Ero sivun ”Kuusenpihkavoide” versioiden välillä

4 525 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Artikkelia täydennetty
(Artikkelia täydennetty)
[[Tiedosto:KuusenpihkavoideAbilar 02.jpg|thumbpienoiskuva|150px150x150px|KuusenpihkavoidettaKuusenpihkavoide]]
'''Kuusenpihkavoide''' on perinteinen [[haava]]nhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset [[egyptiläiset]]. Pohjoismaissa ja [[Venäjä]]llä havupuiden [[pihka]]a on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta [[1578]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/3309470 | Nimeke = Pihkasta tuli huippulääke| Tekijä = Suvi Turunen| Ajankohta = 7.3.2012| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>. Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten [[painehaava|painehaavojen]]haavojen hoitoon menestyksellä. Pihkavoiteella on nykyään lääkelupa [[Suomi|Suomessa]] – ensimmäisenä suomalaisena luonnontuotteena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/laakelaitos_hyvaksyi_kuusenpihkavoiteen/5851115 | Nimeke = Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 5.9.2008, päivitys 24.5.2012| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>.
Luonnon pihka on monimutkainen seos, jonka pääkomponentteja ovat diterpeeneihin kuuluvat [[:Tiedosto:///C:/Users/paavo/AppData/Local/Microsoft/Windows/Temporary Internet Files/Content.Outlook/MGFQ5NWN/google|hartsihappo]]<nowiki/>t (esim. abietiinihappo, dehydroabietiinihappo, isopimaarihappo), lignaanit ja kumarihappo. Komponenttien pitoisuus pihkassa riippuu siitä, mistä havupuusta (kuusi, mänty, jne.) pihka on kerätty, ja minkälaisesta pihkasta on kysymys (ns. ”fysiologinen” valutuspihka vaiko ”kypsynyt” havupuun runkopihka (”calluspihka”))<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metsälä H.|Nimeke=Pihka|Vuosi=|Sivu=|Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy. 2001}}</ref>
Kuusenpihkan on todettu sisältävän [[terpeeni|terpeenejä]], jotka heikentävät solukalvoa. Pihkavoiteilla on myös todettu bakteerikasvua hillitsevä ominaisuus. Lähinnä se vaikuttaa [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisiin]] [[sauvabakteerit|sauva-]] ja [[kokit|kokkibakteereihin]], jopa [[MRSA]]:n eli [[metisilliini]]lle vastustuskykyisiin [[stafylokokit|stafylokokkeihin]]. Gramnegatiivisista bakteereista on herkkyyttä osoittanut [[Proteus]].<ref name=Lohi/>
 
== Biologiset vaikutukset ==
Tieteellinen näyttö kuusenpihkavoiteen tehosta on todettu [[säärihaava|säärihaavojen]] hoidossa. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei ole selvitetty, ja saattaa olla, että aineelle löytyy muitakin käyttöaiheita esimerkiksi tulehduksellisten haavojen ja kynsien sieni-infektioiden hoidossa.<ref name=Lohi>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=pihkavoide&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97315 | Nimeke = Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa| Tekijä = Jouni Lohi ym.| Selite = sivut 1364–1369| Julkaisu = Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim| Ajankohta = 12/2008| Julkaisija = Suomalainen lääkäriseura Duodecim| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>
Tutkimus on osoittanut, että luonnon pihka on laajakirjoisesti ja voimakkaasti antimikrobinen eri mikrobeja (bakteerit, sienet, homeet) kohtaan [[:Tiedosto:///C:/Users/paavo/AppData/Local/Microsoft/Windows/Temporary Internet Files/Content.Outlook/MGFQ5NWN/google|antisepti]]<nowiki/>sella mekanismilla<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Arno Sipponen|Nimeke=Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds – laboratory and clinical studies. Academic Dissertation|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=University of Helsinki}}</ref>. Antimikrobinen ominaisuus perustuu siihen, että pihkan hartsihapot rikkovat mikrobisolun seinämän ja solukalvon monin eri tavoin<ref name=":0" />. Seurauksena mikrobisolu ei pysty tuottamaan energiaa ja mikrobiklooni kuolee<ref name=":0" />. Tämän antiseptisen vaikutusmekanismin vuoksi mikrobit eivät myöskään pysty muodostamaan pihkaa vastaan resistenttejä mikrobikantoja. Mikrobiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon pihka tehoaa myös antibiooteille resistenteiksi tulleisiin mikrobikantoihin (esim. [[MRSA]] ja MRE).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A, Laitinen K|Otsikko=Antimicrobial properties of natural coniferous rosin in the European Pharmacopoeia test|Julkaisu=APMIS|Ajankohta=2011;119;720-724|Julkaisija=}}</ref>
 
