Ero sivun ”Temperamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Temperamenttitutkimuksen historia: Poistin turhan linkin. Linkki johti Lima-kaupungin sivulle, joka ei ole ruumiinneste. |
→Temperamenttitutkimuksen historia: limasta punalinkki sitten toistaiseksi |
||
Rivi 66:
==Temperamenttitutkimuksen historia==
Temperamenttipiirteiden olemassaolo huomattiin jo [[antiikin Rooma]]ssa. Rooman keisarien henkilääkäri [[Galenos]] esitti [[Humoraalioppi|humoraaliopissaan]], että eroavaisuudet ihmisten välisissä piirteissä selittyivät erilaisilla ruumiinnesteiden suhteilla. Oletetut nesteet olivat keltainen [[sappi]], [[musta sappi]], [[veri]] ja [[lima (erite)|lima]]. Sen mukaisesti on vanhastaan puhuttu koleerisesta, melankolisesta, sangviinisesta ja flegmaattisesta temperamentista.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Yrjö Karilas | Nimeke = Pikku jättiläinen | Sivu = 424 | Luku = Temperamentit | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964 | Selite = 19. painos}}</ref>
Temperamenttitutkimuksen syrjäytti pitkäksi aikaa environmentalismi eli ympäristöusko, jonka mukaan ihminen syntyy "[[Tyhjä taulu|tyhjänä tauluna]]", johon vasta ympäristö maalaa erilaisia ominaisuuksia.<ref name="testi">Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feldt (toim.). (2010, 2. painos) Meitä on moneksi - persoonallisuuden psykologiset perusteet. Juva: Bookwell Oy</ref> Kehityspsykologian päätehtävänä oli tuolloin selvittää sitä, millaisia lapset keskimäärin ovat ja mikä on normaalia kehitystä.<ref>Keltikangas-Järvinen 2015, s. 15.</ref>
| |||