Avaa päävalikko

Muutokset

4 256 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Kyproksen[[Kypros]] saari''' kuuluuon [[Kyproksen tasavaltaVälimeri|Kyproksen tasavallalleVälimeren]], muttakolmanneksi saarensuurin pohjoisosassasaari on[[Sisilia]]n Turkinja vuonna[[Sardinia]]n 1974jälkeen. miehittämäSe alue,sijaitsee jokaVälimeren onitäosan julistautunut itsenäiseksi nimelläkoilliskulmauksessa [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavaltaTurkki|Turkin]]. ja [[KyprosSyyria]]n onrannikoiden Välimerenkainalossa. kolmanneksiSaari suurinkuuluu saarimaantieteellisesti [[SisiliaLähi-itä]]nän ja [[SardiniaAasia]]nan, jälkeenmutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an.<ref Senname="CIA"/> Saaren pinta-ala on 9&nbsp;251 {{luku|9251|km²}} ja asukasluku on noin 871&nbsp;036{{luku|1221549}} (20092017).<ref name="CIA">{{CIA Factbook|cy|Cyprus}}</ref><ref name=aboutcyprus>{{Kirjaviite | Tekijä = Polly Lyssiotis, Polly & Vasiliki Kokoti, Vasiliki (toim.) | Nimeke = About Cyprus| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Nikosia, Kypros | Julkaisija = Press and Information Office| Tunniste = ISBN 978-9963-38-499-0 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Kyproksen saari kuuluu ''[[de jure]]'' kokonaisuudessaan [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallalle]], mutta saaren pohjoisosassa on [[Turkki|Turkin]] vuonna 1974 miehittämä alue, joka on julistautunut itsenäiseksi nimellä [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]].<ref name="CIA"/>
 
== Kallioperä ja maastonmuodot ==
[[FileTiedosto:Cyprus topo.png|thumbpienoiskuva|270px|Kyproksen topografinen kartta.]]
Saaren pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret. Niiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu =19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
 
Kyproksen saaren pinta-ala on {{luku|9251|km²}}. Tästä noin {{luku|5896|km²}} kuuluu Kyproksen tasavaltaan ja noin {{luku|3355|km²}} Pohjois-Kyprokseen. Kokonaispinta-ala tekisi yhdistyneestä Kyproksesta maailman 170. suurimman valtion. Kyproksen pinta-alasta noin {{luku|9241|km²}} on maapinta-alaa ja vain noin {{luku|10|km²}} sisävesiä. Pinta-alasta noin {{luku|13,4|%}} on maanviljelysmaata ja noin {{luku|18,8|%}} metsää.<ref name="CIA"/>
[[Troodos]]in massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[Olympos (Kypros)|Olympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas|Pedieaksen]] ja [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />
 
Kyproksen suurin pituus koillis-lounaissuunnassa on noin 227 kilometriä ja suurin leveys luoteis-kaakkoissuunnassa noin 97 kilometriä.<ref name="NE">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nationsencyclopedia.com/geography/Congo-Democratic-Republic-of-the-to-India/Cyprus.html | Nimeke=Cyprus | Julkaisu=Nations Encyclopedia | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Saaren rannikon pituus on noin 648 kilometriä.<ref name="CIA"/> Saaren koillisosan muodostaa pitkä [[Karpasía]]n niemimaa. Sen kärki tunnetaan [[Apóstolos Andréas|Apóstolos Andréaksen]] niemenä. Länsipäässä sijaitsee [[Akámaksen]] niemi, etelärannikolla [[Akrotíri (Limassol)|Akrotírin]] niemi ja saaren kaakkoiskulmassa [[Kávo Gkréko]]n niemi. Itärannikolla Karpasían eteläpuolella sijaitsee [[Famagustanlahti]], etelärannikolla [[Lárnakanlahti]], [[Akrotírinlahti]] ja [[Episkopínlahti]], ja luoteisrannikolla [[Chrysochoúnlahti]] ja [[Mórfounlahti]].
Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseksi on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke =Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Eric Solsten, toim. | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija =GPO for the Library of Congress | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
Kyproksen korkein vuoristo on [[Tróodos]]-vuoristo, jonka alue kattaa valtaosan eteläisestä Kyproksesta. Tróodoksen massiivi on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]]. Vuoristossa sijaitsee muun muassa saaren korkein kohta, [[Ólympos (Kypros)|Ólympos]] ({{luku|1951|m}}). Kyproksen pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee kalkkikivinen [[Pentadáktylos]]-vuorijono eli Kyrenean vuoret. Pentadáktyloksen eteläpuolella sen ja Tróodoksen välissä sekä länsirannikon [[Mórfou]]n ja itärannikon [[Famagusta]]n kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen [[Mesaoría]]n tasanko.<ref name="Martin">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke=Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Vuosi=2003 | Sivu=191 | Julkaisija=Könemann | Tunniste=ISBN 3-8290-2481-9}}</ref>
 
Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. TroodosSaaren suurimpien jokien, kuten pisimmän joen [[Pediaíos|Pediaíoksen]], alkulähteet sijaitsevat Tróodos-vuoriltavuorilla, josta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Pediaíos virtaa Mesaorían tasangolla ja laskee Famagustanlahteen saaren itärannikolla. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseksi on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref name="Martin"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke =Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Eric Solsten, Eric (toim.) | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija =GPO for the Library of Congress | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
== Kulttuurimaantiede ==
[[Tiedosto:Cyprus density.jpg|pienoiskuva|270px|Väentiheys Kyproksen tasavallan alueella.]]
Kypros kuuluu maantieteellisesti [[Lähi-itä]]än, eli [[Aasia]]an, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, [[Egypti]]in 300, [[Syyria]]an 105 ja [[Rodos|Rodokselle]] [[Kreikka]]an noin 380&nbsp;km<ref name=aboutcyprus/>. Manner-Kreikkaan matkaa on 770 km.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/148573/Cyprus | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
Kypros kuuluu maantieteellisesti [[Lähi-itä]]än, elija [[Aasia]]an, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an.<ref name="CIA"/> Etäisyys Kyprokselta onpohjoiseen matkaa[[Turkki|Turkin]] Turkkiinrannikolle on noin 75 kilometriä, itään [[EgyptiSyyria]]inan 300noin 105 kilometriä, etelään [[SyyriaEgypti]]anin 105noin 300 kilometriä ja länteen [[RodosKreikka|RodokselleKreikan]] [[KreikkaRódos|Ródokselle]]an noin 380&nbsp;km kilometriä.<ref name=aboutcyprus/"Lyssiotis">{{Kirjaviite | Tekijä = Lyssiotis, Polly & Kokoti, Vasiliki (toim.) | Nimeke = About Cyprus | Julkaisupaikka = Nikosia, Kypros | Julkaisija = Press and Information Office | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-9963-38-499-0 | Kieli = {{en}}}}</ref> Manner-Kreikkaan matkaa on noin 770 kmkilometriä.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/148573/Cyprus | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
Kyproksen suurimpia kaupunkeja ovat [[Limassol]] (noin 101&nbsp;000 asukasta vuonna 2011), [[Strovolos]] (68&nbsp;000) [[Nikosia]] (55&nbsp;000) ja Larnaka (51&nbsp;500).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citypopulation.de/Cyprus.html | Nimeke = Principal Cities| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = citypopulation | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
Koko Kyproksen saaren väkiluvuksi on arvioitu vuonna 2017 noin {{luku|1221549}} henkeä.<ref name="CIA"/> Vuoden 2011 väestönlaskennassa Kyproksen tasavallan väkiluku oli {{luku|856857}}<ref name="CP-Cyprus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Cyprus-Cities.html | Nimeke=Cyprus - Republic of Cyprus | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> ja Pohjois-Kyproksen väkiluku {{luku|286257}}.<ref name="CP-TurkCyprus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/TurkCyprus.html | Nimeke=Northern Cyprus - Turkish Republic of Northern Cyprus (TRNC) | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Yhteenlaskettu väkiluku tekee Kyproksesta maailman 159. suurimman valtion.<ref name="CIA"/>
 
Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva [[Nikosia]] eli Lefkosía ({{luku|116392|as.}}, josta kreikkalaisella puolella {{luku|55014|as.}} ja turkkilaisen Pohjois-Nikosian puolella {{luku|61378|as.}}). Muut suurimmat kaupungit ovat kreikkalaisella puolella [[Limassol]] eli Lemesós ({{luku|101000|as.}}), [[Stróvolos]] ({{luku|67904|as.}}), [[Lárnaka]] ({{luku|51468|as.}}), [[Lakatámeia]] ({{luku|38345|as.}}) ja [[Páfos]] ({{luku|32892|as.}}), ja turkkilaismiehityksen alla olevan pohjoisosan alueella [[Famagusta]] eli Gazimağusa/Ammóchostos ({{luku|40920|as.}}), [[Kyrenia]] eli Girne/Kerýneia ({{luku|33207|as.}}) ja [[Mórfou]] eli Güzelyurt ({{luku|18946|as.}}) (2011).<ref name="CP-Cyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-cities.php | Nimeke=Cyprus: Municipalities and Communities | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref><ref name="CP-TurkCyprus-Cities">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/php/cyprus-north.php | Nimeke=Cyprus: Northern Cyprus | Julkaisu=Citypopulation.de | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Saaren väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.<ref name="CIA"/>
 
Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke,<ref name="CIA"/> joka tunnetaan vihreänä linjana.
 
== Ilmasto ==
[[FileTiedosto:Klimadiagramm-deutsch-Levkosia (Nikosia)-Zypern.png|thumbpienoiskuva|Nikosian270px|[[Nikosia]]n ilmastodiagrammi.]]
 
KyproksessaKyproksella vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee MesaorianMesaorían tasangon 29&nbsp;°C :sta TroodoksenTróodoksen vuorten 22&nbsp;°C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu =29.10.2013 }}</ref>
 
== Luonto ja luonnonsuojelu ==
 
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo {{luku|1900}} eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on [[männynleppärousku]]. Myös [[suppilohapero]]a kerätään paljon. [[Kuningasosterivinokas]] kasvaa villinä Kyproksella.<ref name="FOREST"/>
 
Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalalajia ja suunnilleen 6000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen [[muuttolintu|muuttoreitin]] varrella. [[Hanhikorppikotka]], joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.<ref name="FOREST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLflora_en/485EE01E2C170171C2256F1C00385AF8?OpenDocument | Nimeke = Flora, fauna & conservation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus department of forests | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
Muinaisina aikoina saarella on elänyt paljon kauriita ja villisikoja. Nykyisin ainoa suurikokoinen nisäkäs on [[mufloni]]n sukuinen agrino (''Ovis orientalis ophion''). Uhanalaiset [[valekarettikilpikonna ]] ja [[liemikilpikonna]] pesivät saarella.<ref name="EB"/>
 
Kyproksen tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitettu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 90 neliökilometrin laajuinen TrodoosinTróodoksen metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLparks_en/DMLparks_en#3 | Nimeke = National Forest Parks | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Department of Forests, Cyprus | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat-rivi|Geography of Cyprus|Kyproksen maantiede}}
 
[[Luokka:Kyproksen maantiede|*]]
58 658

muokkausta