuksi lähinnä miehistönvaihdoksistaan ja oikeusjutuista liittyen yhtyeen nimen käyttöoikeuksiin.

Yhtyeen juuret ovat vokalisti [[Stephen Pearcy|Stephen Pearcyn]] vuonna [[1976]] perustamassa, [[San Diego|San Diegosta]] tulleesta Mickey Ratt-yhtyeessä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.amoeba.com/ratt/artist/142313/bio|nimeke=Ratt - Biography - Amoeba Music|julkaisu=www.amoeba.com|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Yhtye koki lukuisia miehistönvaihdoksia alkuvuosinaan. Tunnetuimpia varhaisia jäseniä ovat mm. [[Rough Cutt]]-yhtyeessä myöhemmin vaikuttaneet [[Chris Hager]] ja [[Matt Thorr]] sekä [[Ozzy Osbourne|Ozzy Osbournen]] yhtyeestä sittemmin tutuksi tullut kitaristi [[Jake E. Lee|Jake E Lee]]. Mickey Ratt teki lukuisia demoja sekä omakustannesinglen "Dr Rock" / "Drivin' on E" vuonna [[1980]]. Yhtye oli myös muuttanut San Diegosta [[Los Angeles|Los Angelesiin]], jossa uuden sukupolven heavy metal-yhtyeet olivat saamassa jalansijaa [[Sunset Strip|Sunset Stripin]] baareissa [[Van Halen|Van Halenin]] vanavedessä.

Heinäkuussa [[1983]] yhtye sai levytyssopimuksen [[Time Coast Music]]-yhtiöltä. Samana vuonna julkaistiin 6 kappaletta sisältänyt debyytti-EP, yksinkertaisesti [[Ratt (ep)|''Ratt'']]-nimellä. Se sai hyvän vastaanoton ja huomion isommilta levy-yhtiöiltä ja pian [[Atlantic Records]] nappasi yhtyeen.<ref name=":0" /> Yhtye alkoi levyttämään ensilevyään ''[[Out of the Cellar]]'', joka julkaistiin maaliskuussa [[1984]]. Levy oli välitön menestys niin kriitikoiden ja fanienkin keskuudessa. [[Glam metal]]-genre oli nousussa samoihin aikoihin mm. [[Mötley Crüe|Mötley Cruen]], [[Bon Jovi|Bon Jovin]] ja [[Quiet Riot|Quiet Riotin]] kaltaisten yhtyeiden menestyksen myötä ja Ratt pääsi mukaan samaan aaltoon.

Menestyksen alkaessa laskemaan yhtye otti uudet keinot käyttöön. Tulevalle [[Detonator|''Detonator'']]-albumille yhteistyökumppaniksi otettiin Bon Jovin kanssa menestyksekkäästi työskennellyt [[Desmond Child]] ja inspiraatiota haettiin juuri Bon Jovin, Mötley Cruen ja [[Def Leppard|Def Leppardin]] menestysalbumeilta. Yhtyeellä oli kuitenkin myös sisäisiä ongelmia, kun kitaristi Robbin Crosbyn päihteiden käyttö oli noussut yhtyeen toimintaa haittaavaksi.<ref name=":0" /> Jo parilla aiemmalla albumilla oli kitarointivastuu siirtynyt entistä enemmän Warren DeMartinin harteille. ''Detonator''-albumin nauhoitusvaiheessa Crosby meni katkaisuhoitoon eikä pystynyt osallistumaan täysipainoisesti albumin tekoon. ''Detonator'' julkaistiin elokuussa [[1990]] ja kappaleista "Shame Shame Shame" ja "Lovin' You is a Dirty Job" julkaistiin futuristiset ja seksuaalisväritteiset musiikkivideot. Uudistuminen ei näkynyt kuitenkaan menestyksenä, sillä albumi möi "vain" kultalevyn arvoisesti ja keikkapaikat alkoivat pienenemään.

Yhtyeen konsertit [[Japani|Japanissa]] keväällä [[1991]] jäivät klassisen kokoonpanon viimeisiksi. Robbin Crosby oli katkaisuhoidosta huolimatta repsahtanut jälleen aineisiin ja tämä vaikutti yhtyeen esiintymisiin kyseisellä kiertueella.<ref name=":0" /> Kiertueen jälkeen Crosby jäi yhtyeen toiminnasta pois ja loppuvuoden 1991 keikoilla sekä MTV:n [[Unplugged]]-ohjelmassa häntä tuurasi saksalaiskitaristi [[Michael Schenker]]. Vuoden 1991 lopulla yhtye, nelimiehisenä, julkaisi vielä singlen "Nobody Rides for Free" (elokuvan [[Myrskyn ratsastajat|''Point Break'']] soundtrackilla) sekä kokoelma-albumin [[Ratt & Roll 81-91|''Ratt & Roll 81-91'']]. Helmikuussa [[1992]] yhtye hajosi Stephen Pearcyn ilmoittaessa yllättäen jättävänsä yhtyeen.<ref>VH 1 Behind the Music - Ratt (2006)</ref>

