Ero sivun ”Kyproksen tasavalta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arkke (keskustelu | muokkaukset)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi = Kyproksen tasavalta
| nimet-virallisilla-kielillä = Κυπριακή Δημοκρατία {{el}}<br />Kıbrıs Cumhuriyeti {{tr}}
| lippu = [[kuva:Flag of Cyprus.svg|125px|border|lippu]]
| vaakuna =
| nimi-genetiivissä = Kyproksen tasavallan
| sijainti = [[Tiedosto:EU-Cyprus highlighted.svg|300px|Kyproksen sijainti]]
| valtiomuoto = [[tasavalta]]
| valtionpäämiehen-nimike = Presidentti
| nykyinen-valtionpäämies = [[NikosNíkos AnastasiadesAnastasiádis]]
| hallituksenpäämiehen-nimike =
| nykyinen-hallituksenpäämies =
| pääkaupunki = [[Nikosia]] (224&nbsp;500 {{luku|224500|as.}})
| pääkaupungin-koordinaatit =
| muut-kaupungit = [[Limassol]] (176&nbsp;900 {{luku|176900|as.}})<br />[[LarnakaLárnaka]] (79&nbsp;000 {{luku|79000|as.}})<br />[[PafosPáfos]] (52&nbsp;800 {{luku|52800|as.}})
| pinta-ala = 9{{luku|9251}} 251<sup>1</sup><ref name="CIA"/>
| alan-sijaluku = 164
| vesipinta-ala = ei merkittävästi
| väestönlaskentavuosi = 20132017
| väkiluku = 1 155{{luku|1221549}} 403<sup>1</sup><ref name="CIA"/>
| väkiluvun-sijaluku = 155
| väestötiheys = 119,4<ref name=aboutcyprus>{{Kirjaviite | Tekijä = Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim)| Nimeke = About Cyprus| Vuosi =2007 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Nikosia, Kypros| Julkaisija = Press and Information Office| Tunniste = ISBN 978-9963-38-499-0 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
| väestönkasvu = 2,6<ref name="STAT"/>
| väestönkasvuvuosi = 2011
| viralliset-kielet = [[Kreikan kieliNykykreikka|kreikka]], [[Turkin kieli|turkki]]
| valuutta = [[euro]]
| valuuttatunnus = EUR
| bkt-vuosi = 20112017
| bkt-sija = 120131
| bkt = 31,19 miljardia USD<ref name="CIA"/>
|bkt = 17,7 miljardia euroa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mof.gov.cy/mof/cystat/statistics.nsf/All/E18750778A5A6B86C2257BF3002FD97F?OpenDocument&sub=1&sel=1&e=&print | Nimeke =Latest Figures: National Accounts, Final Data 2011 and Revised Data 2012 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Statistical service of Republif of Cyprus | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
| bkt-per-asukas = 20 214{{luku|36600}} USD
| hdi-vuosi = ={{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija = ={{ValtioHDISija|CY}}
| hdi = ={{ValtioHDI|CY}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| maatalous = 4,1
| palvelut = 19,9
| teollisuus = 76,0
| aikavyöhyke = UTC+2
| kesäaika = UTC+3
| itsenäisyystapahtumat = [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneestä kuningaskunnasta]]
| itsenäisyysvuodet = [[16. elokuuta]] [[1960]]
| lyhenne = CY
| ajoneuvo = CY
| lentokone = 5B
| suuntanumero = 357
| motto = <!--ei ole-->
| kansallislaulu = [[ImnosÝmnos eis tin EleftherianEleftherían]]
| lukutaito =
| verkkotunnus = [[.cy]]
| edeltäjät =
| alaviite = <sup>1</sup> Sisältää kookkoko saaren, myös Turkin miehittämän alueen. Pelkän eteläosan pinta-ala 5 496 {{luku|5896|km²}}<sup>2</sup> ja väkiluku 862&nbsp;000{{luku|856857}} (2011).<ref name="STAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mof.gov.cy/mof/cystat/statistics.nsf/All/C8E202ADA56BC0C2C2257A0900344F69?OpenDocument&sub=1&sel=1&e=&print | Nimeke =Latest Figures: Population, Households and Demographic Indicators | Selite = The population in the government controlled area | Ajankohta =29.5.2012 | Julkaisija = Statitstical Services of Republic of Cyprus | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
}}
'''Kyproksen tasavalta''' ([[Kreikan kieli{{k-el|kreik.]] '''Κυπριακή Δημοκρατία'''|Kypriakí Dimokratía}}, ''Kypriakī́ Dīmokratía''; [[Turkin kieli{{k-tr|turk.]] '''Kıbrıs Cumhuriyeti'''}}) eli '''Kypros''' (kreik. '''{{k-el|Κύπρος'''|Kýpros}}, ''Kýpros''; turk. '''{{k-tr|Kıbrıs'''}}) on valtio [[VälimeriKypros|VälimerelläKyproksen]] sijaitsevastasaarella itäisellä [[KyprosVälimeri|KyproksenVälimerellä]]. saarestaSe eteläistäon kahta''[[de kolmasosaajure]]'' hallitsevaainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio. Kyproksensaarella, tasavaltamutta kuuluuhallitsee saaresta ''[[Euroopande unionifacto]]in,'' noin kahta kolmasosaa. Muu osa saaresta on [[Yhdistyneet kansakunnatTurkki|Yhdistyneisiin kansakuntiinTurkin]] miehittämänä ja [[KansainyhteisöPohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta|Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan]]ön hallussa.
 
Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on {{luku|9251|km²}} ja väkiluku arviolta noin {{luku|1221549}} (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on {{luku|5896|km²}} ja väkiluku {{luku|856857}} (2011).<ref name="CIA">{{CIA Factbook|cy|Cyprus}}</ref><ref name="CP-Cyprus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Cyprus-Cities.html | Nimeke=Cyprus - Republic of Cyprus | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Kyproksen tasavallan pääkaupunki on [[Nikosia]] ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki [[Limassol]].<ref name="CP-Cyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-cities.php | Nimeke=Cyprus: Municipalities and Communities | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref>
Kypros on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien [[kupari]]staan, ja maan kreikkalaisesta nimestä juontuu suomenkielinen nimi kuparille.<ref name="geo" />
 
Kyproksen tasavalta kuuluu [[Euroopan unioni]]in, [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] ja [[Kansainyhteisö]]ön. Sen [[bruttokansantuote]] asukasta kohden on maailman 52. suurin. Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on [[euro]]. Tasavallan asukkaista {{luku|98,8|%}} on etnisiä [[kyproksenkreikkalaiset|kreikkalaisia]]. Kyproslaisten enemmistö puhuu [[nykykreikka|kreikan kieltä]] ja kuuluu [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]].<ref name="CIA"/>
== Maantiede, ilmasto ja luonto==
 
[[File:Cyprus countryside on the way to Troodos Mountains in the late summer Republic of Cyprus.jpg|thumb|left|Maalaismaisemaa Kyproksella, taustalla Troodoksen vuoristo]]
== Maantiede, ilmasto ja luonto ==
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen maantiede]]}}
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa [[Kypros|Kyproksen]] saaresta. Saaren halki kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret, joiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
 
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa [[TroodosKypros|Kyproksen]]in saaresta. [[Tróodos]]-vuorten massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksestatasavallan alueesta. KyseessäVuoristo on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], jokaja onmuodostaa Kyproksen korkeinkorkeimman vuoristovuoriston. SaarenMyös koko saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[OlymposÓlympos (Kypros)|OlymposÓlympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas({{luku|Pedieaksen]]1951|metriä}}) jasijaitsee [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivillaTróodoksessa. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />
 
[[Tiedosto:Near Trodos, Cyprus (8132780501).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Tróodos]]-vuoristoa.]]
Kyproksessa vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu =29.10.2013 }}</ref>
[[Tiedosto:Akamas, Cyprus - panoramio (3).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Akámas|Akámaksen]] niemen rannikkoa.]]
Saaren pohjoisosassa, kuitenkin Pohjois-Kyproksen puolella, kulkevat [[Pentadáktylos]]-vuoret. Niiden ja Tróodoksen välissä sekä [[Famagusta]]n ja [[Mórfou]]n kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen [[Mesaoría]]n tasanko. Myös siitä pääosa sijaitsee Pohjois-Kyproksen puolella.<ref name="Martin">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke=Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Vuosi=2003 | Sivu=191 | Julkaisija=Könemann | Tunniste=ISBN 3-8290-2481-9}}</ref>
 
Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva [[Nikosia]] eli Lefkosía ({{luku|116392|as.}}), jonka väkiluku kreikkalaisella puolella on {{luku|55014}}. Muut suurimmat kaupungit Kyproksen tasavallan hallussa olevalla alueella ovat [[Limassol]] eli Lemesós ({{luku|101000|as.}}), [[Stróvolos]] ({{luku|67904|as.}}), [[Lárnaka]] ({{luku|51468|as.}}), [[Lakatámeia]] ({{luku|38345|as.}}) ja [[Páfos]] ({{luku|32892|as.}}) (2011).<ref name="CP-Cyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-cities.php | Nimeke=Cyprus: Municipalities and Communities | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.<ref name="CIA"/>
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on [[männynleppärousku]]. Myös [[suppilohapero]]a kerätään paljon. [[Kuningasosterivinokas]] kasvaa villinä Kyproksella.<ref name="FOREST"/>
 
Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana. Lisäksi Kyproksen tasavallalla on rajaa sen alueesta erotettujen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] [[Akrotíri ja Dekéleia|Akrotírin]] tukikohdan kanssa noin 48 kilometriä ja [[Akrotíri ja Dekéleia|Dekéleian]] tukikohdan kanssa noin 108 kilometriä.<ref name="CIA"/>
Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen [[muuttolintu|muuttoreitin]] varrella. [[Hanhikorppikotka]], joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.<ref name="FOREST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLflora_en/485EE01E2C170171C2256F1C00385AF8?OpenDocument | Nimeke = Flora, fauna & conservation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus department of forests | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksella vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorían tasangon 29 °C :sta Tróodos-vuorten 22 °C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu =29.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo {{luku|1900}} eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia.<ref name="FOREST"/> Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen {{luku|6000}} hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen [[muuttolintu|muuttoreitin]] varrella. [[Hanhikorppikotka]], joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.<ref name="FOREST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLflora_en/485EE01E2C170171C2256F1C00385AF8?OpenDocument | Nimeke = Flora, fauna & conservation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus department of forests | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
== Historia ==
[[File:Episkopi 01-2017 img06 Kourion.jpg|thumb|left|[[Kourion]]in antiikinaikaiset rauniot sijaitsevat Limassolin lähellä.]]
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen historia]]}}
 
Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] alaisuudesta kompromissina. Saaren [[Kyproksenkreikkalaiset|kreikkalais­väestö]] olisi halunnut saaren liittyvän [[Kreikka]]an (''[[Enosis]]'') ja [[Kyproksen turkkilaiset|turkkilais­väestö]] siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio.<ref name="vjl">{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Kiljunen| Nimeke = Valtiot ja liput| Vuosi =2004 | Sivu = 340–342| Selite = | Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-18177-7 | Viitattu =19.3.2008 }}</ref>
Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] alaisuudesta kompromissina. Saaren [[Kyproksenkreikkalaiset|kreikkalais­väestö]] olisi halunnut saaren liittyvän [[Kreikka]]an (''[[énosis]]'') ja [[Kyproksen turkkilaiset|turkkilais­väestö]] siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio.<ref name="vjl">{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Kiljunen| Nimeke = Valtiot ja liput| Vuosi =2004 | Sivu = 340–342| Selite = | Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-18177-7 | Viitattu =19.3.2008 }}</ref>
Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n johdolla 1964 aselevossa, jota valvomaan YK asetti kansainväliset [[UNFICYP]]-rauhanturvajoukot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unficyp.org/nqcontent.cfm?a_id=778&tt=graphic&lang=l1 | Nimeke = About UNFICYP | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = UNIFCYP | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv B 145 Bild-F012976-0007, Bonn, Staatsbesuch Präsident von Zypern.jpg|pienoiskuva|vasen|200px|Kyproksen ensimmäinen presidentti, arkkipiispa [[Makarios III]].]]
[[Turkki]] miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 [[Kreikan sotilasjuntta|Kreikan sotilashallituksen]] tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.<ref name="vjl" /> Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1975. YK.n johdolla sovittiin "väestönvaihto-ohjelmasta", joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cypnet.co.uk/ncyprus/history/republic/agmt-popexch.html | Nimeke =Population Exchange Agreement | Tekijä = | Ajankohta = | Selite = United Nations Document S/11789 | Julkaisija = YK / Cypnet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Tämän sopimuksen nojalla 196&nbsp;000 kreikkalaistaustaista kyproslaista muutti saaren eteläosaan ja 42&nbsp;000 turkkilaistaustaista pohjoiseen. Seuraavan 20 vuoden aikana saaren pohjoisosaan muutti vielä 36&nbsp;000 turkkilaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/languages/documents/cy_en.pdf | Nimeke = Euromosaic: Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = European Commission | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> ''[[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]]'' perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanut noin 90&nbsp;000 siirtolaista Turkista.<ref name="vjl" /> Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.<ref name="CIA"/>
[[Turkki]] miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 [[Kreikan sotilasjuntta|Kreikan sotilashallituksen]] tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.<ref name="vjl" /> Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1975. YK.n johdolla sovittiin ”väestönvaihto-ohjelmasta”, joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cypnet.co.uk/ncyprus/history/republic/agmt-popexch.html | Nimeke =Population Exchange Agreement | Tekijä = | Ajankohta = | Selite = United Nations Document S/11789 | Julkaisija = YK / Cypnet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Tämän sopimuksen nojalla 196&nbsp;000 kreikkalaistaustaista kyproslaista muutti saaren eteläosaan ja {{luku|42000}} turkkilaistaustaista pohjoiseen. Seuraavan 20 vuoden aikana saaren pohjoisosaan muutti vielä {{luku|36000}} turkkilaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/languages/documents/cy_en.pdf | Nimeke = Euromosaic: Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = European Commission | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]] perustettiin vuonna 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanut noin {{luku|90000}} siirtolaista Turkista.<ref name="vjl" /> Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.<ref name="CIA"/>
 
YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen - heinäkuussa 2013 mandaattia päätettiin jatkaa tammikuun loppuun 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.whatsinblue.org/2013/07/un-peacekeeping-force-in-cyprus-mandate-renewal.php | Nimeke =UN Peacekeeping Force in Cyprus Mandate Renewal | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =What's in Blue - Security Council Report | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin operaation alusta vuoteen 2005 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=62967&nodeid=15146&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke =Rauhanturvaajat kotiin Kyproksesta | Tekijä = | Ajankohta = 2004 | Julkaisija =Valtioneuvoston tiedotusyksikkö | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa, [[AkrotiriAkrotíri ja DhekeliaDekéleia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sbaadministration.org/index.php/95-key-documents-2 | Nimeke =SBA AGLA Key Documents | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = SBA Administration | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen tasavalta liittyi [[Euroopan unioni]]in 1. toukokuuta 2004. Virallisesti unioniin kuuluu koko saari, mutta käytännössä vain eteläosa. Maan talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuvuosina, mutta vuonna 2009 se joutui Kreikan tavoin talouskriisiin osana maailmanlaajuista kriisiä. Yhtenä tekijänä maan ongelmissa olivat rahoitussektorin suuret lainat Kreikkaan. Kypros alkoi toipua kriisistä vuonna 2015.<ref name="CIA"/>
 
== Väestö ==
[[File:Fascinating view of Nicosia during day Republic of Cyprus.JPG|thumb|Kyproksen pääkaupunki Nikosia.]]
Kyproksen tasavallan väkilukuun, 1,155 miljoonaa (arvio heinäkuussa 2013) sisältyy myös Turkin miehittämän alueen asukkaat. Kyproksen hallitus ilmoitti että sen hallitsemilla alueilla asui vuoden 2011 laskennassa 862&nbsp;000 henkeä.<ref name="STAT"/>
 
Kyproksen tasavallan viralliseen väkilukuun {{luku|1221549}} (arvio heinäkuussa 2017) sisältyvät myös Turkin miehittämän alueen asukkaat. Kyproksen tasavallan viimeisimmän virallisen, vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan tasavallan hallussa olleen alueen väkiluku oli {{luku|856857}}.<ref name="CP-Cyprus"/>
Kyproksen väestö jakautuu kielellisesti ja uskonnollisesti [[kreikan kieli|kreikkaa]] puhuviin [[ortodoksisuus|ortodokseihin]] ja [[turkin kieli|turkkia]] puhuviin [[muslimi|muslimeihin]]. Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta [[arabian kieli|arabiaa]] puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa henkilöä, jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua [[syyria]]lais-[[palestiina]]laisille sedentaarimurteille. Lisäksi Kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.<ref name="ETN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/country/CY/languages | Nimeke= Languages of Cyprus | Julkaisu =Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. | Julkaisija = SIL International | Viitattu=26.10.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Tiedosto:Monks of Panagidia Galaktotrofousa monastry, Cyprus.JPG|pienoiskuva|Panagía Galaktotrofoúsan luostarin munkkeja.]]
Kyproslaisten mediaani-ikä on noin 36,8 vuotta. Vuotuinen väestönkasvu on noin {{luku|1,32|%}}, ja syntyvyys noin 11,3 ja kuolleisuus noin 6,8 tuhatta asukasta kohden. Eliniänodote on 78,8 vuotta, naisilla 81,8 ja miehillä 76 vuotta. Väestöstä noin {{luku|66,8|%}} asuu kaupungeissa, ja kaupungistuminen lisääntyy noin {{luku|0,84|%}} vuodessa.<ref name="CIA"/>
 
Koko Kyproksen väestö voidaan karkeasti jakaa kielellisesti ja uskonnollisesti [[nykykreikka|kreikkaa]] puhuviin [[ortodoksinen kirkko|ortodokseihin]] ja [[turkin kieli|turkkia]] puhuviin [[muslimi|muslimeihin]]. Kyproksen tasavallan hallinnoiman alueen väestöstä noin 98,8% on etnisiä [[kreikkalaiset|kreikkalaisia]], ja kreikkaa puhuu ensimmäisenä kielenään noin {{luku|80,9|%}} väestöstä.<ref name="CIA"/> Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta [[arabian kieli|arabiaa]] puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa [[maroniitit|maroniittia]], jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua [[syyria]]lais-[[palestiina]]laisille sedentaarimurteille. Lisäksi Kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.<ref name="ETN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/country/CY/languages | Nimeke= Languages of Cyprus | Julkaisu =Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. | Julkaisija = SIL International | Viitattu=26.10.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Muita yleisiä kieliä väestössä ovat [[englannin kieli|englanti]], [[romanian kieli|romania]], [[venäjän kieli|venäjä]] ja [[bulgarian kieli|bulgaria]].<ref name="CIA"/>
 
Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon yleiskreikasta ja sen muista murteista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cy2012.eu/index.php/en/news-categories/types/features/feature-a-centuries-old-dialect | Nimeke = Feature – A centuries-old dialect | Julkaisu = cy2012.eu | Ajankohta = 15.11.2012 | Viitattu = 4.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaiseen murteeseen eli [[arkado-kyproslainen murre|arkado-kyproslaiseen murteeseen]] vaan on kehittynyt [[koinee]]-kreikasta.<ref>[http://www.thisavros.com/main/default.aspx?tabid=10 Thie Greek Language of Cyprus] Thersaurus of Cypriot Greek. Viitattu 18.12.2010 {{en}} {{vanhentunut linkki}}</ref> Kyproksen murre on nykyisin vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.<ref name="ETN"/> Lukutaitoprosentti on 99,1.<ref name="CIA"/>
 