TieteellinenKuusenpihkavoide näyttövaikuttaa kuusenpihkavoiteensekä tehosta[[Grampositiivinen onbakteeri|Grampositiiviisiin]] todettusekä [[säärihaavaGramnegatiivinen bakteeri|säärihaavojenGramnegatiivisiin bakteereihin]] hoidossa. KaikkiaGramnegatiivisista vaikutusmekanismejabakteereista eion oleherkkyyttä selvitetty,osoittanut ja saattaa olla, että aineelle löytyy muitakin käyttöaiheita esimerkiksi tulehduksellisten haavojen ja kynsien sieni-infektioiden hoidossa[[Proteus]].<ref name="Lohi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=pihkavoide&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97315 | Nimeke = Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa| Tekijä = Jouni Lohi ym.| Selite = sivut 1364–1369| Julkaisu = Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim| Ajankohta = 12/2008| Julkaisija = Suomalainen lääkäriseura Duodecim|Selite=sivut 1364–1369|Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>
 
Kuusenpihkavoiteella on todettu ''in vitro'' laboratoriotutkimuksissa tulehdusta rauhoittavia ns. anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja kliinisissä potilaskokeissa salvan on havaittu tehostavan ihohaavojen paranemista ja vähentävän kipua<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A et al|Otsikko=Beneficial effect of resin salve in treatment of severe pressure ulcers: a prospective, randomized and controlled multicentre trial|Julkaisu=Br J Dermatology|Ajankohta=2008;158:1055-1062|Julkaisija=}}</ref>.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen A et al|Otsikko=Natural coniferous resin salve to treat complicated surgical wounds: pilot clinical trial on healing and costs|Julkaisu=Int J Dermatology|Ajankohta=2012;51:726-732|Julkaisija=}}</ref><ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Auvinen T et al|Otsikko=Efficacy of topical resin lacquer, amorolfine and oral terbinafine for treating toenail onychomycosis: a prospective, randomized, controlled, investigator-blinded, parallel-group clinical trial|Julkaisu=Br J Dermatology|Ajankohta=2015;173:940-8|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sipponen P et al|Otsikko=Natural coniferous resin lacquer in treatment of toenail onychomycosis: an observational study|Julkaisu=Mycoses|Ajankohta=2013;56:289-96|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Korzon-Burakowska A et al|Otsikko=Healing of Neuropathic Diabetic Foot Ulcers of PEDIS Grade 1-2 at Home Care with Topical Antiseptics: An Observational Follow-Up Investigation|Julkaisu=J Clin Exp Dermatol|Ajankohta=2017;8:43|Julkaisija=}}</ref>
 
Kuusenpihkavoiteen käytössä tulee huomioida henkilöt, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan. Kuusenpihkavoide aiheuttaa näillä henkilöillä paikallisen allergisen ihottuman (allerginen kosketusekseema) ja estää salvan käytön.<ref name=":0" />
 
== Kuusenpihkavoiteen käyttö ==
Haavojen ja ihovaurioiden hoitoon on saatavilla apteekeista teollisesti, ilman kuumentamista, kuusen pihkasta valmistettua pihkasalvaa. Pihkasalva luokitellaan terveydenhuollon laitteiden kategoriaan kuuluvaksi terveydenhuollon tuotteeksi EU:ssa. Kuusenpihkavoiteen myynti ja markkinointi haavanhoitotuotteena edellyttää, että tuote on rekisteröity haavanhoitotuotteeksi viranomaisten toimesta (Valvira), ja että tuotteella on EU direktiivin edellyttämä CE merkki. Lisäksi tulee huomioida että pihkaa saa kerätä tai valuttaa puun rungosta vain puun omistajan luvalla.
 
Kaupallista pihkasalvaa voi laboratorio ja kliinisten kokeiden mukaan käyttää luonnonmukaisena hoitovaihtoehtona ihohaavojen, nirhaumien ja halkeamien, ihotulehdusten, palovammojen, kynsivallin tulehduksen ja alkuvaiheen kynsisienen hoitoon<ref name=":0" /><ref name=":1" />. Salva ei ole kosmeettinen tuote tai yleisvoide, ja se ei sovellu allergisten ihottumien hoitoon tai henkilöille, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan.
 
Suomessa valmistettua Abilar 10% pihkasalvaa viedään myös ulkomaille mm Englantiin ja Belgiaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.repolar.com/fi/|nimeke=Repolar Pharmaceuticals Oy|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä