Ero sivun ”Töölö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 5:
[[Kuva:Helsinki 1815.jpg|thumb|250px|Kartta vuodelta 1815 Helsingistä ja Töölöstä, jonka rantaviiva on vuosien varrella muuttunut.]]
Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli
Vuonna [[1640]] Helsinki siirrettiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle [[Vironniemi|Vironniemelle]], ja [[1643]] [[Kuningatar Kristiina]] lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Töölö | Ajankohta = | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/toolo_1.html | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Luettu = 25.7.2007}}</ref> Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.<ref>Hackzell, Kaija & Toppari, Kirsti 1997. Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita 5. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö/Helsingin Sanomat. s. 8</ref><ref>Tuomi, Marja-Liisa 1988. "Töölön kylän vanhoja nimiä". Teoksessa Töölö: Kotikaupunginosamme II. Toim. Kaarina Heiska & Heikki Hongisto. Helsinki: Töölö-Seura.</ref>
Kaupungin kasvaessa [[Gustaf Nyström]] ja [[Lars Sonck]] suunnittelivat alueelle asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna [[1906]] ja jonka mukaisesti Töölö vähitellen rakennettiin osaksi Helsingin kantakaupunkia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Töölö | Ajankohta = | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/toolo_1.html | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Luettu = 25.7.2007}}</ref> Asemakaava määritteli Töölön ennen kaikkea asuntoalueeksi, eikä kaupungin liikekeskusta laajentunut Töölöön. Kasvavan pääkaupungin julkisen rakentamisen paine kuitenkin sai aikaan sen,
Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910-30-luvuilla. Töölö oli aikansa suurin ja
==Kulttuuri ja opetus==
Rivi 33:
*[[Eduskuntatalo]]
*[[Temppeliaukion kirkko]]
*[[Kansallismuseo]]
*[[Finlandia-talo]]
*Ministeri [[Heikki Ritavuori|Ritavuoren]] surmapaikka (Nervanderinkatu 11)
Rivi 40:
*[[Hietaniemen hautausmaa]] ja [[Hietaniemen uimaranta]]
*[[Töölön kirkko]]
*[[Suomen Kansallisooppera ja -baletti]]
*[[Kulttuuritehdas Korjaamo]] ja [[Ratikkamuseo]]
*[[Sibelius-monumentti]]
*[[Helsingin Olympiastadion|Olympiastadion]] (lisäksi myös [[Töölön pallokenttä]], [[Helsingin jäähalli]], [[Sonera Stadium]] ja [[Töölön kisahalli]] eli vanha Messuhalli)
Rivi 69:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Töölö|Töölö}}
*[http://www.toolonkaupunginosat.fi/ Töölön kaupunginosat – Töölö ry]
*[http://www.kaupunginosat.net/toolo/index.php?option=content&task=view&id=9&Itemid=133 Töölö-Seura]
|