Ero sivun ”Toivo Paatela” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Torstis (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
p korj. linkki
Rivi 9:
Toivo Paatela kirjoitti ylioppilaaksi [[Ressun lukio|Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta]] vuonna 1910 ja valmistui arkkitehdiksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1914, kolme vuotta isoveljensä jälkeen. Paatela teki opintomatkoja Italiaan 1922–1923 ja 1925–1926, Saksaan 1929, Ranskaan 1929 sekä Belgiaan, Hollantiin ja Sveitsiin.<ref name="Kuka">''Kuka kukin on 1960,'' Otava 1960.</ref><ref name="Suomen">''Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1956.</ref> Hän sai matkoihinsa [[stipendi|stipendejä]] muun muassa Teknillisen korkeakoulun [[Frans Sjöström]]in rahastolta, valtion arkkitehtuurilautakunnalta (1922), [[Kordelinin säätiö]]ltä (1932) ja [[Helsingin yliopisto]]lta (1933, 1938).<ref name="museo">[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16313457 Toivo Paatela] Arkkitehtuurimuseo.</ref>
 
Toivo Paatelalla oli yhteinen arkkitehtitoimisto veljensä Jussi Paatelan kanssa 1919–1929 ja he tulivat tunnetuiksi osallistumalla ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin. Lisäksi hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1929. Lisäksi hän toimi [[Haaga (kauppala)|Haagan kauppalan]] rakennustarkastajana 1926–1928 ja Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennusopin erikoisopettajana 1948–1952.<ref name="Kuka" /><ref name="Suomen" /> Paateloiden yhteiset suunnittelutyöt edustavat pääasiassa [[1920-luvun klassismi]]a, kuten [[VanhaKulttuuritalo kirjastotaloLaikku|Tampereen vanha kirjastotalo]] (1925), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos [[Siltavuori|Siltavuorella]] ja [[Atlas-pankki|Atlaspankin]] talo ([[Mikonkatu]] 9) Helsingissä (1929). 1920-luvun loppua kohti klassisen tyyliset koristeaiheet alkoivat kuitenkin vähetä heidän töissään, mikä enteili [[funktionalismi]]in siirtymistä. Yhteisistä suunnittelutöistä Toivo Paatelalla oli keskeinen rooli muun muassa Anatomian laitoksessa, sillä hän pääasiassa valvoi rakennustöitä ja yksityiskohtien toteutusta. Rakennus perustui vuonna 1926 voitettuun kilpailuun. Sen alakerrassa sijainneen kappelin seinäfreskot maalasi kolmas veli, Oskar Paatela.<ref name="museo" />
 
Yhteisen toimiston lopetettua 1929 Paatelan veljekset perustivat kumpikin oman toimistonsa: Jussi Paatela erikoistui sairaaloihin, Toivo liiketaloarkkitehtuuriin. Hänen merkittävimpiin suunnittelutöihinsä kuuluvat Osuuskassojen keskuslainarahaston (nyk. [[OKO]]) pääkonttori Helsingin [[Arkadiankatu|Arkadiankadun]] ja [[Runeberginkatu (Helsinki)|Runeberginkadun]] kulmassa (1932), [[Kosken Tl kirkko]] (1935), Savo-Karjalan tukkuliikkeen liiketalo [[Viipuri]]ssa (1938) ja Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan (nyk. [[Kesko]]) pääkonttori ja keskusvarasto Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Vaikka Paatelan tyyli kehittyikin ajan kuluessa pelkistetymmän funktionalismin suuntaan, hän säilytti pitkään kiinnostuksensa punatiilipinnan käyttöön.<ref name="museo" />
Rivi 15:
==Keskeisiä töitä==
===Yhdessä Jussi Paatelan kanssa===
* Tampereen kirjastotalo (nyk. [[Kulttuuritalo Laikku]]), 1925
* [[Helsingin yliopisto]]n anatomian laitos (Siltavuorenpenger 20), 1928
* Atlaspankin talo, Helsinki 1929