Ero sivun ”Töölö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Rivi 5:
[[Kuva:Helsinki 1815.jpg|thumb|250px|Kartta vuodelta 1815 Helsingistä ja Töölöstä, jonka rantaviiva on vuosien varrella muuttunut.]]
 
Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]]. Varsinainen kylä sijaitsi [[Töölönlahti|Töölönlahden]] länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä [[Helsingin kantakaupunki|Helsingin kantakaupungista]], joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. [[Pitkä viha]] oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen.
 
Vuonna [[1640]] Helsinki siirrettiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle [[Vironniemi|Vironniemelle]], ja [[1643]] [[Kuningatar Kristiina]] lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Töölö | Ajankohta = | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/toolo_1.html | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Luettu = 25.7.2007}}</ref> Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.<ref>Hackzell, Kaija & Toppari, Kirsti 1997. Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita 5. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö/Helsingin Sanomat. s. 8</ref><ref>Tuomi, Marja-Liisa 1988. "Töölön kylän vanhoja nimiä". Teoksessa Töölö: Kotikaupunginosamme II. Toim. Kaarina Heiska & Heikki Hongisto. Helsinki: Töölö-Seura.</ref>
 
Kaupungin kasvaessa [[Gustaf Nyström]] ja [[Lars Sonck]] suunnittelivat alueelle asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna [[1906]] ja jonka mukaisesti Töölö vähitellen rakennettiin osaksi Helsingin kantakaupunkia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Töölö | Ajankohta = | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/toolo_1.html | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Luettu = 25.7.2007}}</ref> Asemakaava määritteli Töölön ennen kaikkea asuntoalueeksi, eikä kaupungin liikekeskusta laajentunut Töölöön. Kasvavan pääkaupungin julkisen rakentamisen paine kuitenkin sai aikaan sen, etätettä ennakkosuunnitelmista poiketen Etu-Töölöön tuli useita oppilaitoksia ja kulttuurirakennuksia sekä [[Eduskuntatalo]]. Etu-Töölön asemakaava poikkeaa täysin perinteisestä ruutukaavasta. Tähän ovat syynä paitsi alueen kallioisuus myös kaavoitusajankohdan ihanteet. Erityisesti Lars Sonckin sanotaan ihailleen keskiajan kaupunkien vapaasti syntynyttä ja vaihtelevaa muotoa. Ihanteet muuttuivat kuitenkin 1910-luvulla klassisemmiksi, ja kaupungin asemakaava-arkkitehti [[Bertel Jung]] korjaili kaavaa muodoiltaan suoraviivaisemmaksi ja avoimemmaksi. Vuoden 1917 asemakaavan uudistuksessa varattiin myös lisää tilaa puistoille ja julkisille rakennuksille. Viheralueiden puute oli yksi ongelma, josta Sonckin ja Nyströmin asemakaavaa tuoreeltaan moitittiin.<ref>Nikula, Riitta 1981. Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930. Suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. s. 191-206</ref>
 
Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910-30-luvuilla. Töölö oli aikansa suurin ja tärkein kaupunkirakentamiskohde Suomessa. 1920-luvulla rakentamisen painopiste oli Etu-Töölössä, 1930-luvulla edettiin Taka-Töölöön ja sieltä Meilahteen.<ref>Saarikangas, Kirsi 2002. Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 171</ref> Uusi kaupunginosa oli alusta asti leimallisesti keskiluokan asuinalue. Asemakaavoitusvaiheessa yhtenä tavoitteena oli vielä ollut vähävaraisten asuntopulan helpottaminen, mutta lopulta Töölöön toteutui vain yksi työväenasuntokortteli Hietaniemenkadun varrelle. Kaupunki huutokauppasi tonttimaat yksityisille rakentajille, ja rakennusmestarit perustivat tonteille asunto-osakeyhtiöitä, joiden osakkeet myytiin usein jo rakennusaikana. Vuodesta 1924 alkaen osakeyhtiöitä perustettiin myös vuokraamistarkoituksessa.<ref>Nikula, Riitta 1981. Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930. Suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. s. 194-195, 224-225.</ref> Etu-Töölö rakennettiin nousukaudella, ja sinne syntyi ajan mittapuun mukaan varsin suuria, 4-6 huoneen asuntoja. 1930-luvulla rakennetussa Taka-Töölössä asunnot ovat huomattavasti pienempiä.<ref>Lankinen, Markku 1998. "Töölö tilastojen kuvastamana". Teoksessa Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö. Toim. Pia Bäcklund & Vivi Niemenmaa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.s. 68-69</ref>
 
==Kulttuuri ja opetus==
Rivi 33:
*[[Eduskuntatalo]]
*[[Temppeliaukion kirkko]]
*[[Kansallismuseo]]
*[[Finlandia-talo]]
*Ministeri [[Heikki Ritavuori|Ritavuoren]] surmapaikka (Nervanderinkatu 11)
Rivi 40:
*[[Hietaniemen hautausmaa]] ja [[Hietaniemen uimaranta]]
*[[Töölön kirkko]]
*[[Suomen Kansallisooppera ja -baletti]]
*[[Kulttuuritehdas Korjaamo]] ja [[Ratikkamuseo]]
*[[Sibelius-monumentti]]
*[[Helsingin Olympiastadion|Olympiastadion]] (lisäksi myös [[Töölön pallokenttä]], [[Helsingin jäähalli]], [[Sonera Stadium]] ja [[Töölön kisahalli]] eli vanha Messuhalli)
Rivi 69:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Töölö|Töölö}}
 
*[http://www.toolonkaupunginosat.fi/ Töölön kaupunginosat – Töölö ry]
*[http://www.kaupunginosat.net/toolo/index.php?option=content&task=view&id=9&Itemid=133 Töölö-Seura]