Ero sivun ”Levyke” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Levyke”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17260749 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 25. huhtikuuta 2018 kello 18.42 (UTC)) |
Kumottu muokkaus 17260749, jonka teki LevykeSeTä77 (keskustelu) Merkkaukset: rv Kumoaminen |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Floppy disk internal diagram.svg|thumb|200px|3 ½ tuuman levykkeen peruskomponentit:<br>'''1.''' Kirjoitussuoja-aukko<br>'''2.''' Keskiö<br>'''3.''' Suljinläppä<br>'''4.''' Muovinen suojakotelo<br>'''5.''' Paperikiekko<br>'''6.''' Magneettikiekko<br>'''7.''' Levysektori]]
'''Levyke''' (arkikielessä myös ”'''disketti'''”) on magneettinen muistilevy, joka on kiinteässä suojakuoressa.<ref>Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Suomen kielen perussanakirja, 2. painos, 2004</ref> Levykkeitä on käytetty erityisesti [[tietokone]]iden siirrettävinä tiedontallennusvälineinä. Levykkeen kotelon sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. 8 ja 5¼ [[tuuma]]n levykkeiden (”lerppu”) kotelo on taipuisa ja 3½ tuuman levykkeiden (”korppu”) kotelo on jäykkä. Levykkeen lukemiseen ja sille tallentamiseen käytetään [[levykeasema]]a.
Toisin kuin äänilevyllä ja CD-levyllä, tietolevykkeiden tietoa ei talleteta spiraalimuotoisesti vaan samankeskeisille renkaille, joita kutsutaan uriksi. Levykeaseman lukupää siirtyy sivusuunnassa askeleittain uralta toiselle levyn pyöriessä alla. Yksi ura on jaettu sektoreihin ja levyllä olevaan tietolohkoon viitataan sen ura- ja sektoriosoitteella. Tyypillisesti levyn alkuun (sopimuksenvarainen käsite) talletetaan [[käyttöjärjestelmä]]n käyttämän [[tiedostojärjestelmä]]n määrittelemällä tavalla kirjoitettu hakemisto, johon kirjataan tiedostojen nimet ja mistä sektoreista kyseessä oleva tiedosto koostuu.
Rivi 7 ⟶ 8:
==Historiaa==
Ensimmäiset levykkeet kehitti
Vaikka kahdeksan tuuman levykkeet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[
Vuonna 1976 markkinoille tuli 5¼ tuuman levyke, jonka asemat olivat kahdeksantuumaista halvempia ja syrjäyttivät pian kahdeksantuumaiset.
Rivi 17 ⟶ 18:
Harrastelija- ja kotikäyttöön levykeasema oli pitkään suhteellisen kallis lisälaite – usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät 1980-luvulla usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan. Muun muassa vuonna 1982 julkaistu, suuren suosion saavuttanut [[Commodore 64]] käytti C-kasettia, mutta vaihtoehtona oli myös 5¼ tuuman levykeasema.
Ensimmäinen [[
Vuonna 1984 [[
[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman levykkeille tuli versiossa 3.2. 3½ tuuman levykkeistä tuli keskeinen tallennusväline 1980-luvun jälkipuoliskolla PC tietokoneissa sekä [[Amiga]]ssa ja [[Atari ST|Atari ST:ssä]]. Se oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko. Vuonna 1989 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia{{lähde}}.
Myöhemmin 3½ tuuman levykkeiden tallennuskapasiteetti alkoi jäädä riittämättömäksi. Esimerkiksi vuoden 1994 [[
==Levykkeen fyysinen rakenne==
|