Ero sivun ”Juottaminen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset) w |
typo |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Juottamisella''' tarkoitetaan metallien liittämistä toisiinsa käyttäen liitoksessa metallia tai metalliseosta, jonka sulamispiste on alhaisempi kuin liitettävien materiaalien. Suosittuja [[juotostina|juotosaineita]] ovat muun muassa [[sinkki]] ja [[tina]]. Menetelmää, jossa myös liitettävät aineet sulavat kutsutaan [[Hitsaus|
Pehmeä- tai pehmytjuottamisessa juotteen sulamislämpötila on alle 450 °C erotuksena kovajuotosta, jossa juote sulaa yli 450 °C:n lämpötilassa. Kovajuottoa käytetään muun muassa putkitöissä mitä nimitetään myös kapillaarijuotoksi.
Rivi 9:
sekoitus juotettavien pintojen ja juotteen aineista. Esimerkiksi kun juotetaan
kuparijohdinta piirilevyyn, muodostuu juotettavien pintojen välille
kupari-lyijy-tina
Juottaessa tarvitaan juotosapuaineina (juoksutteita) eli [[fluksi|flukseja]], joiden tehtävänä on muun muassa siirtää lämpöä juotettaville pinnoille, pelkistää [[epämetalli]]sia yhdisteitä(metallioksideja) sekä suojata uudelleen hapettumiselta, alentaa sulan metallin pintajännitystä, siten edistää juotteen tasaista leviämistä. Juottumista edistää myös juotettavien pintojen pinnoittaminen hyvin juottuvalla materiaalilla, kuten esimerkiksi [[tina]]lla (Sn), [[kulta|kullalla]] (Au), [[hopea]]lla (Ag) tai orgaanisilla suojapinnoitteilla.
Juottumisen hyvyys voidaan nähdä pääsääntöisesti ns. kastumiskulmista, jotka nähdään juotteen ja liitettävän pinnan kulmana.
Rivi 43:
== Aiheesta muualla ==
*
*[http://www.ttl.fi/partner/kamat/tietokortteihin/sivut/default.aspx KAMAT-tietokortit: Kovajuotos ja pehmeäjuotos] - Työterveyslaitos
|