Kyproksen tasavallan väestöstä on [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]] noin {{luku|89,1|%}}, [[katolinen kirkko|katolisia]] noin {{luku|2,9|%}}, [[anglikaaninen kirkko|anglikaaneja]] tai muita [[protestantismi|protestantteja]] noin {{luku|2|%}} ja [[muslimit|muslimeja]] noin {{luku|1,8|%}}.<ref name="CIA"/>
Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon standardikreikasta ja sen muista murteista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cy2012.eu/index.php/en/news-categories/types/features/feature-a-centuries-old-dialect | Nimeke = Feature – A centuries-old dialect | Julkaisu = cy2012.eu | Ajankohta = 15.11.2012 | Viitattu = 4.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaisiin murteisiin vaan on kehittynyt [[koinee]]-kreikasta.<ref>[http://www.thisavros.com/main/default.aspx?tabid=10 Thie Greek Language of Cyprus] Thersaurus of Cypriot Greek. Viitattu 18.12.2010 {{en}} {{vanhentunut linkki}}</ref> Se on nykyään vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.<ref name="ETN"/>
 
== Hallinto ja politiikka ==
[[File:Bundesarchiv B 145 Bild-F012976-0007, Bonn, Staatsbesuch Präsident von Zypern.jpg|thumb|left|200px| Ensimmäinen presidentti, arkkipiispa Makarios III]]
Kypros on [[presidentillinen järjestelmä|presidentillinen]] [[tasavalta]]. Vuoden 1960 perustuslain mukaan varapresidentti on kyproksenturkkilainen, paikka on nykyisin täyttämättä. Samoin Kyproksen parlamentin 80 paikasta 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein, samoin parlamentti.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|cy|Cyprus}}</ref>
 
Kypros on [[presidentillinen järjestelmä|presidentillinen]] [[tasavalta]]. [[Kyproksen presidentti]] on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, joten erillistä pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein, samoin kuin 80-paikkainen kansanedustuslaitos eli [[Kyproksen edustajainhuone]]. Vuoden 1960 perustuslain mukaan varapresidentti on kyproksenturkkilainen, ja paikka on nykyisin täyttämättä. Samoin parlamenttipaikoista 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä.<ref name="CIA"/>
Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät [[Euroopan unioni]]in 1. toukokuuta 2004.
 
Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät [[Euroopan unioni]]in 1. toukokuuta 2004. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin vuonna 2004. Saaren molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys 24. huhtikuuta 2004. Siinä pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin Genevessä vuoden 2017 tammikuussa.
 
Kyproksen tasavallan suurimmat puolueet ovat kommunistinen [[AKEL]], keskusta-oikeistolainen [[DISY]] ja demokraattinen puolue [[DIKO]].<ref name="CIA"/> Helmikuussa 2013 presidentiksi valittu [[NicosNíkos AnastasiadesAnastasiádis]] edustaa DISY-puoluetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-21565606 | Nimeke =Cyprus election: Nicos Anastasiades elected president | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =BBC | Viitattu =26.10.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parties-and-elections.eu/cyprus1.html | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Parties and Elections in Europe | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
=== Hallinnollinen jako ===
[[Tiedosto:Cyprus districts named.png|thumb|300px|Kyproksen alueet ja hallinnollinen jako. Tummanpunainen alue on turkkilaisten hallussa, vaaleansininen YK:n turvavyöhyke ja vihreät brittien tukikohtia.]]
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen alueet]]}}
Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen, jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statoids.com/ucy.html | Nimeke = Districts of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Statoids | Viitattu = 26.10.2013 }}</ref> Alueet ovat (kreikan-/turkinkielinen nimi suluissa):
* [[Famagustan alue]] (Αμμόχωστος, Ammochostos / Gazimağusa tai Mağusa) (enimmäkseen turkkilaisten hallussa)
* [[Kyrenian alue]] (Κερύvεια, Keryneia / Girne) (kokonaan turkkilaisten hallussa)
* [[Larnakan alue]] (Λάρνακα, Larnaka / Larnaka tai İskele) (enimmäkseen tasavallan hallussa)
* [[Limassolin alue]] (Λεμεσός, Lemesos / Limasol tai Leymosun) (kokonaan tasavallalla)
* [[Nikosian alue]] (Λευκωσία, Lefkosia / Lefkoşa)
* [[Pafoksen alue]] (Πάφος, Pafos / Baf) (kokonaan tasavallalla)
 
Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen (''eparchía''), jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statoids.com/ucy.html | Nimeke = Districts of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Statoids | Viitattu = 26.10.2013 }}</ref> Alueet on jaettu edelleen kuntiin (''dímos'') ja yhdyskuntiin (''koinótita''). Kyproksen alueet ovat:
== Talous ==
[[File:Geology of Cyprus-SkiriotissaMine.jpg|thumb|Skiriotissan kuparikaivos.]]
[[File:Limassol Old Port Regeneration Works 2.JPG|thumb|Limassolin vanha satama.]]
[[Kupari]] on ollut Kyproksen tärkein luonnonvara jo antiikin ajasta lähtien. Nykyään kuitenkin kupariesiintymät on käytetty käytännössä loppuun, eikä niillä ole enää taloudellista merkitystä.<ref name="geo" /><ref name="vjl" /> Merkittäviä luonnonvaroja ovat [[asbesti]], [[kipsi]], [[marmori]] ja [[meripihka]].
 
