Ero sivun ”Kyproksen tasavalta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi = Kyproksen tasavalta
| nimet-virallisilla-kielillä = Κυπριακή Δημοκρατία {{el}}<br />Kıbrıs Cumhuriyeti {{tr}}
| lippu
| vaakuna
| nimi-genetiivissä
| sijainti
| valtiomuoto
| valtionpäämiehen-nimike
| nykyinen-valtionpäämies
| hallituksenpäämiehen-nimike
| nykyinen-hallituksenpäämies
| pääkaupunki
| pääkaupungin-koordinaatit
| muut-kaupungit
| pinta-ala
| alan-sijaluku
| vesipinta-ala
| väestönlaskentavuosi
| väkiluku
| väkiluvun-sijaluku
| väestötiheys
| väestönkasvu
| väestönkasvuvuosi
| viralliset-kielet
| valuutta
| valuuttatunnus
| bkt-vuosi
| bkt-sija
| bkt = 31,19 miljardia USD<ref name="CIA"/>
| bkt-per-asukas
| hdi-vuosi =
| hdi-sija =
| hdi =
| maatalous
| palvelut
| teollisuus
| aikavyöhyke
| kesäaika
| itsenäisyystapahtumat
| itsenäisyysvuodet
| lyhenne
| ajoneuvo
| lentokone
| suuntanumero
| motto
| kansallislaulu
| lukutaito
| verkkotunnus
| edeltäjät
| alaviite
}}
'''Kyproksen tasavalta''' (
Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on {{luku|9251|km²}} ja väkiluku arviolta noin {{luku|1221549}} (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on {{luku|5896|km²}} ja väkiluku {{luku|856857}} (2011).<ref name="CIA">{{CIA Factbook|cy|Cyprus}}</ref><ref name="CP-Cyprus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Cyprus-Cities.html | Nimeke=Cyprus - Republic of Cyprus | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Kyproksen tasavallan pääkaupunki on [[Nikosia]] ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki [[Limassol]].<ref name="CP-Cyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-cities.php | Nimeke=Cyprus: Municipalities and Communities | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref>
Kyproksen tasavalta kuuluu [[Euroopan unioni]]in, [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] ja [[Kansainyhteisö]]ön. Sen [[bruttokansantuote]] asukasta kohden on maailman 52. suurin. Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on [[euro]]. Tasavallan asukkaista {{luku|98,8|%}} on etnisiä [[kyproksenkreikkalaiset|kreikkalaisia]]. Kyproslaisten enemmistö puhuu [[nykykreikka|kreikan kieltä]] ja kuuluu [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]].<ref name="CIA"/>
== Maantiede, ilmasto ja luonto ==
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen maantiede]]}}
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa [[
[[Tiedosto:Near Trodos, Cyprus (8132780501).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Tróodos]]-vuoristoa.]]
[[Tiedosto:Akamas, Cyprus - panoramio (3).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Akámas|Akámaksen]] niemen rannikkoa.]]
Saaren pohjoisosassa, kuitenkin Pohjois-Kyproksen puolella, kulkevat [[Pentadáktylos]]-vuoret. Niiden ja Tróodoksen välissä sekä [[Famagusta]]n ja [[Mórfou]]n kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen [[Mesaoría]]n tasanko. Myös siitä pääosa sijaitsee Pohjois-Kyproksen puolella.<ref name="Martin">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke=Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Vuosi=2003 | Sivu=191 | Julkaisija=Könemann | Tunniste=ISBN 3-8290-2481-9}}</ref>
Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva [[Nikosia]] eli Lefkosía ({{luku|116392|as.}}), jonka väkiluku kreikkalaisella puolella on {{luku|55014}}. Muut suurimmat kaupungit Kyproksen tasavallan hallussa olevalla alueella ovat [[Limassol]] eli Lemesós ({{luku|101000|as.}}), [[Stróvolos]] ({{luku|67904|as.}}), [[Lárnaka]] ({{luku|51468|as.}}), [[Lakatámeia]] ({{luku|38345|as.}}) ja [[Páfos]] ({{luku|32892|as.}}) (2011).<ref name="CP-Cyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-cities.php | Nimeke=Cyprus: Municipalities and Communities | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.<ref name="CIA"/>
Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana. Lisäksi Kyproksen tasavallalla on rajaa sen alueesta erotettujen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] [[Akrotíri ja Dekéleia|Akrotírin]] tukikohdan kanssa noin 48 kilometriä ja [[Akrotíri ja Dekéleia|Dekéleian]] tukikohdan kanssa noin 108 kilometriä.<ref name="CIA"/>
