Ero sivun ”Raasakkakoski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä ja poistoja |
lisäyksiä ja tarkennuksia |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Raasakkakoski Iijoki Finland.jpg|pienoiskuva|Raasakkakoski voimalaitospatojen ollessa auki.]]
[[Tiedosto:Kuningasjätkä Iin Raasakkakoskella.JPG|pienoiskuva|Tukkilaiskisat]]
'''Raasakkakoski''' on yksi [[Iijoki|Iijoen]] koskista. Se sijaitsee Iijoen alajuoksulla [[Ii|Iin]] kunnassa n. 15 km Perämerestä itään. Nykyisin koski on valjastettu, ja alkuperäisen kosken pohjoispuolelle on rakennettu vuosina 1968-1970 [[Raasakan voimalaitos]]. Rakentaja on [[Pohjolan Voima]] Oy.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pohjolanvoima.fi/filebank/25499-Raasakan_voimalaitos_esite_2016.pdf|nimeke=Raasakan voimalaitos|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Iijoen [[uitto]] antoi lisäansioita seudun asukkaille ja vilkastutti elämää kosken ympärillä viime vuosisadalla. Uitto päättyi vuonna 1988, mutta uittoperinteitä ei ole unohdettu. Koskessa järjestetään kesäisin, tavallisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, [[Tukkilaiskisat|tukkilaiskisoja]]. Silloin voimalaitospadot avataan, ja vesi juoksutetaan koskeen. Kisojen järjestäjinä toimivat Iin kunta/Ii-instituutti, liikelaitokset ja Iin Urheilijat ry.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kuningasjatka.fi/sivu/fi/|nimeke=Kuningasjätkä - Iin tukkilaiskilpailut|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kisoja on järjestetty 1950-luvulta alkaen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.elonet.fi/fi/elokuva/166488|nimeke=Finlandia-katsaus, Tukkilaiskisat 1961 Iissä|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Niiden järjestämisessä oli pitkä tauko voimalaitoksen rakentamisen jälkeen, mutta 2000-luvulla ne aloitettiin jälleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tukkijatka-kuohujen-sylissa-katso-kuvat-ja-video/635237/|nimeke=Tukkijätkä kuohujen sylissä, Kaleva 7.7.2013|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Vuonna 2018 pidetään suomenmestaruuskilpailut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tukkilaiset.com/kilpailut/kilpailut-2018|nimeke=Tukkilaiset.com|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Ennen voimalaitoksen rakentamista koskesta saatiin runsaasti siikaa ja lohta, joita pyydettiin [[Lippo|lipolla]]. H[[Hauki|aukien]] ja [[Nahkiainen|nahkisten]] pyytämiseen käytettiin [[Katiska|katiskoja]] ja pajusta tehtyjä [[Merta|mertoja.]]
Noin kilometrin päässä koskesta kaakkoon sijaitsee Kiviharju, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia ja löydetty kuoppajäänteitä, mistä voi päätellä, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=139010012|nimeke=Kaivaukset Raasakan Kiviharjulla|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> ▼
▲Noin kilometrin päässä koskesta kaakkoon sijaitsee Kiviharju, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia ja löydetty kuoppajäänteitä, mistä voi päätellä, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=139010012|nimeke=Kaivaukset Raasakan Kiviharjulla|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Nykyisin kosken molemmin puolin on asutusta, mutta nuoret lähtevät usein taajamiin etsimään parempaa toimeentuloa. Kesäisin osa heistä palaa mökeilleen kosken rannalle.
== Lähteet ==
| |||