Ero sivun ”Valkoiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+KM |
Mutun sijaan faktaa. |
||
Rivi 3:
[[File:Valkoisia Oulussa 1918.jpg|thumb|450px|Valkoisia Oulussa 1918]]
'''Valkoiset''' on nimitys [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] toiselle, [[Svinhufvudin I hallitus|hallituksen]] joukkojen riveissä taistelleelle osapuolelle. Toista, hallitusta vastaan [[kapina]]an noussutta osapuolta kutsutaan [[punakaarti|punaisiksi]]
Valkoisen armeijan rungon tai ytimen muodostivat [[suojeluskunnat]]. Vuonna 1917 suojeluskuntien suurimman sosiaalisen ryhmän muodostivat talonpojat (44 %) ja alempi (33 %) ja ylempi keskiluokka (17 %). Työväestön osuus oli 5 % ja varsinaisen yhteiskunnallisen eliitin osuus 1 % (kirkollinen ylin johto, korkein upseeristo, suurmaanomistajat, tehtaanjohtajat, aateliset). Sodan alkaessa taistelutoimissa oli 15 000–17 000 vapaaehtoista suojeluskuntalaista, mutta asevelvollisuuden, värväyksien ja värväytymisten myötä valkoisen armeijan koko kasvoi 55 000–60 000 mieheen. Tällöin työväestön (työmiehet, työläiset, loiset, itselliset, irtolaiset) osuus valkoisesta armeijasta kasvoi reiluun viidennekseen tai vajaaseen neljännekseen rintamajoukoista.<ref>Pylkkänen, Ali: Suojeluskuntalaiset — keitä he olivat? Vapaaehtoisten maanpuolustustajien sosiaalinen kerrostuneisuus 1917–1944. Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotahistorian laitos 2001, ss. 58-59. ISBN 951-25-1256-4.</ref>
Valkoisen armeijan ylipäällikkönä oli ratsuväenkenraali [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]]. Valkoinen armeija muodostui [[suojeluskunta|suojeluskunnista]], värvätyistä joukoista sekä asevelvollisista joukoista. Merkittävän osan valkoisen armeijan johtamisosaamista muodosti [[Saksan keisarikunta|keisarillisessa Saksassa]] koulutetut vapaaehtoiset, [[jääkäriliike|jääkärit]].
| |||