Kyproksella vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorían tasangon 29 °C :sta Tróodos-vuorten 22 °C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu =29.10.2013 }}</ref>
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo {{luku|1900}} eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia.<ref name="FOREST"/> Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen {{luku|6000}} hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen [[muuttolintu|muuttoreitin]] varrella. [[Hanhikorppikotka]], joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.<ref name="FOREST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLflora_en/485EE01E2C170171C2256F1C00385AF8?OpenDocument | Nimeke = Flora, fauna & conservation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus department of forests | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen historia]]}}
Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] alaisuudesta kompromissina. Saaren [[Kyproksenkreikkalaiset|kreikkalaisväestö]] olisi halunnut saaren liittyvän [[Kreikka]]an (''[[énosis]]'') ja [[Kyproksen turkkilaiset|turkkilaisväestö]] siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio.<ref name="vjl">{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Kiljunen| Nimeke = Valtiot ja liput| Vuosi =2004 | Sivu = 340–342| Selite = | Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-18177-7 | Viitattu =19.3.2008 }}</ref>
Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n johdolla 1964 aselevossa, jota valvomaan YK asetti kansainväliset [[UNFICYP]]-rauhanturvajoukot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unficyp.org/nqcontent.cfm?a_id=778&tt=graphic&lang=l1 | Nimeke = About UNFICYP | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = UNIFCYP | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
[[Tiedosto:Bundesarchiv B 145 Bild-F012976-0007, Bonn, Staatsbesuch Präsident von Zypern.jpg|pienoiskuva|vasen|200px|Kyproksen ensimmäinen presidentti, arkkipiispa [[Makarios III]].]]
[[Turkki]] miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 [[Kreikan sotilasjuntta|Kreikan sotilashallituksen]] tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.<ref name="vjl" /> Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1975. YK.n johdolla sovittiin ”väestönvaihto-ohjelmasta”, joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cypnet.co.uk/ncyprus/history/republic/agmt-popexch.html | Nimeke =Population Exchange Agreement | Tekijä = | Ajankohta = | Selite = United Nations Document S/11789 | Julkaisija = YK / Cypnet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Tämän sopimuksen nojalla 196 000 kreikkalaistaustaista kyproslaista muutti saaren eteläosaan ja {{luku|42000}} turkkilaistaustaista pohjoiseen. Seuraavan 20 vuoden aikana saaren pohjoisosaan muutti vielä {{luku|36000}} turkkilaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/languages/documents/cy_en.pdf | Nimeke = Euromosaic: Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = European Commission | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]] perustettiin vuonna 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanut noin {{luku|90000}} siirtolaista Turkista.<ref name="vjl" /> Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.<ref name="CIA"/>
YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen
Kyproksen tasavalta liittyi [[Euroopan unioni]]in 1. toukokuuta 2004. Virallisesti unioniin kuuluu koko saari, mutta käytännössä vain eteläosa. Maan talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuvuosina, mutta vuonna 2009 se joutui Kreikan tavoin talouskriisiin osana maailmanlaajuista kriisiä. Yhtenä tekijänä maan ongelmissa olivat rahoitussektorin suuret lainat Kreikkaan. Kypros alkoi toipua kriisistä vuonna 2015.<ref name="CIA"/>
== Väestö ==
Kyproksen tasavallan viralliseen väkilukuun {{luku|1221549}} (arvio heinäkuussa 2017) sisältyvät myös Turkin miehittämän alueen asukkaat. Kyproksen tasavallan viimeisimmän virallisen, vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan tasavallan hallussa olleen alueen väkiluku oli {{luku|856857}}.<ref name="CP-Cyprus"/>
[[Tiedosto:Monks of Panagidia Galaktotrofousa monastry, Cyprus.JPG|pienoiskuva|Panagía Galaktotrofoúsan luostarin munkkeja.]]