{| class="wikitable" style="width: 100%;"
Kyproksen tasavalta on teollistunut, ja teollisuuden osuus työllistäjänä on ohittanut maatalouden. Maatalous keskittyy [[peruna]]n, [[sitrushedelmät|sitrushedelmien]], [[viinirypäle]]iden ja pienimuotoisesti [[vilja]]n viljelyyn sekä karjan kasvatukseen. Tärkeimmät teollisuustuotteet ovat [[savuke|savukkeet]], [[viini]], [[vaatteet]], [[kengät]] ja [[sementti]].<ref name="geo" /> Maan merkittävimmät vientituotteet ovat [[Hedelmä (ruoka)|hedelmä]]t ja [[tekstiili]]t.
! !! style="min-width: 120px;" | Nimi !! Nimi kreikaksi !! Nimi turkiksi !! Pääkaupunki !! Hallinta
|-
| rowspan="6" style="font-size: 85%; width: 300px;" | [[Tiedosto:Cyprus districts named.png|300px]]<br />Kyproksen alueet ja hallinnollinen jako. Tummanpunainen alue on turkkilaisten hallussa, vaaleansininen YK:n turvavyöhyke ja vihreät brittien tukikohtia. || [[Famagustan alue]] || Αμμόχωστος, ''Ammóchostos'' || ''Gazimağusa'' || ([[Famagusta]]) || enimmäkseen turkkilaisten hallussa
|-
| [[Kyrenian alue]] || Κερύvεια, ''Kerýneia'' || ''Girne'' || ([[Kyrenia]]) || kokonaan turkkilaisten hallussa
|-
| [[Lárnakan alue]] || Λάρνακα, ''Lárnaka'' || ''Larnaka'' || [[Lárnaka]] || enimmäkseen tasavallan hallussa
|-
| [[Limassolin alue]] || Λεμεσός, ''Lemesós'' || ''Limasol'' || [[Limassol]] || kokonaan tasavallan hallussa
|-
| [[Nikosian alue]] || Λευκωσία, ''Lefkosía'' || ''Lefkoşa'' || [[Nikosia]] || enimmäkseen tasavallan hallussa
|-
| [[Páfoksen alue]] || Πάφος, ''Páfos'' || ''Baf'' || [[Páfos]] || kokonaan tasavallan hallussa
|}
 
== Talous ja liikenne ==
Kyproksen tasavallan puolella on monipuolisempi aluerakenne, jonka vuoksi se on voinut kehittyä paremmin kuin pohjoinen naapurinsa. Talouden kulmakiviä ovat teollisuus, rahaa tuovat sotilastukikohdat ja tärkeimpänä kasvava turismi.<ref name="geo" /> Kyproksen valtiot tekevät sen verran yhteistyötä, että etelässä tuotettua [[maalämpö]]ä siirretään pohjoiseen, joka puolestaan antaa talousvettä etelään.<ref name="vjl" />
[[Tiedosto:Geology of Cyprus-SkiriotissaMine.jpg|pienoiskuva|Skouriótissan kuparikaivos.]]
[[Tiedosto:Limassol Hafen UN.JPG|pienoiskuva|Limassolin satamaa.]]
 
Kypros on markkinatalous, jossa palveluiden osuus on neljä viidesosaa koko taloudesta. Tärkeimmät toimialat ovat turismi, rahoitusala, laivanvarustus ja kiinteistöt. Kyproksen [[bruttokansantuote]] on noin 31,19 miljardia USD ja asukasta kohden {{luku|36600}} USD (2017). Työikäisen väestön suuruus on noin {{luku|426600}}. Maan työttymyysaste on {{luku|11,8|%}} ja nuorisotyöttömyys {{luku|32,8|%}} (2015). Kyproksen tasavallan rahayksikkö on [[euro]], joka syrjäytti vuoden 2008 alussa vanhan [[Kyproksen punta|Kyproksen punnan]].<ref name="CIA"/>
Kyproksen tasavallan rahayksikkö on [[euro]], joka syrjäytti vuoden 2008 alussa vanhan [[Kyproksen punta|Kyproksen punnan]].<ref>[http://cyprus.angloinfo.com/countries/cyprus/euro.asp Cyprus Euro Conversion 2008] Angloinfo {{vanhentunut linkki}}</ref>
 
