Ero sivun ”Neurologia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: 2017 source edit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia. Moneen neurologiseen sairauteen kuten autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy aivojen tulehdustila<ref>Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf</ref><ref>Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.</ref><ref>Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep</ref><ref> Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088</ref>, jota ei pystytä parantamaan. Osassa neurologisia sairauksia ei tunneta sairauden varsinaista perussyytä<ref>http://www2.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/Poliklinikat/Neurologian-poliklinikka/Sivut/default.aspx</ref>. Moneen neurologiseen sairauteen on kuitenkin tarjolla oireita lievittäviä hoitoja, jotka saattavat helpottaa merkittävästi potilaan elämää.
Neurologisten sairauksien riski lisääntyy iän mukana, mutta niitä on alkanut esiintyä Suomessa yhä nuoremmilla potilailla<ref>Katja Pulkkinen: Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet. Kemia-lehti, sivut 12-16. 4/2013.
http://www.elom.fi/ymparistosairaudet.pdf</ref>, ja jopa lapsilta saatetaan diagnosoida esimerkiksi ikäihmisten tautina pidettyä parkinsonia<ref>Parkinsonin tautiin sairastuu yhä useammin myös nuoria. Yle-uutiset 12.4.2012. https://yle.fi/uutiset/3-5742708</ref>.
Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.<ref>Maija Haavisto: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.</ref>
| |||