Ero sivun ”Optimismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viite kliinisen psykologian näkökulmaan
laajennusta kirjasta
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|optimisti||[[Optimistijolla]]sta on oma artikkelinsa.}}
[[Kuva:Glass-of-water.jpg|thumb|150px|Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Optimisti sanoisi puoliksi täynnä.]]
'''Optimismi''' tarkoittaa myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta ja kykyä nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi onei yleensä liity konkreettiseen kohteeseen. Optimismin vastakohta on [[pessimismi]]lle.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5optimismi}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Carver, C., Scheier, M., & Segerstrom, S. | Otsikko = Optimism | Julkaisu = Clinical Psychology Review | Ajankohta = 2010 | Vuosikerta = 30 | Numero = 7 | Sivut = 879–889 | Doi =10.1016/j.cpr.2010.01.006}}</ref><ref name="ojanen" />
 
==Piirteitä==
[[William James]]in mielestä todellisuudessa hyvyyden toteutuminen ei ole varmaa mutta on kuitenkin mahdollista. Tällöin onnellisuuden toteutuminen on jotakin tavoittelemisen arvoista. Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Optimismilla tarkoitetaan yleensä suhtautumista omaan elämään. Tällöin sellainenkin ihminen on optimisti, joka odottaa maailman menevän huonoon suuntaan jos hän samalla näkee oman elämänsä menevän hyvään suuntaan.<ref name="ojanen">{{Kirjaviite | Tekijä = Ojanen, Markku | Nimeke = Onnellisuuksien oivaltaja: mitä tiede kertoo onnesta? | Vuosi = 2018 | Sivu = 132–137 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = PS-kustannus | Suomentaja = | Tunniste =ISBN 978-952-451-815-4 }}</ref>
Optimisti näkee tehtävää joka vaikeudessa, pessimisti näkee vaikeutta joka tehtävässä.
 
Optimistille on tyypillistä se, että hän rajaa vaihtoehdot ja tyytyy vähäiseen tukea antavaan informaatioon. Hän liioittelee onnistumisen mahdollisuuksia, minimoi oletettuja kustannuksia ja maksimoi havaittuja etuja. Optimisti käyttää ongelmakeskeisiä selviytymiskeinoja. Hän näkee uhat haasteina ja uskoo pystyvänsä kontrolloimaan maailmaa.<ref name="ojanen" /> Toisin kuin pessimisti, optimisti uskoo ongelmansa olevan kapea-alaisia ja tilapäisiä sekä johtuvan ulkoisista tekijöistä kuten toisesta henkilöstä tai vaikeista olosuhteista.<ref name="ojanen" />
 
Optimismi voi olla pysyvä [[Persoonallisuus|persoonallisuuden]] piirre tai tulkintatyyli. Piirreoptimismiin kuuluvat myönteiset odotukset ja usko kykyyn vaikuttaa. Tulkintatyyliin liittyvä optimismi saattaa muuttua elämän aikana radikaalistikin esimerkiksi kokemusten tai [[Psykoterapia|terapia]]n vaikutuksesta.<ref name="ojanen" />
 
Optimismin voi jakaa suureen ja pieneen optimismiin (Peterson 2000). Suuri optimismi on biologista. Se antaa energiaa ja tuottaa kestävyyttä, ja se auttaa selviytymään haasteista ja ongelmista. Joskus siihen voi liittyä aiheeton usko pärjäämiseen. Pieni optimismi liittyy konkreettisiin tilanteisiin. Myös pessimistisesti elämään suhtautuva voi olla pieni optimisti tilanteissa, joissa optimismiin on hyviä perusteita.<ref name="ojanen" />
 
==Vaikutuksia==
Optimismilla on tutkimuksissa todettu olevan positiivinen yhteys [[Onnellisuus|onnellisuuteen]], terveyteen, menestymiseen ja eliniän pituuteen. Optimismi voi ennalta ehkäistä ongelmia, lievittää sairauksia, nopeuttaa toipumista ja estää sairauden uusiutumista. Optimismi tuottaa positiivisia immunologisia reaktioita, optimismiin liittyvät myönteiset tunteet kumoavat kielteisten tunteiden vaikutuksia, optimismi lisää myönteisiä arvioita itsestä ja maailmasta sekä lisää uskoa oman elämän hallintaan, optimismi tekee ihmisestä suositun ja sitä kautta helpottaa sosiaalista kanssakäymistä, ja optimismi ennustaa terveyttä edistävää käyttäytymistä ja terveitä elämäntapoja.<ref name="ojanen" />
 
Psykologi ja filosofi [[William James]]in mielestä todellisuudessa hyvyyden toteutuminen ei ole varmaa mutta on kuitenkin mahdollista. Tällöin onnellisuuden toteutuminen on jotakin tavoittelemisen arvoista. Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
==Maiden eroja==
Vuonna 2008 tehdyssä kansainvälisessä [[meta-analyysi]]ssä 22 maan joukossa korkeimman optimismin arvon asteikolla 0–100 sai [[Brasilia]], 73,6 pistettä. Muita korkean optimismin maita olivat Ghana, Norja ja Viro. Matalimman arvon sai [[Japani]], 48,8 pistettä. Muita matalan optimismin maita olivat Etelä-Korea, Ranska ja Hongkong. Suomi sijoittui hieman keskiarvon yläpuolelle arvolla 66,7.<ref name="ojanen" />
 
Yhdysvalloissa optimismia korostetaan voimakkaasti, ja optimismin lisäämiseen tähtäävät [[Itseapukirjallisuus|itseapukirjat]] ovat olleet suosittuja jo 1900-luvun alusta lähtien. Yhdysvalloissa [[Yhdysvaltain presidentti|presidentiksi]] valittiin 1900-luvun aikana 18 kertaa 22:sta se ehdokas, jonka vaalipuhe oli optimistisempi, ja samanlainen tulos saatiin muidenkin vaalien yhteydessä.<ref name="ojanen" />
 
==Katso myös==
* [[Myönteinen ajattelu]]
 
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
Rivi 13 ⟶ 30:
==Aiheesta muualla==
{{Wikisitaatit-rivi}}
 
{{Tynkä/Filosofia}}
 
[[Luokka:Tietoteoria]]