Ero sivun ”Kuningas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: - tämän voi mainita täällä |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 8:
Nykyisin kuningas on monissa maissa lähinnä symbolinen ja muodollinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat enimmäkseen edustus- ja seremoniatehtäviä. Tällaisilla kuninkailla joko ei ole lainkaan poliittista valtaa (kuten [[Ruotsi]]ssa) tai valtaa on jonkin verran, mutta se on lähinnä muodollista ja käytännön merkitystä sillä on vain poikkeustapauksissa (kuten [[Espanja]]ssa). Ylin vallankäyttäjä näissä maissa on tavallisesti [[pääministeri]]. Kuninkaan asema on nykyään tavallisesti perinnöllinen ja hän säilyy tavallisesti kuninkaana kuolemaansa asti, kun taas esimerkiksi [[presidentti|presidentit]] valitaan määräajaksi. Kuningas voi kuitenkin vapaaehtoisesti [[Abdikaatio|luopua kruunusta]] eli jättää kuninkaan aseman.
Kuninkaan vaimosta käytetään nimitystä [[kuningatar]]. Tällaisilla kuningattarilla on harvoin varsinaista valtaa, joskin historian saatossa on ollut poikkeuksiakin. Kuninkaan kuollessa kuningatar toimii yleensä holhoojahallitsijana, jos perillinen on vielä alaikäinen. Esimerkiksi [[Ranska]]ssa kuningatar [[Anna Itävaltalainen (Ranska)|Anna Itävaltalainen]] toimi holhoojahallitsijana vuodet 1643–1651, kunnes hänen poikansa [[Ludvig XIV]] saavutti täysi-ikäisyyden.
Kuninkaan ja kuningattaren [[nainen|naispuolisia]] jälkeläisiä kutsutaan [[prinsessa|prinsessoiksi]] ja miespuolisia [[prinssi|prinsseiksi]]. Valtaistuimen perijä on [[kruununprinssi]] tai [[kruununprinsessa]], paitsi Isossa-Britanniassa, jossa tällaisia arvonimiä ei ole käytössä (mutta hallitsijan vanhimmalle pojalle saatetaan myöntää [[Walesin prinssi]]n arvo).
| |||