Ero sivun ”Che Guevara” versioiden välillä

Johtajana Che Guevara oli tinkimätön ja yksioikoinen, jopa pedanttiuteen asti, eikä suosinut ketään.<ref name="Anderson278">Anderson, s. 278.</ref> Hän ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi kärjistää ja aiheutti konflikteja. Hän uskoi esimerkin voimaan. Tällainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielämään. Hän kuvitteli, että hänen askeettinen esimerkkinsä kelpaisi muillekin ja yritti muun muassa kieltää mies- ja naissotilaidensa väliset suhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin sekä arpajaiset turhana ajanvietteenä.<ref name=farber>{{Verkkoviite | Osoite = http://nova.wpunj.edu/newpolitics/issue25/farber25.htm | Nimeke = The Resurrection of Che Guevara | Julkaisu = New Politics | Tekijä = Farber, Samuel | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Che puolusteli toimintaansa sillä, että hän vaati itseltään vielä enemmän kuin alaisiltaan. Hänen vastustajansa ovat kyseenalaistaneet tämän ja syyttäneet häntä taistelun johtamisesta selustasta. Monet silminnäkijät ovat kuitenkin todistaneet, että hän otti osaa taisteluihin miestensä rinnalla haavoittuen.<ref>[http://www.redflag.org.uk/frontline/seven/07che.html Ricardo Napuri 1997].</ref>

 

Vihollisen kanssa yhteistyössä olevat, niskuroijat, karkurit ja vakoojat saivat suurella todennäköisyydellä teloitustuomion. Guevara teloitti omin käsin sissien liikkeistä kertoneen maatyöläisen Eutímio Guerran ja kuvaa tapahtunutta yksityiskohtaisesti päiväkirjassaan.<ref>Anderson, s. 202.</ref> Yhdessä vaiheessa hän suunnitteli huonon ruoan takia nälkälakossa olevien sissitoverien ampumista, mutta Castro tuli väliin ja rauhoitti häntä.<ref name="Anderson278" /> Erään sissin, joka oli nukkunut taistelun aikana, koska häneltä oli otettu ase pois toheloinnin vuoksi, Che määräsi taisteluun ilman asetta: ”Mene sitten tyhjin käsin rintamalinjoille ja tule takaisin joku toinen kivääri mukanasi ... jos sinussa on miestä siihen.”<ref>Che Guevara: Vallankumoussota Kuubassa, s. 257.</ref>

 

Kontrastina Che Guevaran armottomuuteen väitetään olleen hänen laupeutensa sellaisiin sotavankeihin, jotka eivät olleet tiedettävästi syyllistyneet rikoksiin; heiltä otettiin ainoastaan aseet ja varusteet pois ja heidät vapautettiin. Vihollisen haavoittuneille myös annettiin hoitoa mahdollisuuksien mukaan.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/1963/reminiscences/ch02.htm Reminiscences of the Cuban Revolutionary War: Battle of La Plata]. Viitattu 24.6.2007.</ref> Chen valloitetun alueen vallankumoustuomariksi valitsema Duque de Estrada muisteli myöhemmin saaneensa Cheltä käskyn, että ”vangit oli pidettävä hengissä eikä heitä saanut teloittaa”.<ref>Anderson, s. 287.</ref>

 

Che pidättäytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta [[Mate (juoma)|matea]], eteläamerikkalaista yrttijuomaa, ja poltti samalla [[Sikari|sikareita]], joihin hän kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Hän perusti ensimmäisenä sikaritehtaita valloitetuille alueille työllistääkseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa.<ref>Anderson, s. 248.</ref> Hän koki asian niin tärkeäksi sissisodan kannalta, että palasi aiheeseen käsikirjassaan ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' (”Sissisota”). Che myös käytti tupakan epäämistä rangaistuksena pienistä rikkeistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.owlasylum.net/owl_underground/BenQGuerilla_Warfare__Che_Guevara_.pdf | Nimeke = Guerilla Warfare | Tekijä = Che Guevara | Ajankohte = 1961 | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

 

 

Puheissaan Guevara vetosi koko maailman vallankumouksellisiin ja vaati ”pitkää ja julmaa verenvuodatusta” kautta maailman. Testamentissaan hän ylisti ”ytimekästä vihaa, joka tekee ihmisestä tehokkaan, väkivaltaisen, valikoivan ja kylmän tappokoneen”.

 

=== Maareformi ja omaisuuden kansallistaminen ===