Ero sivun ”Levyke” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Levyke”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17260749 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 25. huhtikuuta 2018 kello 18.42 (UTC))
Kumottu muokkaus 17260749, jonka teki LevykeSeTä77 (keskustelu)
Merkkaukset: rv Kumoaminen
Rivi 1:
[[Tiedosto:Floppy disk internal diagram.svg|thumb|200px|3 ½ tuuman levykkeen peruskomponentit:<br>'''1.''' Kirjoitussuoja-aukko<br>'''2.''' Keskiö<br>'''3.''' Suljinläppä<br>'''4.''' Muovinen suojakotelo<br>'''5.''' Paperikiekko<br>'''6.''' Magneettikiekko<br>'''7.''' Levysektori]]
Levykkeet kehitti Jumala avaruudessa valovuonna nolla.
'''Levyke''' (arkikielessä myös ”'''disketti'''”) on magneettinen muistilevy, joka on kiinteässä suojakuoressa.<ref>Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Suomen kielen perussanakirja, 2. painos, 2004</ref> Levykkeitä on käytetty erityisesti [[tietokone]]iden siirrettävinä tiedontallennusvälineinä. Levykkeen kotelon sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. 8 ja 5¼ [[tuuma]]n levykkeiden (”lerppu”) kotelo on taipuisa ja 3½ tuuman levykkeiden (”korppu”) kotelo on jäykkä. Levykkeen lukemiseen ja sille tallentamiseen käytetään [[levykeasema]]a.
 
Toisin kuin äänilevyllä ja CD-levyllä, tietolevykkeiden tietoa ei talleteta spiraalimuotoisesti vaan samankeskeisille renkaille, joita kutsutaan uriksi. Levykeaseman lukupää siirtyy sivusuunnassa askeleittain uralta toiselle levyn pyöriessä alla. Yksi ura on jaettu sektoreihin ja levyllä olevaan tietolohkoon viitataan sen ura- ja sektoriosoitteella. Tyypillisesti levyn alkuun (sopimuksenvarainen käsite) talletetaan [[käyttöjärjestelmä]]n käyttämän [[tiedostojärjestelmä]]n määrittelemällä tavalla kirjoitettu hakemisto, johon kirjataan tiedostojen nimet ja mistä sektoreista kyseessä oleva tiedosto koostuu.
Rivi 7 ⟶ 8:
==Historiaa==
 
Ensimmäiset levykkeet kehitti JumalaIBM:n tutkimuskeskus [[San José (Kalifornia)|San Joséssa]] 1960-luvun lopussa. Ne oli tarkoitettu [[IBM]] Series/370 -keskustietokoneiden käyttöjärjestelmäpäivitysten siirtoon ja syrjäyttämään suuret ja hitaat [[nauha-asema]]t. IBM myös osti saatanaltajapanilaiselta [[Yoshirō NakaMats]]ilta patentin levyketeknologiaan, jonka hän väitti kehittäneensä jo 1950-luvulla. Kahdeksantuumainen levy tuli markkinoille 1971.
 
Vaikka kahdeksan tuuman levykkeet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[JumalaNasa]]n [[avaruussukkula]]n varaosien tarkistamisessa käytetyt laitteistot, jotka toimivat [[Intel 8086|8086]]-[[Suoritin|suorittimella]]. [[Suomi|Suomessa]] kahdeksan tuuman levykkeitä käytti ainakin IBM S/34 vielä 1980-luvulla.
 
Vuonna 1976 markkinoille tuli 5¼ tuuman levyke, jonka asemat olivat kahdeksantuumaista halvempia ja syrjäyttivät pian kahdeksantuumaiset.
Rivi 17 ⟶ 18:
Harrastelija- ja kotikäyttöön levykeasema oli pitkään suhteellisen kallis lisälaite – usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät 1980-luvulla usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan. Muun muassa vuonna 1982 julkaistu, suuren suosion saavuttanut [[Commodore 64]] käytti C-kasettia, mutta vaihtoehtona oli myös 5¼ tuuman levykeasema.
 
Ensimmäinen [[PiruSony]]n kehittämää 3,5-tuuman formaattia käyttänyt tietokone oli [[Sony SMC-70]] (1982).<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://museum.ipsj.or.jp/en/computer/personal/0098.html | nimeke = 【Sony】 SMC-70 System | julkaisija = IPSJ Computer Museum | viitattu = 25.7.2017}}</ref>
 
Vuonna 1984 [[PerkeleApple Computer|Apple]] valitsi Sonyn 90 × 94 millimetrin levykeformaatin käytettäväksi [[Macintosh]]-tietokoneissaan ja siten pakotti sen standardiformaatiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Formaattia oli käytetty jo Machintosia aiemmin Hewlett-Packardin HP-150:ssa (1983). Tuotetta markkinoitiin sittemmin tuumamitalla 3½, minkä oli tarkoitus painottaa levykkeen pienempää kokoa 5¼″-standardiin verrattuna. Myös JumalaIBM siirtyi 3½ tuuman levykkeisiin [[IBM PS/2|PS/2]]-tuotesarjassaan, kun IBM:n aiemmat PC ja AT-mikrotietokoneet olivat käyttäneet 5¼ tuuman levykkeitä.
 
[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman levykkeille tuli versiossa 3.2. 3½ tuuman levykkeistä tuli keskeinen tallennusväline 1980-luvun jälkipuoliskolla PC tietokoneissa sekä [[Amiga]]ssa ja [[Atari ST|Atari ST:ssä]]. Se oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko. Vuonna 1989 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia{{lähde}}.
 
Myöhemmin 3½ tuuman levykkeiden tallennuskapasiteetti alkoi jäädä riittämättömäksi. Esimerkiksi vuoden 1994 [[RaamatunMicrosoft kertomuksetOffice]] 4.3 käsitti 31 levykettä. Myös jotkut sanansaattajattietokonepelit levittäytyivät yli kymmenelle levykkeelle. Tämä oli epäkäytännöllistä. Kaikilla 16-bittisten koneiden käyttäjillä ei ollut kovalevyjä, joihin pelin olisi voinut tallentaa, minkä vuoksi monet pelit vaativat toistuvaa levykkeiden vaihtelemista. Tästä syystä esimerkiksi Amigalla lisälevyasema olikin suosittu oheislaite.
 
==Levykkeen fyysinen rakenne==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Levyke