Kyproslaisten mediaani-ikä on noin 36,8 vuotta. Vuotuinen väestönkasvu on noin {{luku|1,32|%}}, ja syntyvyys noin 11,3 ja kuolleisuus noin 6,8 tuhatta asukasta kohden. Eliniänodote on 78,8 vuotta, naisilla 81,8 ja miehillä 76 vuotta. Väestöstä noin {{luku|66,8|%}} asuu kaupungeissa, ja kaupungistuminen lisääntyy noin {{luku|0,84|%}} vuodessa.<ref name="CIA"/>
Koko Kyproksen väestö voidaan karkeasti jakaa kielellisesti ja uskonnollisesti [[nykykreikka|kreikkaa]] puhuviin [[ortodoksinen kirkko|ortodokseihin]] ja [[turkin kieli|turkkia]] puhuviin [[muslimi|muslimeihin]]. Kyproksen tasavallan hallinnoiman alueen väestöstä noin 98,8% on etnisiä [[kreikkalaiset|kreikkalaisia]], ja kreikkaa puhuu ensimmäisenä kielenään noin {{luku|80,9|%}} väestöstä.<ref name="CIA"/> Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta [[arabian kieli|arabiaa]] puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa [[maroniitit|maroniittia]], jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua [[syyria]]lais-[[palestiina]]laisille sedentaarimurteille. Lisäksi Kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.<ref name="ETN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/country/CY/languages | Nimeke= Languages of Cyprus | Julkaisu =Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. | Julkaisija = SIL International | Viitattu=26.10.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Muita yleisiä kieliä väestössä ovat [[englannin kieli|englanti]], [[romanian kieli|romania]], [[venäjän kieli|venäjä]] ja [[bulgarian kieli|bulgaria]].<ref name="CIA"/>
Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon yleiskreikasta ja sen muista murteista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cy2012.eu/index.php/en/news-categories/types/features/feature-a-centuries-old-dialect | Nimeke = Feature – A centuries-old dialect | Julkaisu = cy2012.eu | Ajankohta = 15.11.2012 | Viitattu = 4.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaiseen murteeseen eli [[arkado-kyproslainen murre|arkado-kyproslaiseen murteeseen]] vaan on kehittynyt [[koinee]]-kreikasta.<ref>[http://www.thisavros.com/main/default.aspx?tabid=10 Thie Greek Language of Cyprus] Thersaurus of Cypriot Greek. Viitattu 18.12.2010 {{en}} {{vanhentunut linkki}}</ref> Kyproksen murre on nykyisin vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.<ref name="ETN"/> Lukutaitoprosentti on 99,1.<ref name="CIA"/>
Kyproksen tasavallan väestöstä on [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]] noin {{luku|89,1|%}}, [[katolinen kirkko|katolisia]] noin {{luku|2,9|%}}, [[anglikaaninen kirkko|anglikaaneja]] tai muita [[protestantismi|protestantteja]] noin {{luku|2|%}} ja [[muslimit|muslimeja]] noin {{luku|1,8|%}}.<ref name="CIA"/>
== Hallinto ja politiikka ==
Kypros on [[presidentillinen järjestelmä|presidentillinen]] [[tasavalta]]. [[Kyproksen presidentti]] on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, joten erillistä pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein, samoin kuin 80-paikkainen kansanedustuslaitos eli [[Kyproksen edustajainhuone]]. Vuoden 1960 perustuslain mukaan varapresidentti on kyproksenturkkilainen, ja paikka on nykyisin täyttämättä. Samoin parlamenttipaikoista 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä.<ref name="CIA"/>
Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät [[Euroopan unioni]]in 1. toukokuuta 2004. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin vuonna 2004. Saaren molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys 24. huhtikuuta 2004. Siinä pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin Genevessä vuoden 2017 tammikuussa.