[[Kupari]] on ollut Kyproksen tärkein luonnonvara jo [[antiikin Kypros|antiikin ajoista]] lähtien. Nykyään kuitenkin kupariesiintymät on käytetty käytännössä loppuun, eikä niillä ole enää taloudellista merkitystä.<ref name="Martin" /><ref name="vjl" /> Nykyisin merkittäviä luonnonvaroja ovat [[asbesti]], [[kipsi]], [[marmori]] ja [[meripihka]].
Kyproksella oli oma öljynjalostuslaitos, mutta se suljettiin 2004. Maan sähköntuotanto on kokonaan ulkomaisen polttoöljyn varassa, ja niinpä kyproslaiset kuluttajat maksavat sähköstään Euroopan korkeinta hintaa.Vassilikokseen rakennetaan suurta satamaa, jonka yhteyteen on tulossa maakaasun nesteytyslaitos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eia.gov/countries/country-data.cfm?fips=CY | Nimeke = Cuprys Country Analysis Note | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =EIA | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen tasavalta on teollistunut, ja teollisuuden osuus työllistäjänä on ohittanut maatalouden. Maatalous keskittyy [[peruna]]n, [[sitrushedelmät|sitrushedelmien]], [[viinirypäle]]iden ja pienimuotoisesti [[vilja]]n viljelyyn sekä karjan kasvatukseen. Tärkeimmät teollisuustuotteet ovat [[savuke|savukkeet]], [[viini]], [[vaatteet]], [[kengät]] ja [[sementti]].<ref name="Martin" /> Maan merkittävimmät vientituotteet ovat [[Hedelmä (ruoka)|hedelmä]]t ja [[tekstiili]]t. Kyproksen merkittävimmät kauppakumppanit ovat Iso-Britannia, Kreikka ja Ruotsi.<ref name="CIA"/>
Kyproksella käytetään aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen suhteessa enemmän kuin missään muussa maailman maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.investcyprus.org.cy/cyprus-investment-sectors/energy-sector/ | Nimeke = Energy Sector | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Invest Cyprus | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen tasavallan puolella on monipuolisempi aluerakenne, jonka vuoksi se on voinut kehittyä paremmin kuin pohjoinen naapurinsa. Talouden kulmakiviä ovat teollisuus, rahaa tuovat sotilastukikohdat ja tärkeimpänä kasvava turismi.<ref name="Martin" /> Kyproksen osat tekevät sen verran yhteistyötä, että etelässä tuotettua [[maalämpö]]ä siirretään pohjoiseen, joka puolestaan antaa talousvettä etelään.<ref name="vjl" />
Kyproksella on 15 lentopaikkaa, joista seitsemällä on yli 2,4 km kiitotie.<ref name="CIA"/>
 
Kyproksella oli oma öljynjalostuslaitos, mutta se suljettiin 2004. Maan sähköntuotanto on kokonaan ulkomaisen polttoöljyn varassa, ja niinpä kyproslaiset kuluttajat maksavat sähköstään Euroopan korkeinta hintaa. [[Vasilikós (Lárnaka)|Vasilikóksessa]] on maakaasun nesteytyslaitos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eia.gov/countries/country-data.cfm?fips=CY | Nimeke = Cuprys Country Analysis Note | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =EIA | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kyproksella käytetään aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen suhteessa enemmän kuin missään muussa maailman maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.investcyprus.org.cy/cyprus-investment-sectors/energy-sector/ | Nimeke = Energy Sector | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Invest Cyprus | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
Satamakaupunkeja ovat Larnaca, Limassol ja Vasilikos. Kauppalaivastoon kuuluu 838 alusta.<ref name="CIA"/> Matkustajien reittiliikenne Manner-Euroopan puolelle on lopetettu, joten Limassolin sataman terminaalit ovat risteilyalusten käytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/cyprus/transport/getting-there-away | Nimeke = Getting there | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen tasavallan merkittävimmät lentoasemat ovat [[Lárnakan kansainvälinen lentoasema]] ja [[Páfoksen kansainvälinen lentoasema]]. Merkittävimmät satamat ovat [[Limassol]], [[Lárnaka]] ja Vasilikós. Kauppalaivastoon kuuluu yli {{luku|1000}} alusta.<ref name="CIA"/> Matkustajien reittiliikenne Manner-Euroopan puolelle on lopetettu, joten Limassolin sataman terminaalit ovat risteilyalusten käytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/cyprus/transport/getting-there-away | Nimeke = Getting there | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Maan sisällä julkista liikennettä hoitavat linja-autot ja taksit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/cyprus/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
== Kulttuuri ==
[[FileTiedosto:Halloumislice zoom.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|200px186px|Halloumijuustoa[[Halloumi]]juustoa.]]
Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Kyprokselta kolme kohdetta: [[Choirokoitia]], [[Pafos]]in kaupunki ja [[Troodos]]in maalatut kirkot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/cy | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=26.10.2013}}</ref>
 
