Ero sivun ”Toivo Paatela” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p korj. linkki |
||
Rivi 9:
Toivo Paatela kirjoitti ylioppilaaksi [[Ressun lukio|Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta]] vuonna 1910 ja valmistui arkkitehdiksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1914, kolme vuotta isoveljensä jälkeen. Paatela teki opintomatkoja Italiaan 1922–1923 ja 1925–1926, Saksaan 1929, Ranskaan 1929 sekä Belgiaan, Hollantiin ja Sveitsiin.<ref name="Kuka">''Kuka kukin on 1960,'' Otava 1960.</ref><ref name="Suomen">''Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1956.</ref> Hän sai matkoihinsa [[stipendi|stipendejä]] muun muassa Teknillisen korkeakoulun [[Frans Sjöström]]in rahastolta, valtion arkkitehtuurilautakunnalta (1922), [[Kordelinin säätiö]]ltä (1932) ja [[Helsingin yliopisto]]lta (1933, 1938).<ref name="museo">[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16313457 Toivo Paatela] Arkkitehtuurimuseo.</ref>
Toivo Paatelalla oli yhteinen arkkitehtitoimisto veljensä Jussi Paatelan kanssa 1919–1929 ja he tulivat tunnetuiksi osallistumalla ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin. Lisäksi hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1929. Lisäksi hän toimi [[Haaga (kauppala)|Haagan kauppalan]] rakennustarkastajana 1926–1928 ja Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennusopin erikoisopettajana 1948–1952.<ref name="Kuka" /><ref name="Suomen" /> Paateloiden yhteiset suunnittelutyöt edustavat pääasiassa [[1920-luvun klassismi]]a, kuten [[
Yhteisen toimiston lopetettua 1929 Paatelan veljekset perustivat kumpikin oman toimistonsa: Jussi Paatela erikoistui sairaaloihin, Toivo liiketaloarkkitehtuuriin. Hänen merkittävimpiin suunnittelutöihinsä kuuluvat Osuuskassojen keskuslainarahaston (nyk. [[OKO]]) pääkonttori Helsingin [[Arkadiankatu|Arkadiankadun]] ja [[Runeberginkatu (Helsinki)|Runeberginkadun]] kulmassa (1932), [[Kosken Tl kirkko]] (1935), Savo-Karjalan tukkuliikkeen liiketalo [[Viipuri]]ssa (1938) ja Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan (nyk. [[Kesko]]) pääkonttori ja keskusvarasto Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Vaikka Paatelan tyyli kehittyikin ajan kuluessa pelkistetymmän funktionalismin suuntaan, hän säilytti pitkään kiinnostuksensa punatiilipinnan käyttöön.<ref name="museo" />
Rivi 15:
==Keskeisiä töitä==
===Yhdessä Jussi Paatelan kanssa===
* Tampereen kirjastotalo (nyk. [[Kulttuuritalo Laikku]]), 1925
* [[Helsingin yliopisto]]n anatomian laitos (Siltavuorenpenger 20), 1928
* Atlaspankin talo, Helsinki 1929
|