Kyproksen tasavallan suurimmat puolueet ovat kommunistinen [[AKEL]], keskusta-oikeistolainen [[DISY]] ja demokraattinen puolue [[DIKO]].<ref name="CIA"/> Helmikuussa 2013 presidentiksi valittu [[
=== Hallinnollinen jako ===
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen alueet]]}}
Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen (''eparchía''), jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statoids.com/ucy.html | Nimeke = Districts of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Statoids | Viitattu = 26.10.2013 }}</ref> Alueet on jaettu edelleen kuntiin (''dímos'') ja yhdyskuntiin (''koinótita''). Kyproksen alueet ovat:
{| class="wikitable" style="width: 100%;"
! !! style="min-width: 120px;" | Nimi !! Nimi kreikaksi !! Nimi turkiksi !! Pääkaupunki !! Hallinta
|-
| rowspan="6" style="font-size: 85%; width: 300px;" | [[Tiedosto:Cyprus districts named.png|300px]]<br />Kyproksen alueet ja hallinnollinen jako. Tummanpunainen alue on turkkilaisten hallussa, vaaleansininen YK:n turvavyöhyke ja vihreät brittien tukikohtia. || [[Famagustan alue]] || Αμμόχωστος, ''Ammóchostos'' || ''Gazimağusa'' || ([[Famagusta]]) || enimmäkseen turkkilaisten hallussa
|-
| [[Kyrenian alue]] || Κερύvεια, ''Kerýneia'' || ''Girne'' || ([[Kyrenia]]) || kokonaan turkkilaisten hallussa
|-
| [[Lárnakan alue]] || Λάρνακα, ''Lárnaka'' || ''Larnaka'' || [[Lárnaka]] || enimmäkseen tasavallan hallussa
|-
| [[Limassolin alue]] || Λεμεσός, ''Lemesós'' || ''Limasol'' || [[Limassol]] || kokonaan tasavallan hallussa
|-
| [[Nikosian alue]] || Λευκωσία, ''Lefkosía'' || ''Lefkoşa'' || [[Nikosia]] || enimmäkseen tasavallan hallussa
|-
| [[Páfoksen alue]] || Πάφος, ''Páfos'' || ''Baf'' || [[Páfos]] || kokonaan tasavallan hallussa
|}
== Talous ja liikenne ==
[[Tiedosto:Geology of Cyprus-SkiriotissaMine.jpg|pienoiskuva|Skouriótissan kuparikaivos.]]
[[Tiedosto:Limassol Hafen UN.JPG|pienoiskuva|Limassolin satamaa.]]
Kypros on markkinatalous, jossa palveluiden osuus on neljä viidesosaa koko taloudesta. Tärkeimmät toimialat ovat turismi, rahoitusala, laivanvarustus ja kiinteistöt. Kyproksen [[bruttokansantuote]] on noin 31,19 miljardia USD ja asukasta kohden {{luku|36600}} USD (2017). Työikäisen väestön suuruus on noin {{luku|426600}}. Maan työttymyysaste on {{luku|11,8|%}} ja nuorisotyöttömyys {{luku|32,8|%}} (2015). Kyproksen tasavallan rahayksikkö on [[euro]], joka syrjäytti vuoden 2008 alussa vanhan [[Kyproksen punta|Kyproksen punnan]].<ref name="CIA"/>
[[Kupari]] on ollut Kyproksen tärkein luonnonvara jo [[antiikin Kypros|antiikin ajoista]] lähtien. Nykyään kuitenkin kupariesiintymät on käytetty käytännössä loppuun, eikä niillä ole enää taloudellista merkitystä.<ref name="Martin" /><ref name="vjl" /> Nykyisin merkittäviä luonnonvaroja ovat [[asbesti]], [[kipsi]], [[marmori]] ja [[meripihka]].
Kyproksen tasavalta on teollistunut, ja teollisuuden osuus työllistäjänä on ohittanut maatalouden. Maatalous keskittyy [[peruna]]n, [[sitrushedelmät|sitrushedelmien]], [[viinirypäle]]iden ja pienimuotoisesti [[vilja]]n viljelyyn sekä karjan kasvatukseen. Tärkeimmät teollisuustuotteet ovat [[savuke|savukkeet]], [[viini]], [[vaatteet]], [[kengät]] ja [[sementti]].<ref name="Martin" /> Maan merkittävimmät vientituotteet ovat [[Hedelmä (ruoka)|hedelmä]]t ja [[tekstiili]]t. Kyproksen merkittävimmät kauppakumppanit ovat Iso-Britannia, Kreikka ja Ruotsi.<ref name="CIA"/>
Kyproksen tasavallan puolella on monipuolisempi aluerakenne, jonka vuoksi se on voinut kehittyä paremmin kuin pohjoinen naapurinsa. Talouden kulmakiviä ovat teollisuus, rahaa tuovat sotilastukikohdat ja tärkeimpänä kasvava turismi.<ref name="Martin" /> Kyproksen osat tekevät sen verran yhteistyötä, että etelässä tuotettua [[maalämpö]]ä siirretään pohjoiseen, joka puolestaan antaa talousvettä etelään.<ref name="vjl" />
Kyproksella oli oma öljynjalostuslaitos, mutta se suljettiin 2004. Maan sähköntuotanto on kokonaan ulkomaisen polttoöljyn varassa, ja niinpä kyproslaiset kuluttajat maksavat sähköstään Euroopan korkeinta hintaa. [[Vasilikós (Lárnaka)|Vasilikóksessa]] on maakaasun nesteytyslaitos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eia.gov/countries/country-data.cfm?fips=CY | Nimeke = Cuprys Country Analysis Note | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =EIA | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kyproksella käytetään aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen suhteessa enemmän kuin missään muussa maailman maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.investcyprus.org.cy/cyprus-investment-sectors/energy-sector/ | Nimeke = Energy Sector | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Invest Cyprus | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