Vuonna [[1996]] Rattin jäsenet keskustelivat yhtyeen uudelleenkasaamisesta. Robbin Crosbyn fyysinen kunto oli kuitenkin siinä pisteessä, ettei hän pystyisi enää osallistumaan kiertueille tai levytykseen.<ref name=":0" /> Myös Juan Croucier jättäytyi pois ja hänen tilalleen otettiin basistiksi [[Robbie Crane]] ja näin yhtye jatkoi nelimiehisenä (Pearcy, DeMartini, Blotzer, Crane) Stephen Pearcyn soittaessa rytmikitaraa tarvittaessa.

DeMartini, Blotzer ja Crane jatkoivat Ratt-nimellä soittamista ja kiertueita, vaikkakin Stephen Pearcy yrittikin tätä oikeusteitse estää. Uusiksi jäseniksi tulivat laulaja [[Jizzy Pearl]] ja kitaristi [[John Corabi]]. Vuonna [[2001]] Robbin Crosby kertoi julkisesti olevansa [[HIV]]-positiivinen. Hän menehtyi heroiinin yliannostukseen seuraavan vuoden kesäkuussa 42-vuotiaana.<ref name=":0" /> Crosby ehti olla mukana yhtyeen [[VH1|VH 1]]:n ''Behind the Music''-jaksossa, joka esitettiin vuonna [[2006]].

Syyskuussa [[2015]] rumpali Bobby Blotzer ilmoitti ottaneensa Ratt-nimen oikeudet käyttöön ja kokosi ympärilleen yhtyeen, jolla lähti kiertämään Amerikkaa vuonna [[2016]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://metalsludge.tv/re-ratt-bobby-blotzer-plans-re-invasion-tour-2016-with-new-ratt-lineup/|nimeke=RE-RATT Bobby Blotzer plans ‘Re-Invasion Tour 2016′ with new RATT|julkaisu=Metal Sludge|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Blotzer vetosi hänen, DeMartinin ja Pearcyn 2000-luvulla perustamaan WBS Inc.-yhtiöön, joka omisti Rattin nimen. Pearcy oli aiemmin myynyt osuutensa, joten Blotzer ja DeMartini olivat yhtiön ainoat jäsenet. DeMartini yritti pysäyttää Blotzerin oikeusteitse tässä kuitenkin aluksi onnistumatta. Blotzer oli aiemmin haastanut oikeuteen myös basisti Juan Croucierin, joka oli käyttänyt Ratt-nimeä soolokeikoillaan.

Vuoden 2016 lopulla Pearcy, DeMartini ja Croucier ilmoittivat kuitenkin ottavansa Ratt-nimen käyttöön vetoamalla alkuperäiseen 1980-luvulla tehtyyn sopimukseen, joka oli edelleen voimassa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://ultimateclassicrock.com/ratt-bobby-blotzer-lawsuit/|nimeke=Bobby Blotzer Says Ratt Fight Isn’t Over|julkaisu=Ultimate Classic Rock|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Kolmikko, yhdessä Carlos Cavazon ja uuden rumpalin [[Jimmy DeGrasso|Jimmy DeGrasson]] kanssa tekivät Back for More-kiertueen vuonna [[2017]]. Blotzer, jonka muu yhtye irtisanoi sopimuksesta, on kertonut jatkavansa oikeustaistelua vanhoja yhtyetovereitaan vastaan.<ref name=":1" />

[[2018]] maaliskuussa mediassa alkoi levitä huhuja, joiden mukaan kitaristit Warren DeMartini<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sleazeroxx.com/is-warren-demartini-no-longer-in-ratt/|nimeke=Is Warren DeMartini no longer in Ratt? – Sleaze Roxx|julkaisu=sleazeroxx.com|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en-CA}}</ref> ja Carlos Cavazo<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.metalsucks.net/2018/04/02/ratt-rumor-mill-warren-demartini-and-carlos-cavazo-out-of-the-band/|nimeke=Ratt Rumor Mill: Warren DeMartini and Carlos Cavazo Out of the Band {{!}} MetalSucks|julkaisu=MetalSucks|ajankohta=2018-04-02|viitattu=2018-04-27|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> sekä rumpali Jimmy DeGrasso olisivat erotettu Rattista. Yhtye ei ole kuitenkaan vielä huhtikuun 2018 aikana julkaissut virallista tiedotetta asiasta. Kitaristi Jake E Leen on huhuttu korvaavan DeMartini.

==Aiheesta muuallatLähteet ==