Ero sivun ”Kommunismi” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  1 vuosi sitten
Englannin sisällissodan jälkeen Euroopassa vaikutti joukko filosofeja, joiden ajattelu lähti yhteisomistuksen luonnollisemmasta perustasta yksityisomistukseen nähden. Näin ajattelivat muun muassa [[Thomas Raynal]], [[Gabriel Bonnot de Mably]], [[Simon Linguet]], [[Morelly]] ja ennen kaikkea [[Etrepigny]]n pappi [[Jean Meslier]], joka omisti elämänsä seurakunnan talonpoikien oikeuksien puolesta taistelemiseen. Hän uskoi aiempien kommunalistien tapaan [[Egalitarismi|egalitaristiseen]] yhteiskuntaan, mutta linjasi vallankumouksen ja vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan kapinoinnin olevan ainoita reittejä haluttuun päämäärään. Vastaava vallankumousajatus löytyy marxilaisesta kommunismin tulkinnasta. Ranskalaiset [[François Babeuf]] ja [[Jean-Jacques Rousseau]] edustavat siirtymävaihetta varhaiskommunismista moderniin kommunismiajatteluun. [[Immanuel Kant]] ja Rousseau jatkoivat valistusajan yksityisomaisuuden arvostelua. Rousseau arvosteli yksityisomistusta ''Yhteiskuntasopimuksessaan'' muun muassa seuraavasti: ”Turmelus alkoi sinä päivänä, jolloin harkinta liittyi aistimukseen, jolloin järki otti vangikseen vaiston, jolloin ihminen keksi pitää huolta myös tulevista tarpeistaan, jolloin hän näiden tulevien tarpeiden nimessä jakoi esineet käsitteiden 'minun' ja 'sinun' mukaan ja loi omaisuuden”. Rousseaun mielestä liian suuret varallisuuserot kansan keskuudessa ovat pahasta, ja varallisuutta tulisi säädellä siten, että se olisi kaikkien kannalta tasapuolinen. Teoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut pohtia tasa-arvoisuutta ja yksityisomaisuutta, vaan hyvän yhteiskunnan yleisiä periaatteita.<ref>Sandle 2006, s. 21.</ref>
 
Rousseaun ''Yhteiskuntasopimuksesta'' lukeutui itseoppineen François Babeufin lukemistoon lukuisten muiden vapautta ja järkeä ihannoineen valistusfilosofin ohella. Hän tunsi myös muun muassa Meslierin, Morellyn ja Mablyn utopiasosialistisenutopiasosialistiset kirjoitukset. Babeuf oli jyrkkä tasa-arvon kannattaja ja paheksui ranskalaisten [[porvari]]llista politiikkaa. Hän levitti kommunistisia kiistakirjoituksia ympäri Ranskaa päästyään vankilasta [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksen]] ollessa vielä käynnissä. Babeufin ajama politiikka on nimetty [[babouvismi]]ksi, joka halusi vallankumoushallituksen luovuttavan maan rikkaiden omaisuuden köyhimmille ja antaa köyhien [[Velka|velat]] anteeksi. Babeufin yhteiskunnassa kaikille ihmisille pätee työvelvollisuus, josta ei voi irtisanoutua millään tavoin, ja laiskoja ihmisiä rangaistaan. Lisäksi saatavilla olevat maa-alueet jaettaisiin kaikille kansalaisille yhtä suuriin osiin, eikä näitä alueita voi siirtää perintönä kenellekään. Babeuf näki myös, että jokaisen kansalaisen oli käytävä [[koulu]]a tarvittavan sivistyksen hankkimiseksi. Babeufista tekee modernin kommunismin kehittäjän se, että hän pohti paitsi kommunistista yhteiskuntaa, myös sitä kuinka kommunismi pystyttäisiin saavuttamaan. Babeuf ei koskaan päässyt toteuttamaan ajatuksiaan, sillä hänet mestattiin Yhdenvertaisten salaliiton jäsenenä ja valtiota vastaan juonittelusta vuonna 1797.<ref>Sandle 2006, s. 20–25.</ref>
 
==Kommunististen puolueiden johtamat maat 1900-luvulla==
2

muokkausta