Kyproksen tasavallan merkittävimmät lentoasemat ovat [[Lárnakan kansainvälinen lentoasema]] ja [[Páfoksen kansainvälinen lentoasema]]. Merkittävimmät satamat ovat [[Limassol]], [[Lárnaka]] ja Vasilikós. Kauppalaivastoon kuuluu yli {{luku|1000}} alusta.<ref name="CIA"/> Matkustajien reittiliikenne Manner-Euroopan puolelle on lopetettu, joten Limassolin sataman terminaalit ovat risteilyalusten käytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/cyprus/transport/getting-there-away | Nimeke = Getting there | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Maan sisällä julkista liikennettä hoitavat linja-autot ja taksit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/cyprus/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
== Kulttuuri ==
[[
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Kyprokselta kolme kohdetta: [[Choirokoitía]]n neoliittisen kauden asutuspaikka, antiikin [[Pafos|Pafoksen]] arkeologiset alueet sekä [[Tróodos|Tróodoksen]] maalatut kirkot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/cy | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=26.10.2013}}</ref>
Kyproksen kansallispäivänä vietetään itsenäisyyspäivää [[1. lokakuuta]].<ref name="CIA"/> Useimmat muut juhlat liittyvät ortodoksiseen kirkkoon.
Brittien valtakauden arkkitehtuurin näkyvimpiä tuotoksia ovat koulurakennukset, joita kyproksenkreikkalaiset rakensivat käyttäen [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassista arkkitehtuuria]]. Modernia arkkitehtuuria edustavat lasista ja marmorista tehdyt pankkien rakennukset. Julkiset veistokset esittävät nykyisiä ja entisiä valtiomiehiä.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Cr-Ga/Cyprus.html#b | Nimeke = Culture of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Countries and their cultures | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
Kyproksella on järjestetty elokuvajuhlat vuosittain vuodesta 2006 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusfilmfestival.org/cyiff/index.php?option=com_content&task=view&id=12&Itemid=27 | Nimeke =About | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The Cyprus International Film Festival (CYIFF) | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Sinfoniaorkesteria ylläpitää valtion perustama säätiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyso.org.cy/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=49&lang=en | Nimeke = Cyprus Symphony Orchestra Foundation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Cyprus Symphony Orchestra | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kypros on osallistunut [[Eurovision laulukilpailu]]un vuodesta 1981 (kts. [[Kypros Eurovision laulukilpailussa]]). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan. Paras sijoitus on viides sija vuosilta 1982, 1997 ja 2004.
[[Halloumi]] on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto. Se on rekisteröity EU:ssa alkuperäistuotteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zypern.com/cmsdrupal/?q=en/node/48 | Nimeke = Halloumi and other cheese products | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus Embassy | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Useimpien aterioiden osana on tuoretta salaattia ja maustamatonta jogurttia. Tyypillinen ravintola-annos on ''[[meze]]'' eli pieniä paloja Välimeren tapaan.<ref name="EC"/>
== Urheilu ==
Kypros on osallistunut sekä [[kesäolympialaiset|kesä-]] että [[talviolympialaiset|talviolympialaisiin]] vuodesta 1980 alkaen. Purjehtija [[Pávlos Kontídis]] voitti maan historian ensimmäisen olympiamitalin, hopeaa Laser-luokassa vuonna 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sports-reference.com/olympics/countries/CYP/ | Nimeke=Cyprus in Olympics | Julkaisu=Sport Reference | Viitattu=17.12.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
[[Kyproksen jalkapallomaajoukkue]] ei ole koskaan esiintynyt Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnauksessa. [[FIFA-ranking]]issa se oli kesäkuussa 2011 sijalla 80.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=cyp/index.html Associations Cyprus] FIFA. Viitattu 19.7.2010 {{en}}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Cyprus|Kyproksen tasavalta}}
{{Wikimatkat-rivi|Kypros}}
* [http://www.globalis.fi/Konfliktit/Kypros Globalis.fi – Kypros]
{{EU-maat}}
{{Lähi-itä}}
|