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Kyprokselta kolme kohdetta: [[Choirokoitía]]n neoliittisen kauden asutuspaikka, antiikin [[Pafos|Pafoksen]] arkeologiset alueet sekä [[Tróodos|Tróodoksen]] maalatut kirkot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/cy | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=26.10.2013}}</ref>
Brittien valtakauden arkkitehtuurin näkyvimpiä tuotoksia ovat koulurakennukset, joita kyproksenkreikkalaset rakensivat korostaen klassista kreikkalaista julkisivua. Modernia arkkitehtuuria edustavat lasista ja marmorista tehdyt pankkien rakennukset. Julkiset veistokset edustavat nykyisiäja entisiä valtiomiehiä.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Cr-Ga/Cyprus.html#b | Nimeke = Culture of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Countries and their cultures | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen kansallispäivänä vietetään itsenäisyyspäivää [[1. lokakuuta]].<ref name="CIA"/> Useimmat muut juhlat liittyvät ortodoksiseen kirkkoon.
Kyproksella on järjestetty elokuvajuhlat vuosittain vuodesta 2006 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusfilmfestival.org/cyiff/index.php?option=com_content&task=view&id=12&Itemid=27 | Nimeke =About | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The Cyprus International Film Festival (CYIFF) | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Sinfoniaorkesteria ylläpitää valtion perustama säätiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyso.org.cy/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=49&lang=en | Nimeke = Cyprus Symphony Orchestra Foundation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Cyprus Symphony Orchestra | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Brittien valtakauden arkkitehtuurin näkyvimpiä tuotoksia ovat koulurakennukset, joita kyproksenkreikkalaiset rakensivat käyttäen [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassista arkkitehtuuria]]. Modernia arkkitehtuuria edustavat lasista ja marmorista tehdyt pankkien rakennukset. Julkiset veistokset esittävät nykyisiä ja entisiä valtiomiehiä.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Cr-Ga/Cyprus.html#b | Nimeke = Culture of Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Countries and their cultures | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
Kypros on osallistunut [[Eurovision laulukilpailu]]un vuodesta 1981 (kts. [[Kypros Eurovision laulukilpailussa]]). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan. Paras sijoitus on viides sija vuosilta 1982, 1997 ja 2004.
 
Kyproksella on järjestetty elokuvajuhlat vuosittain vuodesta 2006 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusfilmfestival.org/cyiff/index.php?option=com_content&task=view&id=12&Itemid=27 | Nimeke =About | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The Cyprus International Film Festival (CYIFF) | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Sinfoniaorkesteria ylläpitää valtion perustama säätiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyso.org.cy/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=49&lang=en | Nimeke = Cyprus Symphony Orchestra Foundation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Cyprus Symphony Orchestra | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kypros on osallistunut [[Eurovision laulukilpailu]]un vuodesta 1981 (kts. [[Kypros Eurovision laulukilpailussa]]). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan. Paras sijoitus on viides sija vuosilta 1982, 1997 ja 2004.
[[Halumi]] eli halloumi on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto. Se on rekisteröity EU:ssa alkuperäistuotteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zypern.com/cmsdrupal/?q=en/node/48 | Nimeke = Halloumi and other cheese products | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus Embassy | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Useimpien aterioiden osana on tuoretta salaattia ja maustamatonta [[jogurtti]]a. Tyypillinen ravintola-annos on ''[[meze]]'', pieniä paloja Välimeren tapaan.<ref name="EC"/>
 
[[Halloumi]] on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto. Se on rekisteröity EU:ssa alkuperäistuotteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zypern.com/cmsdrupal/?q=en/node/48 | Nimeke = Halloumi and other cheese products | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus Embassy | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Useimpien aterioiden osana on tuoretta salaattia ja maustamatonta jogurttia. Tyypillinen ravintola-annos on ''[[meze]]'' eli pieniä paloja Välimeren tapaan.<ref name="EC"/>
 
== Urheilu ==
 
Kypros on osallistunut sekä talvi- että kesäolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Purjehtija [[Pavlos Kontides]] voitti maan historian ensimmäisen olympiamitalin, hopeaa Laser-luokassa vuonna 2012.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/CYP/ Cyprus in Olympics] Sport Reference. Viitattu 17.12.2010 {{en}}</ref>
Kypros on osallistunut sekä [[kesäolympialaiset|kesä-]] että [[talviolympialaiset|talviolympialaisiin]] vuodesta 1980 alkaen. Purjehtija [[Pávlos Kontídis]] voitti maan historian ensimmäisen olympiamitalin, hopeaa Laser-luokassa vuonna 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sports-reference.com/olympics/countries/CYP/ | Nimeke=Cyprus in Olympics | Julkaisu=Sport Reference | Viitattu=17.12.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Kyproksen jalkapallomaajoukkue]] ei ole koskaan esiintynyt Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnauksessa. [[FIFA-ranking]]issa se oli kesäkuussa 2011 sijalla 80.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=cyp/index.html Associations Cyprus] FIFA. Viitattu 19.7.2010 {{en}}</ref>
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Cyprus|Kyproksen tasavalta}}
{{Wikimatkat-rivi|Kypros}}
* [http://www.globalis.fi/Konfliktit/Kypros Globalis.fi – Kypros]
 
{{Commonscat|Cyprus|Kyproksen tasavalta}}
{{EU-maat}}
{{Lähi-itä}}