Ero sivun ”Ylä-Savon Kotiseutumuseo” versioiden välillä

|sijainti= Virrankatu 4<br>74100 Iisalmi

|koordinaatit = {{coord|64.117045|N|27.449773|E|}}

|tyyppi=[[kotiseutumuseo]]<br>[[kulttuurihistoriallinen museo]]

|kävijämäärä=

 

== Historia ==

Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille. Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön. Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon historia.]</ref>

 

 

== Rakennukset ==

Museon päärakennus on siirretty museoalueelle Vieremän Kumpumäestä vuonna 1954. Rakennuksen alle on valettu ennen siirtoa betonikellari, joka nykyäänkin toimii museon näyttely- sekä varastotiloina. Päärakennus on ollut alun perin sisäänpäin lämpiävä savutupa, joka on rakennettu aivan 1700-luvun alussa. Rakennukseen on sittemmin lisätty muita huoneita, jotka nykyisin toimivat muun muassa museon keittiönä ja konttorina. Päärakennuksen savutuvassa oleva uuni on tuotu paikalle Kiuruveden Heinäkylästä ja ikää sillä on noin 300 vuotta. Tuvan lattialankut, seinänvieruspenkit sekä tuvan pöytä ja penkit ovat Pahkamäeltä Pielavedeltä. Päärakennuksen pärekatto on uusittu vuonna 2001. Tuulimylly on siirretty museoalueelle vuonna 1963 Lappetelän kylästä Iisalmesta. Mylly on valmistettu alun perin Martikkalan saarella vuonna 1862 ja se on tyypiltään jalkamylly. Myllyn pärekattoa on uusittu vuosina 2003 sekä 2004. Museoalueen rannalla oleva nuottakota on siirretty Lampaanjärven Pohjoislahdesta vuonna 1967. Liha-aitta puolestaan on siirretty Kangaslammin vanhainkodilta Iisalmesta vuonna 1968. Vaateaitta on tullut Paaslahden Simppalasta vuonna 1973 ja suurin eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Museonpihapiirissä on myös navettarakennus, jonka jatkeena toimii lato. Rakennuskokonaisuus on siirretty Ryhälänmäen kylästä vuonna 1970. Aittarivistön takaa museoalueen reunalta löytyy vielä sepän paja, joka on eloaitan tapaan siirretty Iirannan Ihalasta vuonna 1974. Kotiseutumuseon alueelle on myös siirretty ja kunnostettu perinteinen suomalainen savusauna. Saunarakennus on siirretty museoalueelle Vieremäjoen varresta vuonna 2016 ja kunnostettu ennalleen vuonna 2017. Savusauna on vanhin suomalaisista saunatyypeistä.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon rakennukset.]</ref>

 

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi Ylä-Savon Kotiseutumuseo]

 

[[Luokka:Suomen kotiseutumuseot]]